Opetustaulu Sisällysluettelo Opetustaulujen käyttö | Historia | Lähteet | Kirjallisuutta | Aiheesta muualla | NavigointivalikkoVanhat opetustaulut arvossaanKarttakeskuksen laadukkaat ja ajantasaiset karttatuotteet kouluille ja niiden henkilökunnalleKoulupäiväJyväskylän yliopiston museon tietoja kuva- eli opetustauluistaKeuruulaisen alakoulun opetustaulusivustolaajentamalla

OpiskeluvälineetOpetustekniikka


karttakeppiäUno Cygnaeustäytettyjä lintujamaapallonvon Wrightin taiteilijaveljeksetOtavaWSOYWeilin+GöösAkateeminen KirjakauppaVenny Soldan-BrofeldtHugo SimbergMartta WendelinAlbert EdelfeltinAkseli Gallen-KallelanAarno Karimonhistoriamaalauksia






Paperinvalmistusta kuvaava saksalainen opetustaulu.


Opetustaulut ovat 1800–1900-luvulla käytettyjä luokkahuoneen havaintovälineitä, joilla pyrittiin visuaalisesti esittämään asioita opettajan puheen ja oppikirjojen tekstin tueksi. Niitä käytettiin erityisesti sen takia, että tuon ajan oppikirjoissa oli vähän kuvitusta.


Opetustauluja kutsuttiin muillakin nimillä, kuten opetuskuva, koulutaulu, kuvataulu, havaintotaulu, seinätaulu tai seinäkuva.[1]


Koulujen poistamista vanhoista opetustauluista on tullut suosittu keräilykohde ja sisustuselementti.[1]




Sisällysluettelo





  • 1 Opetustaulujen käyttö

    • 1.1 Karttarullat



  • 2 Historia


  • 3 Lähteet


  • 4 Kirjallisuutta


  • 5 Aiheesta muualla




Opetustaulujen käyttö |


Opetustilanteessa opettaja selitti opetustaulun kuvaa usein karttakeppiä osoittimena käyttäen, tai antoi jollekin oppilaalle tehtäväksi selittää kuvaa luokan edessä. Opetustaulut olivat jäykälle pahville pohjustettuja monivärisiä painokuvia, joissa oli yleensä paljon yksityiskohtia katseltavaksi. Taulun yläreunassa oli naru, josta taulu voitiin ripustaa luokan seinälle tai erityiseen telineeseen. Taulut olivat kooltaan suurimmillaan noin 80 x 120 cm. Niitä säilytettiin joko luokka- tai varastohuoneen seinää vasten nojaavana pinona tai erityisessä selailutelineessä, jollaisia nykyisin käytetään julisteita tai taidegrafiikan vedoksia myyvissä liikkeissä.



Karttarullat |


Opetustauluja suurempia havaintokuvia ovat maantiedon opetuksessa käytetyt karttarullat, joita kouluissa käytetään yhä.[2] Ne on painettu taipuisalle, nykyisin muovitetulle kankaalle, jonka ylä- ja alareunaan pitkin on kiinnitetty jäykkä kapula. Karttarullat säilytetään rullattuina ja narulla kiinni sidottuina esimerkiksi luokkahuoneen nurkassa pystyssä tai erityisessä karttatelineessä.[3]



Historia |


Opetustaulut alkoivat kehittyä Saksassa ja Ranskassa, korkeinta painotekniikkaa edustavissa maissa 1800-luvun alkupuolella. Vanhin saksalainen opetustaulu on vuodelta 1836. Alkuun ne olivat kooltaan vain noin 30 x 40 cm, mutta luokkahuoneiden ja painokoneiden koon kasvaessa ne vähitellen suurenivat. Vielä 1800-luvun puolivälissä taulut painettiin mustalla ja väritettiin sitten käsin. Kun useimmat litografiatyöt olivat nimettömien mestarien tekemiä, koulutauluissa alettiin käyttää taiteilijoiden nimiä paremman luotettavuuden saavuttamiseksi.[4]


Suomessa opetustaulut alkoivat yleistyä kansakoululaitoksen kehittymisen myötä 1800-luvun lopulla. Uno Cygnaeus oli nähnyt ulkomailla käytettävän havaintovälineitä opetuksessa ja hänen aloitteestaan suomalaisiin kouluihin hankittiin opetustaulujen lisäksi karttoja, täytettyjä lintuja ja maapallon pienoismalleja.[5]


Suomessa koulutaulun tapaisia havaintovälineitä, pieniä lintu- ja muita eläinkuvia, piirsivät painettaviksi jo von Wrightin taiteilijaveljekset vuosina 1828–1829.[4] WSOY julkaisi ensimmäisen varsinaisen suomalaisen opetustaulusarjan: Nils Wiwelin piirtämä 10-osainen Kuvia Suomen historiasta painettiin vuonna 1900. Laajimmat opetustaulusarjat teki Kansanopettajain Osakeyhtiö Valistus. Muita kustantajia olivat Otava, WSOY, Weilin+Göös ja Akateeminen Kirjakauppa, jotka perustivat 1910 Koulutarpeiden Keskusliike Oy:n. Paljon opetustauluja kustansi myös Kouluaitta Oy (per. 1933).[6]


Opetustauluja piirrettiin eri alojen asiantuntijoiden suunnitelmien pohjalta. Monet taiteilijat tekivät opetustauluja varta vasten, kuten esimerkiksi Venny Soldan-Brofeldt, Hugo Simberg ja Martta Wendelin. Suoraan jäljennettiin esimerkiksi Albert Edelfeltin, Akseli Gallen-Kallelan ja Aarno Karimon historiamaalauksia.[5]



Lähteet |



  1. ↑ ab Vanhat opetustaulut arvossaan, Yle Etelä-Karjala 25.3.2011, viitattu 14.12.2014.


  2. ↑ Karttakeskuksen laadukkaat ja ajantasaiset karttatuotteet kouluille ja niiden henkilökunnalle, Koulukartta.fi -sivusto, Kunnallistukku, viitattu 14.12.2014.


  3. ↑ Koulupäivä, Haloo, minä täällä -sivusto, Keski-Suomen museo. Viitattu 14.12.2014.


  4. ↑ ab Honkanen, Helmiriitta: Placatista julisteeksi. Suomalaisen julistetaiteen historiaa kirjapainotaidon alusta vuoteen 1960, s. 46. Otava, 1983. ISBN 951-1-07281-1.


  5. ↑ ab Niilo Ihamäki: Opetustaulut elävöittivät koulutunnin. Hiidenkivi, 2008, nro 2, s. 30.


  6. ↑ Sari Savikko: Koulutaulujen vuosisata ja Opetustaulujen taiteilijat, teoksessa Koulujen taide 2007, s. 11-59 ja 63-77.



Kirjallisuutta |


  • Sari Savikko (toim.): Koulujen taide, Tammi 2007

  • Sari Savikko: Muistojen koulutaulut, Tammi 2008


Aiheesta muualla |


  • Jyväskylän yliopiston museon tietoja kuva- eli opetustauluista

  • Keuruulaisen alakoulun opetustaulusivusto


Tämä koulutukseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.






-

Popular posts from this blog

Disable / Remove link to Product Items in Cart Planned maintenance scheduled April 23, 2019 at 23:30 UTC (7:30pm US/Eastern) Announcing the arrival of Valued Associate #679: Cesar Manara Unicorn Meta Zoo #1: Why another podcast?How can I limit products that can be bought / added to cart?Remove item from cartHide “Add to Cart” button if specific products are already in cart“Prettifying” the custom options in cart pageCreate link in cart sidebar to view all added items After limit reachedLink products together in checkout/cartHow to Get product from cart and add it againHide action-edit on cart page if simple productRemoving Cart items - ObserverRemove wishlist items when added to cart

Image
How were pictures turned from film to a big picture in a picture frame before digital scanning? Why is it faster to reheat something than it is to cook it? Has negative voting ever been officially implemented in elections, or seriously proposed, or even studied? Project Euler #1 in C++ What does 丫 mean? 丫是什么意思？ Do I really need to have a message in a novel to appeal to readers? Co-worker has annoying ringtone macOS: Name for app shortcut screen found by pinching with thumb and three fingers Amount of permutations on an NxNxN Rubik's Cube How does light 'choose' between wave and particle behaviour? What makes a man succeed? The test team as an enemy of development? And how can this be avoided? Should a wizard buy fine inks every time he want to copy spells into his spellbook? Most bit efficient text communication method? Do wooden building fires get hotter than 600°C? Is the IBM 5153 color display ...
Read more

Helsingin valtaus Sisällysluettelo Taustaa | Yleistä sotatoimista | Osapuolet | Taistelut Helsingin ympäristössä | Punaisten antautumissuunnitelma | Taistelujen kulku Helsingissä | Valtauksen jälkeen | Tappiot | Muistaminen | Kirjallisuutta | Lähteet | Aiheesta muualla | NavigointivalikkoTeoksen verkkoversioTeoksen verkkoversioGoogle BooksSisällissota Helsingissä päättyi tasan 95 vuotta sittenSaksalaisten ylivoima jyräsi punaisen HelsinginSuomalaiset kuvaavat sotien jälkiä kaupungeissa – katso kuvat ja tarinat tutuilta kulmiltaHelsingin valtaus 90 vuotta sittenSaksalaiset valtasivat HelsinginHyökkäys HelsinkiinHelsingin valtaus 12.–13.4. 1918Saksalaiset käyttivät ihmiskilpiä Helsingin valtauksessa 1918Teoksen verkkoversioTeoksen verkkoversioSaksalaiset hyökkäävät Etelä-SuomeenTaistelut LeppävaarassaSotilaat ja taistelutLeppävaara 1918 huhtikuussa. KapinatarinaHelsingin taistelut 1918Saksalaisten voitonparaati HelsingissäHelsingin valtausta juhlittiinSaksalaisten Helsinki vuonna 1918Helsingin taistelussa kaatuneet valkokaartilaisetHelsinkiin haudatut taisteluissa kaatuneet punaiset12.4.1918 Helsingin valtauksessa saksalaiset apujoukot vapauttavat kaupunginVapaussodan muistomerkkejä Helsingissä ja pääkaupunkiseudullaCrescendo / Vuoden 1918 Kansalaissodan uhrien muistomerkkim

Image
Saksalaisten taistelut Suomen sisällissodassaHelsingin historia Helsinki Saksan Itämeren-divisioona Saksan keisarikunnan laivasto valkoiset Helsingin punakaarti Rüdiger von der Goltz Hugo Meurer Carl Voss-Schrader F. E. Johansson Edvard NyqvistSuomen sisällissodanSaksan Itämeren-divisioonapunaistenHelsinginHangossavalkoisiavankileireilleRüdiger von der GoltzinEspoossaMannerheimintietäTöölönlahdenPasilastaSmolnaPitkänsillanSiltasaareenHakaniemeenTampereen taistelussaKymijoenMannerheimTilkanIlmalan mäelläKampissaTurun kasarmillaRuotsalaisella teatterillaHelsingin työväentalollaVesilinnanmäelläLasipalatsinTarkk’ampujankatuensimmäisen maailmansodanNeuvosto-VenäjänViaporinBrest-Litovskin rauhansopimukseenHangon sopimuksenVenäjän Itämeren-laivastooma evakuointiPunavuoressaKaartinkaupungissaUllanlinnassaRüdiger von der GoltzinHelsingin suojeluskunnanCarl Voss-SchraderKu...
Read more

Adjektiivitarina Tarinan tekeminen | Esimerkki: ennen | Esimerkki: jälkeen | Navigointivalikko

Sanaleikit adjektiivitsubstantiiviverbitarinoita Adjektiivitarina on seuraleikki, jossa leikkijät lisäävät etukäteen kirjoitettuun tarinaan adjektiivit tarinaa tuntematta. On olemassa myös substantiivi- ja verbitarinoita, jotka tehdään samalla periaatteella. Tarinan tekeminen | Ensin pitää tehdä tai hankkia tarina, josta jätetään adjektiivit pois. Sitten tarinan kirjoittaja kysyy muilta ihmisiltä adjektiiveja, taivuttaa ne oikeaan muotoon ja lisää tarinaan tyhjille paikoille. Kun kaikki paikat on täytetty, tarina luetaan ääneen. Esimerkki: ennen | Liisalla oli _______ synttärit. Hän täytti 18 ________ vuotta. Liisan _______ äiti oli ostanut hänelle ________ lautapelin, jota voi pelata _________ kavereiden kanssa. Liisan ________ isoäiti, Margaretta, oli ostanut Liisalle paljon ________ kukkia, koska ei tiennyt mistä _________ lapsenlapsensa piti. Es...
Read more