Ruskamittari Sisällysluettelo Koko ja ulkonäkö | Levinneisyys ja lentoaika | Elinympäristö ja elintavat | Ravintokasvi | Lähteet | Aiheesta muualla | NavigointivalikkoInfobox OKNimi-testi OKPerhoswikiBestimmungshilfe des LepiforumsMoths and Butterflies of Europe and North AfricaVlindernet
Lovimittarit
Ruskamittari CommonsissapakkasmittariinLähi-itäänKaukasukselleVaasan
Ruskamittari | |
---|---|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
Luokka: | Hyönteiset Insecta |
Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
Alalahko: | Glossata |
Osalahko: | Erilaissuoniset Heteroneura |
Yläheimo: | Mittarimaiset Geometroidea |
Heimo: | Mittarit Geometridae |
Alaheimo: | Lovimittarit Ennominae |
Suku: | Agriopis |
Laji: | aurantiaria |
Kaksiosainen nimi | |
Agriopis aurantiaria | |
Katso myös | |
Ruskamittari Commonsissa | |
Infobox OKNimi-testi OK |
Ruskamittari (Agriopis aurantiaria) on keltainen, loppusyksyn yöperhonen. Se lukeutuu viimeisiin ennen talvea lentäviin perhoslajeihin.
Sisällysluettelo
1 Koko ja ulkonäkö
2 Levinneisyys ja lentoaika
3 Elinympäristö ja elintavat
4 Ravintokasvi
5 Lähteet
6 Aiheesta muualla
Koko ja ulkonäkö |
Koiras on keltainen, jokseenkin kookas mutta hento perhonen. Etusiipien pohjaväri on lämpimän keltainen ja ruskehtavien pisteiden kirjomat. Siipien poikki kulkee kaksi suoraa, ruskeaa, vaihtelevasti erottuvaa poikkiviirua, joista ulompi tekee siiven etureunan puolella jyrkän porrasmaisen mutkan ulospäin. Ulomman poikkiviirun ja siiven ulkoreunan välissä on rivi epämääräisiä täpliä, jotka värimuodolla f. fasciata muodostavat yhtenäisen ruskean vyön[1]. Siiven ulkoreuna on kaareva. Takasiivet ovat kellertävän valkoiset ja niissä erottuu kahden ruskean poikkiviirun lisäksi keskitäplä. Perhonen lepää leveässä, kolmiomaisessa asennossa. Siipiväli on 33–42 mm.[2][3][4]
Naaras on monien loppuvuoden mittarilajien tapaan hyvin lyhytsiipinen ja lentokyvytön. Naarasperhosen ruumis ja siiventyngät ovat ruskeat ja takasuumiissa on mustia täpliä. Raajat ovat pitkät, ja niiden nivelkohdat ovat valkoiset. Naaras on noin 11 mm pitkä.[4][1]
Lajilta tunnetaan harvinainen, siiviltään yksivärisen violetinruskea värimuoto f. fumipennaria.[4]
Erikoisen ulkonäkönsä ja lentoaikansa vuoksi ruskamittarin voi sekoittaa vain läheistä sukua olevaan pakkasmittariin (Erannis defoliaria).
Levinneisyys ja lentoaika |
Ruskamittari on pääasiassa eurooppalainen laji, jonka levinneisyys ulottuu läntisestä Euroopasta Lähi-itään ja Kaukasukselle.[4] Suomessa ruskamittaria tavataan vain eteläisessä Suomessa sekä länsirannikkoa pitkin pohjoiseen suunnilleen Vaasan korkeudelle saakka. Lajille on jonkin varran vaellustaipumusta,[4] ja siitä onkin lisäksi muutama yksittäinen havainto pohjoisempana. Lajin yleisyys vaihtelee vuosittain huomattavan paljon. Perhoset aloittavat lennon syys-lokakuun vaihteessa ja lento jatkuu marraskuulle.[5]
Elinympäristö ja elintavat |
Kaikenlaisissa elinympäristöissä viihtyvä laji. Koiraat lentävät öisin etsimässä puiden rungoilla odottavia naaraita. Sopivalla paikalla laji voi olla varsin runsaslukuinen. Koiras lentää valolle. Täysikasvuinen toukka koteloituu maahan. Muna talvehtii.[4]
Ravintokasvi |
Toukka syö monia eri lehtipuita ja -pensaita.[4]
Lähteet |
↑ ab http://www.perhostutkijainseura.fi/historia/ennominae/agr-aurantiaria.htm
↑ http://www2.nrm.se/en/svenska_fjarilar/a/agriopis_aurantiaria.html
↑ http://ukmoths.org.uk/show.php?bf=1933
↑ abcdefg Mikkola K, Jalas I., Peltonen O.: Suomen perhoset. Mittarit 2. Recallmed Oy. Suomen Perhostutkijain Seura. Hangon Kirjapaino, 1989. ISBN 951-9221-23-9. s. 179
↑ Perhoswiki
Aiheesta muualla |
Bestimmungshilfe des Lepiforums (saksaksi)
Moths and Butterflies of Europe and North Africa (englanniksi)
Vlindernet (hollanniksi)