Yrjö Ollila Sisällysluettelo Elämäkerta | Lähteet | Kirjallisuutta | Aiheesta muualla | NavigointivalikkoInfobox OKISSN 1238-4712Kontiolahden seurakunta / KirkkoTeoksen verkkoversioYle Teema Sininen laulu.Kuvataiteilijamatrikkeli.Yrjö Ollilan teokset Valtion taidemuseon kokoelmissa.Ollila, YrjöWorldCat Identities34696049350008446496290134

Suomalaiset taidemaalaritVuonna 1887 syntyneetVuonna 1932 kuolleet


20. heinäkuuta1887Helsinki14. marraskuuta1932Suomen TaideyhdistyksenPariisissaSeptem-ryhmäänuusklassismiaKansallisteatterinAteneuminlavastajanateatteritaiteenelokuvajulisteitatapettimallejaleikkikalutehtaassaLyyli OllilahautajaisseppeleisiinuusasiallisuudestaUunoHelsingin taidevärjäämönmonumentaalimaalarinaTehtaankadun kansakoulunKansallis-Osake-PankinEiranseinämaalauksetKontiolahdenalttaritauluKristusristilläjälki-impressionismiaKansallisteatterinväriaineistamyrkytystä













Yrjö Ollila

Yrjö Ollilan omakuva vuodelta 1912.
Yrjö Ollilan omakuva vuodelta 1912.
Henkilötiedot
Koko nimi
Yrjö Aleksanteri Ollila
Syntynyt
20. heinäkuuta 1887
Helsinki
Kuollut
14. marraskuuta 1932 (45 vuotta)
Helsinki
Infobox OK


Yrjö Ollila: Hevosen juotto, öljymaalaus 1919.


Yrjö Aleksanteri Ollila (20. heinäkuuta 1887 Helsinki − 14. marraskuuta 1932 Helsinki) oli suomalainen taidemaalari.




Sisällysluettelo





  • 1 Elämäkerta


  • 2 Lähteet


  • 3 Kirjallisuutta


  • 4 Aiheesta muualla




Elämäkerta |


Ollila opiskeli Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa (1903–1906) sekä kahdesti Pariisissa valtion stipendin turvin. Hän omaksui aluksi "puhtaan paletin" väriskaalan ja liittyi 1912 Septem-ryhmään, joka noudatti Ranskassa syntynyttä väritaiteen uudistusta.


Ollila toi suomalaisiin maisemiin paratiisillisia sävyjä yhdistettynä dekoratiiviseen maalaustapaan. Ollila maalasi myös seinämaalauksia jo vuonna 1914. Hän muutti vuonna 1920 perheineen Ranskaan seitsemäksi vuodeksi. Ranskassa tyyli pelkistyi ja muuttui vähitellen kohti uusklassismia. Suomeen palattuaan Ollila toimi myös lavastajana. Hänen viimeiseksi työkseen jäi Kansallisteatterin suuri kattomaalaus.[1]


Ensimmäinen Ateneumin kokoelmiin hankittu teos oli Maisema Korpilahdelta (1913). Vuonna 1920 alkanut toinen opintomatka Pariisiin venyi seitsemäksi vuodeksi. Aiheena oli teatterimaalauksen tutkiminen. Hän oli jo Suomessa toiminut lavastajana ja sai myös Pariisissa huomattavan tilaustyön teatteritaiteen alalta. Toimeentulokseen hän piirsi siellä myös elokuvajulisteita ja tapettimalleja sekä työskenteli leikkikalutehtaassa. Mukana Pariisissa oli myös puoliso, taidemaalari Lyyli Ollila o.s. Toikka, joka hankki lisätuloja valmistamalla helmikukkia hautajaisseppeleisiin.[2] Tällä kaudella Helsinkiin lähetetyt työt kertoivat Yrjö Ollilan saaneen uusia vaikutteita uusasiallisuudesta.


Palattuaan kotimaahan 1927 Ollila perusti Uuno ja Sirkka Sinervän kanssa Helsingin taidevärjäämön, jonka mallisuunnittelijana ja johtajana hän toimi, mutta jätti sen Sinerville 1929[3] saatuaan huomattavia tilauksia lavastajana ja monumentaalimaalarina.


Hän maalasi Tehtaankadun kansakoulun (1914) ja Kansallis-Osake-Pankin Eiran konttorin (1927) seinämaalaukset. Kontiolahden kirkon alttaritaulu valmistui 1929. Sen aihe on Kristus ristillä, ja väritykseltään raikkaan teoksen on katsottu edustavan jälki-impressionismia.[4] Päätyöksi ja samalla viimeiseksi teokseksi jäi Kansallisteatterin kattomaalaus, jonka hän sai tehdäkseen kilpailuvoiton perusteella 1932. Ollila kuoli samana vuonna, ja kuolinsyyksi epäillään väriaineista saatua myrkytystä.



Lähteet |



  1. ↑ Olavinen, Anja: ”Yrjö Ollila: Paimentyttö”, Ateneum-opas, s. 75. Toimittanut Timo Huusko. Ateneumin julkaisuja, 50. Helsinki: Ateneumin taidemuseo, 2007. ISSN 1238-4712. ISBN 978-951-53-2994-3.


  2. ↑ Järvi, Olavi: Parhaat pilapiirtäjämme. Helsinki: Tammi, 1979. ISBN 951-30-4434-3.


  3. ↑ Kansallisarkisto: Helsingin taidevärjäämön kaupparekisteriotteet


  4. ↑ Kontiolahden seurakunta / Kirkko Kontiolahden seurakunta. Viitattu 1.10.2007. [vanhentunut linkki]



Kirjallisuutta |


  • Valkonen, Olli: ”Ollila, Yrjö (1887–1932)”, Suomen kansallisbiografia, osa 7, s. 348–349. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006. ISBN 951-746-448-7. Teoksen verkkoversio.


Aiheesta muualla |



Commons


Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Yrjö Ollila.


  • Keskitalo, Lea: Yle Teema Sininen laulu. YLE. Viitattu 30.9.2007.

  • Kuvataiteilijamatrikkeli. Suomen Taiteilijaseura. Viitattu 15.11.2018.

  • Yrjö Ollilan teokset Valtion taidemuseon kokoelmissa.


  • Ollila, Yrjö hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)



Auktoriteettitunnisteet

  • WorldCat Identities

  • Kansallisbiografia: 3469

  • RKD: 60493

  • ULAN: 500084464

  • VIAF: 96290134


-

Popular posts from this blog

Disable / Remove link to Product Items in Cart Planned maintenance scheduled April 23, 2019 at 23:30 UTC (7:30pm US/Eastern) Announcing the arrival of Valued Associate #679: Cesar Manara Unicorn Meta Zoo #1: Why another podcast?How can I limit products that can be bought / added to cart?Remove item from cartHide “Add to Cart” button if specific products are already in cart“Prettifying” the custom options in cart pageCreate link in cart sidebar to view all added items After limit reachedLink products together in checkout/cartHow to Get product from cart and add it againHide action-edit on cart page if simple productRemoving Cart items - ObserverRemove wishlist items when added to cart

Image
How were pictures turned from film to a big picture in a picture frame before digital scanning? Why is it faster to reheat something than it is to cook it? Has negative voting ever been officially implemented in elections, or seriously proposed, or even studied? Project Euler #1 in C++ What does 丫 mean? 丫是什么意思？ Do I really need to have a message in a novel to appeal to readers? Co-worker has annoying ringtone macOS: Name for app shortcut screen found by pinching with thumb and three fingers Amount of permutations on an NxNxN Rubik's Cube How does light 'choose' between wave and particle behaviour? What makes a man succeed? The test team as an enemy of development? And how can this be avoided? Should a wizard buy fine inks every time he want to copy spells into his spellbook? Most bit efficient text communication method? Do wooden building fires get hotter than 600°C? Is the IBM 5153 color display ...
Read more

Helsingin valtaus Sisällysluettelo Taustaa | Yleistä sotatoimista | Osapuolet | Taistelut Helsingin ympäristössä | Punaisten antautumissuunnitelma | Taistelujen kulku Helsingissä | Valtauksen jälkeen | Tappiot | Muistaminen | Kirjallisuutta | Lähteet | Aiheesta muualla | NavigointivalikkoTeoksen verkkoversioTeoksen verkkoversioGoogle BooksSisällissota Helsingissä päättyi tasan 95 vuotta sittenSaksalaisten ylivoima jyräsi punaisen HelsinginSuomalaiset kuvaavat sotien jälkiä kaupungeissa – katso kuvat ja tarinat tutuilta kulmiltaHelsingin valtaus 90 vuotta sittenSaksalaiset valtasivat HelsinginHyökkäys HelsinkiinHelsingin valtaus 12.–13.4. 1918Saksalaiset käyttivät ihmiskilpiä Helsingin valtauksessa 1918Teoksen verkkoversioTeoksen verkkoversioSaksalaiset hyökkäävät Etelä-SuomeenTaistelut LeppävaarassaSotilaat ja taistelutLeppävaara 1918 huhtikuussa. KapinatarinaHelsingin taistelut 1918Saksalaisten voitonparaati HelsingissäHelsingin valtausta juhlittiinSaksalaisten Helsinki vuonna 1918Helsingin taistelussa kaatuneet valkokaartilaisetHelsinkiin haudatut taisteluissa kaatuneet punaiset12.4.1918 Helsingin valtauksessa saksalaiset apujoukot vapauttavat kaupunginVapaussodan muistomerkkejä Helsingissä ja pääkaupunkiseudullaCrescendo / Vuoden 1918 Kansalaissodan uhrien muistomerkkim

Image
Saksalaisten taistelut Suomen sisällissodassaHelsingin historia Helsinki Saksan Itämeren-divisioona Saksan keisarikunnan laivasto valkoiset Helsingin punakaarti Rüdiger von der Goltz Hugo Meurer Carl Voss-Schrader F. E. Johansson Edvard NyqvistSuomen sisällissodanSaksan Itämeren-divisioonapunaistenHelsinginHangossavalkoisiavankileireilleRüdiger von der GoltzinEspoossaMannerheimintietäTöölönlahdenPasilastaSmolnaPitkänsillanSiltasaareenHakaniemeenTampereen taistelussaKymijoenMannerheimTilkanIlmalan mäelläKampissaTurun kasarmillaRuotsalaisella teatterillaHelsingin työväentalollaVesilinnanmäelläLasipalatsinTarkk’ampujankatuensimmäisen maailmansodanNeuvosto-VenäjänViaporinBrest-Litovskin rauhansopimukseenHangon sopimuksenVenäjän Itämeren-laivastooma evakuointiPunavuoressaKaartinkaupungissaUllanlinnassaRüdiger von der GoltzinHelsingin suojeluskunnanCarl Voss-SchraderKu...
Read more

Adjektiivitarina Tarinan tekeminen | Esimerkki: ennen | Esimerkki: jälkeen | Navigointivalikko

Sanaleikit adjektiivitsubstantiiviverbitarinoita Adjektiivitarina on seuraleikki, jossa leikkijät lisäävät etukäteen kirjoitettuun tarinaan adjektiivit tarinaa tuntematta. On olemassa myös substantiivi- ja verbitarinoita, jotka tehdään samalla periaatteella. Tarinan tekeminen | Ensin pitää tehdä tai hankkia tarina, josta jätetään adjektiivit pois. Sitten tarinan kirjoittaja kysyy muilta ihmisiltä adjektiiveja, taivuttaa ne oikeaan muotoon ja lisää tarinaan tyhjille paikoille. Kun kaikki paikat on täytetty, tarina luetaan ääneen. Esimerkki: ennen | Liisalla oli _______ synttärit. Hän täytti 18 ________ vuotta. Liisan _______ äiti oli ostanut hänelle ________ lautapelin, jota voi pelata _________ kavereiden kanssa. Liisan ________ isoäiti, Margaretta, oli ostanut Liisalle paljon ________ kukkia, koska ei tiennyt mistä _________ lapsenlapsensa piti. Es...
Read more