Hjdcti

Chun Doo-hwan
	; ; Presidentti Chun Doo-hwan lähdössä Washingtonista helmikuussa 1981;
; Korean tasavallan presidentti
	; 1.9.1980–25.2.1988 ;
Pääministeri	; Yoo Chang Soon; Kim Sang Hyup; Chin Iee Chong; Lho Shin Yong; Lee Han Key; Kim Chung Yul;
Edeltäjä	; Choe Gyuha;
Seuraaja	; Roh Tae-woo;
Henkilötiedot
Syntynyt	; 18. tammikuuta 1931 (ikä 88) ; Hapcheon, Korea;
Puoliso	; Rhee Soon-ja
Tiedot
Puolue	; Demokraattinen oikeuspuolue;
	; ; Allekirjoitus;
	Infobox OK

Chun Doo-hwan (hangul: 전두환, hanja: 全斗煥, s. 18. tammikuuta 1931) on korealainen kenraali ja Korean tasavallan presidentti 1980–1988.^[1] Valtakautensa jälkeen hänet tuomittiin korruptiosta ja kapinoinnista kuolemaan 1996, mutta presidentti Kim Dae-jung armahti hänet.

Sisällysluettelo

1 Ennen presidenttiyttä

2 Presidenttinä

3 Presidenttikauden jälkeen

4 Lähteet

5 Aiheesta muualla

Ennen presidenttiyttä |

Talonpoikaisperheestä kotoisin ollut Chun lähti opiskelemaan Korean sotilasakatemiaan vuonna 1951 valmistuen vuonna 1955.^[1] Chun oli vaikutusvaltaisen Hanahoi-upseeriryhmän (하나회) jäsen. Armeijan turvallisuuspalvelun johtajana hän oli vastuussa presidentti Park Chung-heen murhan tutkimuksista. 12. joulukuuta 1979 Chun määräsi esikuntapäällikkö kenraali Chung Sung-hwan (정승화, 鄭昇和) pidätyksestä ilman presidentti Choe Gyuhan lupaa. Seuraavana aamuna hänen kumppaninsa sotilasakatemian 11. kurssilta olivat maan asevoimien johdossa.

Chun laajensi 17. toukokuuta 1980 sotatilalain kattamaan koko maan ja hajotti kansalliskokouksen. Monet poliitikot pidätettiin ja osa tuomittiin kuolemaan, kuten Kim Dae-jung, jonka kansainvälinen painostus sai pelastettua. Protestit hiljettiin väkivaltaisesti, kuten Gwangjussa, jossa verilöylyssä tapettiin satoja mielenosoittajia 18.–27. toukokuuta 1980.

Presidenttinä |

Presidentti Choe erosi elokuussa 1980 ja Chun valittiin hänen seuraajakseen Kansallisen yhdistymisen konferenssissa syyskuussa. Helmikuussa 1981 Chun valittiin presidentiksi uuden perustuslain mukaisesti Demokraattisen oikeuspuolueen ehdokkaana. Hän oli tuolloin eronnut armeijasta ryhtyäkseen presidentiksi korotettuaan itsensä ensin neljän tähden kenraaliksi.

Chun hallitsi vahvaa keskitettyä valtiota, ja nopea talouskasvu jatkui hänen aikanaan. Autoritaarisuudestaan huolimatta hänellä oli huomattavasti vähemmän valtaa kuin Parkilla vuoden 1972 perustuslain mukaan. Presidenttikaudet oli kuitenkin rajattu yhteen, eikä Chun pyrkinyt toiselle kaudelle 1988. Hän oli kuitenkin valinnut luokkatoverinsa Rohin seuraajakseen.

Chunin vieraillessa Rangoonissa Burmassa 1983 pommi-iskusa kuoli 21 henkeä, joihin kuului Etelä-Korean hallituksen jäseniä. Chun selviytyi iskusta niukasti, sillä hän tuli paikalle vasta muutamia minuutteja räjähdyksen jälkeen.

Rikastunut korealainen keskiluokka alkoi vuonna 1986 olla tyytymätön poliittisten vapauksien puutteeseen ja Chunin hallintoon. Heinäkuussa 1987 keskiluokka liittyi opiskelijoiden mielenosoituksiin. Samassa kuussa Yhdysvaltain presidentti Ronald Reagan lähetti Chunille kirjeen, jossa hän tuki demokraattisten instituutioiden perustamista. Tapahtumien seurauksena Roh ilmoitti 29. kesäkuuta uudistusohjelmasta mielenosoittajien toiveiden mukaisesti. Niihin kuuluivat suorat presidentinvaalit ja oppositiopoliitikkojen vapautus. Chun hyväksyi muutokset, jotka välittömästä nostivat Rohin suosiota, ja hänet valittiin seuraavaksi presidentiksi.

Presidenttikauden jälkeen |

Chun valtakauden jälkeisessä ilmapiirissä alettiin arvostella hänen kautensa toimia, mukaan lukien hänen perheensä valtavaa korruptiota. Marraskuussa 1988 Chun meni katumuksen eleenä Baekdamsan buddhalaiseen temppeliin ja vietti siellä kaksi vuotta.

Tammikuussa 1996 Chunia vastaan nostettiin syyte osallisuudesta demokratian kannattajiin kohdistettuun verilöylyyn vuonna 1980, ja sekä Chun että Roh saivat syytteen lahjusten otosta. Oikeudenkäynti alkoi maaliskuussa.^[2] Heidät vangittiin. Joulukuussa 1996 heidät tuomittiin myös maanpetoksesta ja kapinasta vallankaappauksen vuoksi. Chun tuomittiin aluksi kuolemaan, mutta tuomio muutettiin elinkautiseksi. Presidentti Kim Dae-jung armahti heidät sovinnon eleenä 1997.^[3]

Chun määrättiin palauttamaan 202 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria rikoksella hankittuja varoja. Hän maksoi osan, mutta sanoi, etteivät varat riittäneet koko summaan. Vuonna 2013 yksi hänen neljästä pojastaan ilmoitti, että suku maksaa loput velasta.^[4]

Lähteet |

↑ ^a^b Chun Doo Hwan Encyclopedia Britannica. Viitattu 23.1.2015.

↑ Uutiskatsaus. Mitä Missä Milloin 1997 s. 54, 70. Otava 1996 ISBN 951-1-14219-4

↑ South Korea goes after the fortune of Chun Doo-hwan, its last military strongman 14.8.2013. Washington Post. Viitattu 23.1.2015.

↑ South Korean ex-dictator's family to settle $154m in fines bbc.com. 10.9.2013. BBC News. Viitattu 23.1.2015.

Aiheesta muualla |

Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Chun Doo-hwan Wikimedia Commonsissa

Korean tasavallan presidentit

[ABC-1] Chun Doo Hwan Encyclopedia Britannica. Viitattu 23.1.2015.

[2] Uutiskatsaus. Mitä Missä Milloin 1997 s. 54, 70. Otava 1996 ISBN 951-1-14219-4

[3] South Korea goes after the fortune of Chun Doo-hwan, its last military strongman 14.8.2013. Washington Post. Viitattu 23.1.2015.

[4] South Korean ex-dictator's family to settle $154m in fines bbc.com. 10.9.2013. BBC News. Viitattu 23.1.2015.

搜尋此網誌