Buenaventura Durruti Sisällysluettelo Elämäkerta | Merkitys | Lähteet | Aiheesta muualla | NavigointivalikkoInfobox OKAbout Buenaventura DurrutiAnarchism greatest hits No 5 – Buenaventura DurrutiBuenaventura Durruti

Lupaavat artikkelitAnarkistitEspanjan sisällissodan sotilaatVuonna 1896 syntyneetVuonna 1936 kuolleet


14. heinäkuuta1896LeónEspanja20. marraskuuta1936MadridanarkistisisällissodassaEuroopanLos SolidariosJuan Soldevilla y RomerontasavaltalaistenFranconUnión General de TrabajadoresRanskaanPariisissaBaskimaallaSan SebastiáninpuolisotilaallisenAlfonso XIII:aBarcelonaanLos SolidariosJuan Soldevilla y RomeronSalvador SeguínKatalonianMiguel Primo de RiveranEtelä-AmerikkaanChilessäArgentiinassaFAICNTtrotskilaistentasavaltalaistenFranconkansallismielistenfasistienDurrutin kolonnaaManuel Goded LlopisinMadridiinpiirittämänäCasa de CamponAnthony Beevorintoisen maailmansodanPariisinNatsi-SaksanChe Guevaran


















Buenaventura Durruti

Buenaventura Durruti vuonna 1936.
Buenaventura Durruti vuonna 1936.
Henkilötiedot
Syntynyt
14. heinäkuuta 1896
León, Espanja
Kuollut
20. marraskuuta 1936 (40 vuotta)
Madrid, Espanja
Ammatti
rautatieläinen
Muut tiedot
Järjestö
Tasavaltalaiset, Los Solidarios

Allekirjoitus
Allekirjoitus
Infobox OK

José Buenaventura Durruti Dumange (14. heinäkuuta 1896 León, Espanja – 20. marraskuuta 1936 Madrid, Espanja) oli espanjalainen anarkisti, joka taisteli maan sisällissodassa. Hän oli 1900-luvun alkuvuosikymmenten keskeisiä vaikuttajia Espanjan ja koko Euroopan anarkistisessa liikkeessä. Durruti oli perustamassa muun muassa Los Solidarios -nimistä aseellista ryhmittymää, joka murhasi kardinaali Juan Soldevilla y Romeron. Hän taisteli sisällissodassa tasavaltalaisten puolella kenraali Francon joukkoja vastaan ja kuoli Madridissa käydyissä taisteluissa.




Sisällysluettelo





  • 1 Elämäkerta

    • 1.1 Varhaiset vuodet


    • 1.2 Sisällissodan aika



  • 2 Merkitys


  • 3 Lähteet


  • 4 Aiheesta muualla




Elämäkerta |



Varhaiset vuodet |


Durruti syntyi Léonin kaupungissa rautatieläisen perheeseen. Hänellä oli yksi sisko ja seitsemän veljeä, joista vain yksi oli häntä vanhempi. Durutti lopetti koulunkäynnin 14-vuotiaana ja aloitti työnteon rautateillä. Isänsä tapaan hän liittyi Espanjan suurimpiin kuuluneeseen Unión General de Trabajadores -ammattiliittoon. Durruti kuului liiton aktiiveihin ja oli järjestämässä muun muassa vuoden 1917 suurta yleislakkoa, joka vaati 70 työläisen hengen Espanjan armeijan murrettua sen. Lakko johti myös yli 2 000 työläisen pidätykseen, mutta Durruti onnistui pakenemaan Ranskaan.[1][2]


Ranskassa Durruti työskenteli mekaanikkona Pariisissa ja tutustui kaupungissa paikallisiin anarkisteihin. Vuonna 1920 hän palasi Espanjaan Baskimaalla sijaitsevaan San Sebastiánin kaupunkiin, missä hän perusti usean muun anarkistin kanssa Los Justicieros (Kostajat) -nimisen puolisotilaallisen ryhmittymän. Seuraavana vuonna ryhmä teki kuningas Alfonso XIII:a vastaan suunnatun pommi-iskun, mutta tämä selvisi murhayrityksestä hengissä. Attentaatin jälkeen Durruti muutti Barcelonaan organisoimaan paikallisen työväenliikkeen ja anarkistien toimintaa hallituksen mielivaltaisia aktivistien pidätyksiä ja teloituksia vastaan. Hän perusti Los Solidarios (Solidaarisuus) -nimisen aseellisen ryhmän, joka murhasi vuonna 1923 kardinaali Juan Soldevilla y Romeron. Kardinaalin surma oli kosto ammattiyhditysaktiivi Salvador Seguín salamurhasta, jonka teki Katalonian kuvernöörin tukema paikallisten työnantajien järjestö. Myös kardinaali Romeron tiedettiin rahoittaneen ja tukeneen työnantajien ryhmittymää.[1][2]


Diktaattori Miguel Primo de Riveran noustua valtaan Durruti ryhmineen teki useita iskuja armeijan tukikohtiin sekä Ranskan välisellä rajalla sijainneille raja-asemille. Ryhmän jäsenet joutuivat kuitenkin lopulta pakenemaan Etelä-Amerikkaan, jossa he oleskelivat muun muassa Chilessä ja Argentiinassa. Diktaattori Riveran kukistuttua vuonna 1931 Durruti palasi Barcelonaan. Hänen ryhmänsä teki yhteistyötä anarkistisen FAI-järjestön sekä CNT-ammattiliiton kanssa, joiden sotilaallisena siipenä Los Solidarios toimi.[1] Tammikuussa 1932 anarkistit aloittivat Kataloniassa yhdessä trotskilaisten sosialisten kanssa kansannousun.[3]



Sisällissodan aika |




Durrutin hauta Barcelonassa.


Espanjan sisällissodan alettua heinäkuussa 1936 Durruti osallistui tasavaltalaisten puolella kenraali Francon ja kansallismielisten fasistien vastaiseen taisteluun. Hän johti yli 3 000 anarkistin sotilasosastoa, Durrutin kolonnaa, joka oli mukana muun muassa pysäyttämässä kenraali Manuel Goded Llopisin Barcelonan valtausta. Marraskuussa 1936 Durrutti marssi joukkoineen Madridiin, joka oli Francon armeijan piirittämänä. Durruti kaatui myöhemmin samassa kuussa Casa de Campon puistossa käydyissä taisteluissa. Historioitsija Anthony Beevorin mukaan Durruti kuoli omiensa vahingonlaukaukseen, mutta anarkistien mukaan hän joutui tarkka-ampujan uhriksi.[1][2]



Merkitys |


Durruti haudattiin Barcelonaan, jossa hänen hautaistensa yhteydessä järjestettyyn mielenosoitukseen osallistui yli puoli miljoonaa ihmistä. Durrutin kuolemaa pidetään yleisesti Espanjan 1900-luvun alun merkittävän anarkistiliikkeen suuruuden päätepisteenä.[1] Kuitenkin vielä toisen maailmansodan loppuvaiheessa Durrutin mukaan nimetty espanjalaisista anarkisteista koottu taisteluosasto osallistui Pariisin vapautukseen Natsi-Saksan miehityksestä. Myöhemmin Durruti on noussut espanjalaisen vasemmiston ja erityisesti anarkistien keskuudessa Che Guevaran kaltaisen romanttisen ihailun kohteeksi.[3] Jo sisällissodan aikana hänen hahmoaan käytettiin muun muassa erilaisissa propagandajulisteissa.



Lähteet |



  1. ↑ abcde About Buenaventura Durruti Modern American Poetry. Viitattu 26.9.2013.


  2. ↑ abc Anarchism greatest hits No 5 – Buenaventura Durruti Viitattu 26.9.2013.


  3. ↑ ab Buenaventura Durruti Kapinatyöläinen nro 21, 1996. Viitattu 26.9.2013.



Aiheesta muualla |



  • Commons-logo.svg Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Buenaventura Durruti Wikimedia Commonsissa

-

Popular posts from this blog

Disable / Remove link to Product Items in Cart Planned maintenance scheduled April 23, 2019 at 23:30 UTC (7:30pm US/Eastern) Announcing the arrival of Valued Associate #679: Cesar Manara Unicorn Meta Zoo #1: Why another podcast?How can I limit products that can be bought / added to cart?Remove item from cartHide “Add to Cart” button if specific products are already in cart“Prettifying” the custom options in cart pageCreate link in cart sidebar to view all added items After limit reachedLink products together in checkout/cartHow to Get product from cart and add it againHide action-edit on cart page if simple productRemoving Cart items - ObserverRemove wishlist items when added to cart

Image
How were pictures turned from film to a big picture in a picture frame before digital scanning? Why is it faster to reheat something than it is to cook it? Has negative voting ever been officially implemented in elections, or seriously proposed, or even studied? Project Euler #1 in C++ What does 丫 mean? 丫是什么意思？ Do I really need to have a message in a novel to appeal to readers? Co-worker has annoying ringtone macOS: Name for app shortcut screen found by pinching with thumb and three fingers Amount of permutations on an NxNxN Rubik's Cube How does light 'choose' between wave and particle behaviour? What makes a man succeed? The test team as an enemy of development? And how can this be avoided? Should a wizard buy fine inks every time he want to copy spells into his spellbook? Most bit efficient text communication method? Do wooden building fires get hotter than 600°C? Is the IBM 5153 color display ...
Read more

Helsingin valtaus Sisällysluettelo Taustaa | Yleistä sotatoimista | Osapuolet | Taistelut Helsingin ympäristössä | Punaisten antautumissuunnitelma | Taistelujen kulku Helsingissä | Valtauksen jälkeen | Tappiot | Muistaminen | Kirjallisuutta | Lähteet | Aiheesta muualla | NavigointivalikkoTeoksen verkkoversioTeoksen verkkoversioGoogle BooksSisällissota Helsingissä päättyi tasan 95 vuotta sittenSaksalaisten ylivoima jyräsi punaisen HelsinginSuomalaiset kuvaavat sotien jälkiä kaupungeissa – katso kuvat ja tarinat tutuilta kulmiltaHelsingin valtaus 90 vuotta sittenSaksalaiset valtasivat HelsinginHyökkäys HelsinkiinHelsingin valtaus 12.–13.4. 1918Saksalaiset käyttivät ihmiskilpiä Helsingin valtauksessa 1918Teoksen verkkoversioTeoksen verkkoversioSaksalaiset hyökkäävät Etelä-SuomeenTaistelut LeppävaarassaSotilaat ja taistelutLeppävaara 1918 huhtikuussa. KapinatarinaHelsingin taistelut 1918Saksalaisten voitonparaati HelsingissäHelsingin valtausta juhlittiinSaksalaisten Helsinki vuonna 1918Helsingin taistelussa kaatuneet valkokaartilaisetHelsinkiin haudatut taisteluissa kaatuneet punaiset12.4.1918 Helsingin valtauksessa saksalaiset apujoukot vapauttavat kaupunginVapaussodan muistomerkkejä Helsingissä ja pääkaupunkiseudullaCrescendo / Vuoden 1918 Kansalaissodan uhrien muistomerkkim

Image
Saksalaisten taistelut Suomen sisällissodassaHelsingin historia Helsinki Saksan Itämeren-divisioona Saksan keisarikunnan laivasto valkoiset Helsingin punakaarti Rüdiger von der Goltz Hugo Meurer Carl Voss-Schrader F. E. Johansson Edvard NyqvistSuomen sisällissodanSaksan Itämeren-divisioonapunaistenHelsinginHangossavalkoisiavankileireilleRüdiger von der GoltzinEspoossaMannerheimintietäTöölönlahdenPasilastaSmolnaPitkänsillanSiltasaareenHakaniemeenTampereen taistelussaKymijoenMannerheimTilkanIlmalan mäelläKampissaTurun kasarmillaRuotsalaisella teatterillaHelsingin työväentalollaVesilinnanmäelläLasipalatsinTarkk’ampujankatuensimmäisen maailmansodanNeuvosto-VenäjänViaporinBrest-Litovskin rauhansopimukseenHangon sopimuksenVenäjän Itämeren-laivastooma evakuointiPunavuoressaKaartinkaupungissaUllanlinnassaRüdiger von der GoltzinHelsingin suojeluskunnanCarl Voss-SchraderKu...
Read more

Adjektiivitarina Tarinan tekeminen | Esimerkki: ennen | Esimerkki: jälkeen | Navigointivalikko

Sanaleikit adjektiivitsubstantiiviverbitarinoita Adjektiivitarina on seuraleikki, jossa leikkijät lisäävät etukäteen kirjoitettuun tarinaan adjektiivit tarinaa tuntematta. On olemassa myös substantiivi- ja verbitarinoita, jotka tehdään samalla periaatteella. Tarinan tekeminen | Ensin pitää tehdä tai hankkia tarina, josta jätetään adjektiivit pois. Sitten tarinan kirjoittaja kysyy muilta ihmisiltä adjektiiveja, taivuttaa ne oikeaan muotoon ja lisää tarinaan tyhjille paikoille. Kun kaikki paikat on täytetty, tarina luetaan ääneen. Esimerkki: ennen | Liisalla oli _______ synttärit. Hän täytti 18 ________ vuotta. Liisan _______ äiti oli ostanut hänelle ________ lautapelin, jota voi pelata _________ kavereiden kanssa. Liisan ________ isoäiti, Margaretta, oli ostanut Liisalle paljon ________ kukkia, koska ei tiennyt mistä _________ lapsenlapsensa piti. Es...
Read more