Hjdcti

Omistaja
Tila	3 palveluksessa, 2 reservissä.
Yleistiedot
Uppouma	23 200-24 500 tonnia pinnalla, 33 800-48 000 tonnia sukelluksissa
Pituus	Suurin: 175 m
Leveys	Suurin: 23 m
Syväys	12 m
Max. sukellussyvyys	400 m
Voimanlähde	Ydinreaktorit 2× reaktori 2× akseli Teho 190 MW 2× höyryturbiini
Propulsio	2 potkuria
Nopeus	27 solmua sukelluksissa, 12 solmua pinnalla
Miehistö	163
Aseistus
Ohjukset	1 laukaisija 9K38 Igla-ilmantorjuntaohjuksille
	20 laukaisijaa RSM-52-ballistisille ohjuksille
Laivojen upotus	4× 650 mm torpedoputket
	2× 533 mm torpedoputket

Typhoon-luokan sukellusvene. Komentotornin etupuolella oleva tasainen alue veneen ulkokannella sisältää luukut, joiden alla on 20 ydinohjusta.

Projekti 941 "Akula" -luokan sukellusveneet (Nato-raportointinimi Typhoon) ovat Neuvostoliiton, sittemmin Venäjän käyttämiä ydinkäyttöisiä strategisia ohjussukellusveneitä. Akuloiden käyttötarkoitus oli Neuvostoliiton ja on Venäjän ydinasepelotteen ylläpitäminen ja kätkeminen valtamerille ja taata kyky vastaiskuun yllätyshyökkäyksen sattuessa, mikä on osa kauhun tasapainoa.

NATO-koodinimen valintaa innoitti Brežnevin pitämä puhe, jossa hän ilmoitti Neuvostoliiton suunnittelevan mahtavaa sukellusvenettä, jolla olisi tuhovoimaa kuin taifuunilla. Venäjällä vene tunnetaan Akulana (Акула), eli haina, mutta tätä ei tule sekoittaa hyökkäyssukellusveneeseen, jonka NATO-raportointinimi on Akula.

Teknisiä tietoja |

Typhoon on massiivinen alus. Pituudeltaan ja leveydeltään se on Itämeren matkustaja-autolauttojen luokkaa. Vene on suunniteltu kuljettamaan 20 ydinohjusta. Kussakin ohjuksessa saattaa olla jopa kymmenen ydinkärkeä, joista jokaisen tuhovoima on yli kymmenkertainen verrattuna Hiroshiman tuhonneeseen aseeseen.

Typhoon saa käyttövoimansa kahdesta ydinreaktorista, joissa on 190 megawattia lämpötehoa kussakin. Sukellusvene tuottaa siis energiaa suurin piirtein yhtä paljon kuin Helsingin Energian Salmisaaren voimalaitos.

Veneitä rakennettiin kaikkiaan kuusi kappaletta, ja seitsemäs peruttiin kylmän sodan päätyttyä. Nykyisin aktiivikäytössä on yksi sukellusvene ja kahta pidetään reservissä. Kolme on purettu.

Typhoonin tulevaisuus |

Yhdysvaltojen ja Venäjän vuonna 1993 solmima START II -aseistariisuntasopimus laittoi Typhoon-veneiden ohjukset vähennettävien listalle. Typhoon-luokka oli tarkoitus poistaa käytöstä ohjusten vähentämisen ohessa. Vuonna 2002 George W. Bushin hallitus ilmoitti yksipuolisesti vetäytyvänsä ohjuspuolustusjärjestelmän kieltävästä ABM-sitoumuksesta. Päivää myöhemmin Venäjä ilmoitti vetäytyvänsä START II:sta, joten Typhoonit jatkanevat toistaiseksi palveluksessa.

Veneistä ensimmäinen, Dmitri Donskoi (alun perin TK-208, palvelukseen 1981), on muunnettu käyttämään kehityksessä olevaa Bulava-ohjusta ja se on toiminut ohjuksen koelaukaisujen alustana. Venäjän federaatio romuttaa kaksi muuta saman luokan sukellusvenettä, TK-20 Severstalin ja TK-17 Arkhangelskin.^[1]

Typhoon fiktiossa |

Tom Clancy käyttää Typhoon-sukellusvenettä lähtökohtana piirtäessään kuvan uudentyyppisestä ohjusveneestä teoksessaan Punaisen Lokakuun metsästys;
hänen teoksessaan aluksen pääasetta on lisätty kuudella ohjuksella ja alukseen on asennettu uudenlainen äänetön voimansiirto.

Samoin massanmittausjärjestelmästä jota venäläiset käyttävät tarkkaan paikannukseen piirretään teknisesti tarkka kuva.

Lähteet |

• 
  Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Projekti 941 Wikimedia Commonsissa
  

• 
  Federation of American Scientists: 941 Typhoon (englanniksi)
  

Viitteet |