Hiki Lähteet | Aiheesta muualla | NavigointivalikkoLiikahikoiluHienhaju, Terveyskirjasto.fiSuomi, hajuttomien ihmisten maa – kun hiki ei saa haista

Elimistön eritteet


hikirauhasenlämmönsäätelyyntasalämpöinenlämpötilanhikirauhasistaverisuonetlihaksissavertanatriumkloorikaliumionienruokasuolaakaliumkloridiafosfaattejavalkuaisaineitavirtsa-aineitaaminohappojamaitohappoavirtahevonkoirajalkojen liikahikoiluhajuaindoliavalkosipulisipuliparsamurrosiässäLiikahikoiluakuumelääkeaineiden






Hikipisaroita


Hiki on hikirauhasen[1] erittämää hajutonta suolaliuosta, jonka tärkein tehtävä on osallistua lämmönsäätelyyn. Hien avulla ihminen voi luovuttaa lämpöenergiaa elimistöstään, sillä hiki sitoo lämpöenergiaa haihtuessaan iholta. Lämmönsäätelyn lisäksi hiki erittää ulos elimistöstä kuona-aineita, joiden määrä hiessä on kuitenkin todella pieni. Koska ihminen on tasalämpöinen, elimistö yrittää pitää lämpötilan mahdollisimman vakaana. Ihmisen käyttäessä paljon energiaa syntyy lämpöenergiaa, jolloin iho yrittää tasapainottaa tilannetta erittämällä pienistä hikirauhasista nestettä ihon pinnalle. Tällöin myös verisuonet tuovat lihaksissa lämmennyttä verta kehon sisältä jäähtymään lähelle ihoa ja osallistuvat näin omalta osaltaan lämmönsäätelyyn. Hiki maistuu suolaiselta siinä olevien natrium- kloori- ja kaliumionien takia. Hiki sisältää 0,3–0,4 prosenttia ruokasuolaa, pieniä määriä kaliumkloridia, fosfaatteja, valkuaisaineita, virtsa-aineita, aminohappoja sekä maitohappoa.


Ihmisen hiki on liki väritöntä, mutta esimerkiksi virtahevon hiki on punaista. Muista eläimistä esimerkiksi koira ei hikoile, vaan se säätelee lämpöään läähättämällä. Ihmisen normaali hieneritys on 0,5–1 litraa vuorokaudessa, mutta enimmillään hikeä voi erittyä kaksikin litraa. Ihmisellä on keskimäärin 2,6 miljoonaa hikirauhasta. Käsien ja jalkojen liikahikoilu on usein perinnöllistä.


Hiki on tuoreena itsessään hajutonta. Runsas hikoilu aiheuttaa kuitenkin epämiellyttävää hajua, kun bakteeritoiminta alkaa ja bakteereista haihtuu pistävän hajuisia yhdisteitä, kuten indolia, 1-dodekanolia ja 3-metyyli-1-butaania. Ruoka-aineista valkosipuli, sipuli ja parsa vaikuttavat voimakkaimmin pahan hienhajun syntymiseen.[2]


Hien erittäminen alkaa lisääntyä murrosiässä. Liikahikoilua saattavat aiheuttaa mm. ylenmääräinen rasitus, kuume tai tunneperäiset syyt, kuten voimakas kiihtyneisyyden tila. Sitä voi ilmetä myös joidenkin lääkeaineiden sivuvaikutuksena.



Lähteet |



  1. Turunen, Seppo: Biologia: Ihminen, s. 178. 5.–7. painos. WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-29701-8.


  2. Tuominen, Jari: Tuoksujen ihmeellinen maailma, s. 34–36. Kureeri, 2012. ISBN 978-952-67831-0-9.



Aiheesta muualla |



  • Liikahikoilu,Terveyskirjasto: Lääkärikirja Duodecim, Kustannus Oy Duodecim 2009

  • Hienhaju, Terveyskirjasto.fi

  • Marcus Ziemann: Suomi, hajuttomien ihmisten maa – kun hiki ei saa haista. Yle uutiset 15.3.2015.


Popular posts from this blog

Disable / Remove link to Product Items in Cart Planned maintenance scheduled April 23, 2019 at 23:30 UTC (7:30pm US/Eastern) Announcing the arrival of Valued Associate #679: Cesar Manara Unicorn Meta Zoo #1: Why another podcast?How can I limit products that can be bought / added to cart?Remove item from cartHide “Add to Cart” button if specific products are already in cart“Prettifying” the custom options in cart pageCreate link in cart sidebar to view all added items After limit reachedLink products together in checkout/cartHow to Get product from cart and add it againHide action-edit on cart page if simple productRemoving Cart items - ObserverRemove wishlist items when added to cart

Helsingin valtaus Sisällysluettelo Taustaa | Yleistä sotatoimista | Osapuolet | Taistelut Helsingin ympäristössä | Punaisten antautumissuunnitelma | Taistelujen kulku Helsingissä | Valtauksen jälkeen | Tappiot | Muistaminen | Kirjallisuutta | Lähteet | Aiheesta muualla | NavigointivalikkoTeoksen verkkoversioTeoksen verkkoversioGoogle BooksSisällissota Helsingissä päättyi tasan 95 vuotta sittenSaksalaisten ylivoima jyräsi punaisen HelsinginSuomalaiset kuvaavat sotien jälkiä kaupungeissa – katso kuvat ja tarinat tutuilta kulmiltaHelsingin valtaus 90 vuotta sittenSaksalaiset valtasivat HelsinginHyökkäys HelsinkiinHelsingin valtaus 12.–13.4. 1918Saksalaiset käyttivät ihmiskilpiä Helsingin valtauksessa 1918Teoksen verkkoversioTeoksen verkkoversioSaksalaiset hyökkäävät Etelä-SuomeenTaistelut LeppävaarassaSotilaat ja taistelutLeppävaara 1918 huhtikuussa. KapinatarinaHelsingin taistelut 1918Saksalaisten voitonparaati HelsingissäHelsingin valtausta juhlittiinSaksalaisten Helsinki vuonna 1918Helsingin taistelussa kaatuneet valkokaartilaisetHelsinkiin haudatut taisteluissa kaatuneet punaiset12.4.1918 Helsingin valtauksessa saksalaiset apujoukot vapauttavat kaupunginVapaussodan muistomerkkejä Helsingissä ja pääkaupunkiseudullaCrescendo / Vuoden 1918 Kansalaissodan uhrien muistomerkkim

Adjektiivitarina Tarinan tekeminen | Esimerkki: ennen | Esimerkki: jälkeen | Navigointivalikko