Itsenäisyyden Puolesta Pohjantähti-organisaatio | Järjestön kustantamia julkaisuja | Lähteet | Navigointivalikko(kuva Tiedonantajassa 1977 julkaistusta artikkelista)Viron uudelleen itsenäistymistä avustettiin SuomestaYlikansallista nationalismia – Ruotsalainen äärioikeisto Suomessa 1970-luvullaMärepala: -ttuilu politiikassa

Suomalaiset poliittiset järjestötItsenäisen Suomen historia


Neuvostoliiton vaikutusta SuomessaUrho KekkosensosialismiaHelsingissäKauko KareHeikki EskelinenPerustuslailliseen oikeistopuolueeseenTuure JunnilaGeorg C. EhrnroothtannerilaisiaVironIsänmaallinen KansallisliikeJouni LanamäkiNordiska RikspartietiinA. I. Arwidsson -seuranSuomalaisen Yhteiskunnan TukiElinkeinoelämän valtuuskuntaanRanskan tiedustelupalvelulleSuojelupoliisinKorkein oikeus




Itsenäisyyden Puolesta ry (IP) oli Suomessa 1970–1980-luvuilla toiminut oikeistolainen poliittinen järjestö, joka vastusti Neuvostoliiton vaikutusta Suomessa, presidentti Urho Kekkosen politiikkaa ja sosialismia.


Itsenäisyyden Puolesta ry aloitti toimintansa Helsingissä syksyllä 1971 ja rekisteröitiin huhtikuussa 1972. Se keräsi yhteen Kekkosen oikeistolaisia vastustajia. Ensimmäisenä puheenjohtajana toimi kustantaja Kauko Kare. Liikkeen paikallisjärjestöille perustettiin syksyllä 1974 valtakunnallinen kattojärjestö Kansalaisjärjestö Itsenäisyyden Puolesta ry, jonka puheenjohtajaksi valittiin toimittaja Heikki Eskelinen. Hän korvasi pari vuotta myöhemmin Kareen myös Helsingin osaston johdossa. Järjestön perustamisessa oli mukana useita henkilöitä, jotka liittyivät sittemmin Perustuslailliseen oikeistopuolueeseen. Järjestön tilaisuuksissa esiintyi tunnettuja jyrkän oikeistolaisia poliitikkoja, kuten Tuure Junnila ja Georg C. Ehrnrooth.[1] Itsenäisyyden Puolesta oli kuitenkin puoluepoliittisesti sitoutumaton. Jäsenkuntaan kuului perustuslaillisia, kokoomuslaisia (ns. junnilalaisia), sosiaalidemokraatteja (ns. tannerilaisia) sekä muiden puolueiden jäseniä, jotka vastustivat "Neuvostoliiton hegemoniaa".


Itsenäisyyden Puolesta tuki 1980-luvulla myös Viron aseetonta separatismia levittämällä aihetta koskevaa informaatiota ja järjestämällä emigranttivirolaisia puhujiksi tilaisuuksiinsa.[2]


Järjestöllä oli paikallisosastot Helsingissä, Lahdessa, Tampereella, Turussa ja Vaasassa.[2] Siihen kytkeytyi myös 1970-luvun alussa toiminut jo aiemmin perustettu lyhytikäinen nuorisojärjestö Suomen Itsenäiset Nuoret (SIN), alkujaan Isänmaallinen Kansallisliike (IKL), jota johti Jouni Lanamäki. SIN:llä oli löyhiä yhteyksiä ruotsalaiseen äärioikeistolaiseen puolueeseen Nordiska Rikspartietiin (NRP).[3] Itsenäisyyden Puolesta tuki 1970-luvun alussa A. I. Arwidsson -seuran tarrakampanjaa, jossa levitettiin yli puoli miljoonaa tarraa punaiseksi muuttuvasta Suomen lipusta tekstillä ”Tätäkö haluat?”.[2][4] Eskelisen puheenjohtajakaudella luotiin yhteyksiä myös kommunisminvastaiseen Suomalaisen Yhteiskunnan Tuki -säätiöön (SYT) ja Elinkeinoelämän valtuuskuntaan (EVA). Itsenäisyyden Puolesta julkaisi vuonna 1977 pamfletin Varo vallankumousta, jota levitettiin SYT:n avulla yli 30 000 kappaletta.[5]



Pohjantähti-organisaatio |


Järjestön puheenjohtaja Heikki Eskelinen ja sen sihteeri yliluutnantti Pertti Olavi Riutta sotkeutuivat 1980-luvun alkupuolella vakoilua sisältäneeseen salaliittoon. Riutta oli perustanut vuonna 1978 ”Pohjantähti”-nimisen sotilaallisen organisaation, joka oli tarkoitettu vastarintaliikkeeksi Neuvostoliiton miehittäessä Suomen. Hän rekrytoi siihen muutamia kymmeniä jäseniä Itsenäisyyden Puolesta ry:stä, muun muassa upseereita ja poliiseja. Riutta anasti Pohjantähden käyttöön Suomen puolustusvoimien aseita, käsikranaatteja ja räjähteitä. Riutta ja Eskelinen toimittivat Ranskan tiedustelupalvelulle Neuvostoliittoa koskeneita havaintoja vastineeksi siitä, että ranskalaiset painattivat Riutan suomentaman Vastarintaopas-nimisen sveitsiläisen kirjasen. Toiminnan tultua Suojelupoliisin tietoon Eskelinen pidätettiin huhtikuussa 1982. Korkein oikeus tuomitsi maaliskuussa 1984 Riutan ja Eskelisen ehdottomaan vankeuteen vakoilusta Ranskan hyväksi Suomen ulkosuhteita vahingoittavalla tavalla sekä Riutan myös ase- ja räjähderikoksista.[6]



Järjestön kustantamia julkaisuja |



  • Varo vallankumousta, toim. Heikki Eskelinen (puhekokoelma), 1977


  • Varo sosialismia, toim. Heikki Eskelinen (puhekokoelma), 1978


  • Puna-armeijan marssiopas Suomeen 1939, toim. Antero Kautto, 1989


Lähteet |



  1. ↑ (kuva Tiedonantajassa 1977 julkaistusta artikkelista) Mesikämmen-blogi 20.7.2011. Viitattu 7.8.2016.


  2. ↑ abc Lasse Koskinen: Viron uudelleen itsenäistymistä avustettiin Suomesta Aluepalautus ry 25.8.2011. Viitattu 7.8.2016.


  3. ↑ Ylikansallista nationalismia – Ruotsalainen äärioikeisto Suomessa 1970-luvulla Ennen ja nyt 13.3.2013. Viitattu 7.8.2016.


  4. ↑ Matti Wiberg: Märepala: -ttuilu politiikassa Hiidenkivi 4/2010. Viitattu 7.8.2016.


  5. ↑ Jarkko Vesikansa: ”AKS:n henkinen jatkosota”, s. 330 teoksessa AKS:n tie – Akateeminen Karjala-Seura isänmaan ja heimoaatteen asialla (toim. Mikko Uola). Minerva, Helsinki 2011.


  6. ↑ Kimmo Rentola: Suojelupoliisi kylmässä sodassa 1949–1991, s. 171–174 teoksessa Ratakatu 12 – Suojelupoliisi 1949–2009 (toim. Matti Simola). WSOY, Helsinki 2009.







-

Popular posts from this blog

Disable / Remove link to Product Items in Cart Planned maintenance scheduled April 23, 2019 at 23:30 UTC (7:30pm US/Eastern) Announcing the arrival of Valued Associate #679: Cesar Manara Unicorn Meta Zoo #1: Why another podcast?How can I limit products that can be bought / added to cart?Remove item from cartHide “Add to Cart” button if specific products are already in cart“Prettifying” the custom options in cart pageCreate link in cart sidebar to view all added items After limit reachedLink products together in checkout/cartHow to Get product from cart and add it againHide action-edit on cart page if simple productRemoving Cart items - ObserverRemove wishlist items when added to cart

Image
How were pictures turned from film to a big picture in a picture frame before digital scanning? Why is it faster to reheat something than it is to cook it? Has negative voting ever been officially implemented in elections, or seriously proposed, or even studied? Project Euler #1 in C++ What does 丫 mean? 丫是什么意思？ Do I really need to have a message in a novel to appeal to readers? Co-worker has annoying ringtone macOS: Name for app shortcut screen found by pinching with thumb and three fingers Amount of permutations on an NxNxN Rubik's Cube How does light 'choose' between wave and particle behaviour? What makes a man succeed? The test team as an enemy of development? And how can this be avoided? Should a wizard buy fine inks every time he want to copy spells into his spellbook? Most bit efficient text communication method? Do wooden building fires get hotter than 600°C? Is the IBM 5153 color display ...
Read more

Helsingin valtaus Sisällysluettelo Taustaa | Yleistä sotatoimista | Osapuolet | Taistelut Helsingin ympäristössä | Punaisten antautumissuunnitelma | Taistelujen kulku Helsingissä | Valtauksen jälkeen | Tappiot | Muistaminen | Kirjallisuutta | Lähteet | Aiheesta muualla | NavigointivalikkoTeoksen verkkoversioTeoksen verkkoversioGoogle BooksSisällissota Helsingissä päättyi tasan 95 vuotta sittenSaksalaisten ylivoima jyräsi punaisen HelsinginSuomalaiset kuvaavat sotien jälkiä kaupungeissa – katso kuvat ja tarinat tutuilta kulmiltaHelsingin valtaus 90 vuotta sittenSaksalaiset valtasivat HelsinginHyökkäys HelsinkiinHelsingin valtaus 12.–13.4. 1918Saksalaiset käyttivät ihmiskilpiä Helsingin valtauksessa 1918Teoksen verkkoversioTeoksen verkkoversioSaksalaiset hyökkäävät Etelä-SuomeenTaistelut LeppävaarassaSotilaat ja taistelutLeppävaara 1918 huhtikuussa. KapinatarinaHelsingin taistelut 1918Saksalaisten voitonparaati HelsingissäHelsingin valtausta juhlittiinSaksalaisten Helsinki vuonna 1918Helsingin taistelussa kaatuneet valkokaartilaisetHelsinkiin haudatut taisteluissa kaatuneet punaiset12.4.1918 Helsingin valtauksessa saksalaiset apujoukot vapauttavat kaupunginVapaussodan muistomerkkejä Helsingissä ja pääkaupunkiseudullaCrescendo / Vuoden 1918 Kansalaissodan uhrien muistomerkkim

Image
Saksalaisten taistelut Suomen sisällissodassaHelsingin historia Helsinki Saksan Itämeren-divisioona Saksan keisarikunnan laivasto valkoiset Helsingin punakaarti Rüdiger von der Goltz Hugo Meurer Carl Voss-Schrader F. E. Johansson Edvard NyqvistSuomen sisällissodanSaksan Itämeren-divisioonapunaistenHelsinginHangossavalkoisiavankileireilleRüdiger von der GoltzinEspoossaMannerheimintietäTöölönlahdenPasilastaSmolnaPitkänsillanSiltasaareenHakaniemeenTampereen taistelussaKymijoenMannerheimTilkanIlmalan mäelläKampissaTurun kasarmillaRuotsalaisella teatterillaHelsingin työväentalollaVesilinnanmäelläLasipalatsinTarkk’ampujankatuensimmäisen maailmansodanNeuvosto-VenäjänViaporinBrest-Litovskin rauhansopimukseenHangon sopimuksenVenäjän Itämeren-laivastooma evakuointiPunavuoressaKaartinkaupungissaUllanlinnassaRüdiger von der GoltzinHelsingin suojeluskunnanCarl Voss-SchraderKu...
Read more

Adjektiivitarina Tarinan tekeminen | Esimerkki: ennen | Esimerkki: jälkeen | Navigointivalikko

Sanaleikit adjektiivitsubstantiiviverbitarinoita Adjektiivitarina on seuraleikki, jossa leikkijät lisäävät etukäteen kirjoitettuun tarinaan adjektiivit tarinaa tuntematta. On olemassa myös substantiivi- ja verbitarinoita, jotka tehdään samalla periaatteella. Tarinan tekeminen | Ensin pitää tehdä tai hankkia tarina, josta jätetään adjektiivit pois. Sitten tarinan kirjoittaja kysyy muilta ihmisiltä adjektiiveja, taivuttaa ne oikeaan muotoon ja lisää tarinaan tyhjille paikoille. Kun kaikki paikat on täytetty, tarina luetaan ääneen. Esimerkki: ennen | Liisalla oli _______ synttärit. Hän täytti 18 ________ vuotta. Liisan _______ äiti oli ostanut hänelle ________ lautapelin, jota voi pelata _________ kavereiden kanssa. Liisan ________ isoäiti, Margaretta, oli ostanut Liisalle paljon ________ kukkia, koska ei tiennyt mistä _________ lapsenlapsensa piti. Es...
Read more