Nopeus Sisällysluettelo Yksiköt | Matemaattinen muotoilu | Katso myös | Lähteet | Aiheesta muualla | NavigointivalikkoSI-opas (myös painettuna, ISBN 952-5420-93-0)Teoksen verkkoversioMuunnin.comin nopeusmuunninlaajentamalla
SuureetKlassinen mekaniikka
lat.ajassapituudenyksikköSI-järjestelmässämetri sekunnissavektorisuureitseisarvostakulmanopeuskilometreinä tunnissatieliikenteessälentokoneidensolmuinaBritanniassaYhdysvalloissamaileina tunnissaMekaniikassapaikkavektorinderivaattakiihtyvyydeksivalonnopeuslat.
Nopeus (lat. velocitas, tunnus v) ilmoittaa tietyssä ajassa edetyn matkan pituuden ja suunnan. Nopeuden yksikkö on SI-järjestelmässä m/s eli metri sekunnissa.[1] Nopeus on fysiikassa vektorisuure, koska sillä on suuruuden lisäksi suunta. Tosin termiä nopeus käytetään myös vaikka liikkeen suunta ei olisikaan määritelty.
Nopeuden itseisarvosta käytetään termiä vauhti. Pyörivässä liikkeessä nopeutta vastaava suure on kulmanopeus.
Sisällysluettelo
1 Yksiköt
2 Matemaattinen muotoilu
3 Katso myös
4 Lähteet
5 Aiheesta muualla
Yksiköt |
Kulkuneuvojen nopeudet ilmoitetaan tyypillisesti kilometreinä tunnissa (lyhenne km/h).[1] Esimerkiksi suurin sallittu ajonopeus Suomen tieliikenteessä on 120 km/h.[2] Yksiköiden välinen muunnossuhde on
- 1kmh=518ms.displaystyle 1km over h=5 over 18m over s.
Nopeiden lentokoneiden nopeuden yksikkönä on usein käytössä Mach (äänen nopeus). Merenkulussa nopeus ilmoitetaan yleensä solmuina.
Britanniassa ja Yhdysvalloissa ajoneuvojen nopeudet ilmoitetaan maileina tunnissa (mph).
Matemaattinen muotoilu |
Keskinopeus (v) saadaan jakamalla kuljetun matkan pituus (s) matkaan käytetyllä ajalla (t):
v=stdisplaystyle v=frac st.
Jos nopeus ei ole vakio, hetkellinen nopeus saadaan mittaamalla hyvin lyhyessä ajassa kuljettu matka ja jakamalla se mittausajalla.
Mekaniikassa liikkuvan kohteen nopeus v on sen paikkavektorin r derivaatta ajan suhteen:
v=drdtdisplaystyle mathbf v =frac dmathbf r dt.
Kiihtyvässä liikkeessä nopeus muuttuu; nopeuden muutosta ajan suhteen kutsutaan kiihtyvyydeksi. Myös nopeuden suunnan muuttuminen on kiihtyvyyttä.
Suurin mahdollinen signaalinopeus on valonnopeus, joka on 299 792 458 m/s.[1] Valonnopeuden merkitsemiseen on vakiintunut tunnus c (lat. celeritas).
Katso myös |
- Nykäys
Putoamisliike – putoamisnopeus
Ilmanopeus – nopeus ilmailussa
Lähteet |
↑ abc Suomen Standardoimisliitto: SI-opas (myös painettuna, ISBN 952-5420-93-0) (PDF) (Sivu 13.) SFS-oppaat. 04.11.2002. Suomen Standardoimisliitto. Viitattu 27.5.2010.
↑ Nopeusrajoitukset – Suunnitteluvaiheen ohjaus. Tiehallinto, 2009. ISBN 978-952-221-277-1. Teoksen verkkoversio (PDF).
Aiheesta muualla |
- Muunnin.comin nopeusmuunnin