Lesket Suvut ja lajit | Lähteet | NavigointivalikkoInfobox OKNimi-testi OKMaailman lintujen suomenkieliset nimet

Lesket


Wikispecies-logo.svgLesket WikispeciesissäCommons-logo.svgLesket CommonsissavarpuslintujenAfrikastaindigonvärinensiemensyöjiäpesäloisialoistopeippojenruusupeippojenpalettipeippojensukuaLeskiinkutojaleski























Lesket

Dominikaanileski (Vidua macroura)
Dominikaanileski (Vidua macroura)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni:
Eukaryootit Eucarya
Kunta:
Eläinkunta Animalia
Pääjakso:
Selkäjänteiset Chordata
Alajakso:
Selkärankaiset Vertebrata
Luokka:
Linnut Aves
Lahko:
Varpuslinnut Passeriformes
Heimo:
Lesket
Viduidae
Cabanis, 1841
Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Lesket Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Lesket Commonsissa



Infobox OKNimi-testi OK

Lesket (Viduidae) on pienikokoisten varpuslintujen heimo. Niitä löytyy luonnonvaraisina ainoastaan Afrikasta. Leskien yleisväritys on usein musta tai indigonvärinen. Lintujen pyrstö on hyvin pitkä, ja linnut ovat siemensyöjiä. Lesket ovat pesäloisia, eli ne eivät haudo eivätkä huolehdi omista poikasistaan, vaan munivat toisten lintulajien pesiin. Lesket munivat munansa loistopeippojen pesiin, usein vielä ruusupeippojen tai palettipeippojen pesiin. Lesket eivät kuitenkaan tuhoa isäntälajin munia, vaan pesään ainoastaan lisääntyy 2–4 valkoista munaa. Isäntälajin ja leskien munia ei erota helposti toisistaan, mutta leskien munat ovat hieman suurempia.


Leskiin kuuluu 2 sukua ja 20 lajia. Leskiin kuuluu 19 lajia, ja kutojaleski muodostaa oman sukunsa[1].



Suvut ja lajit |



Lesket Vidua |






  • Bambuleski Vidua larvaticola


  • Dominikaanileski Vidua macroura


  • Fonioleski Vidua camerunensis


  • Kaitaparatiisileski Vidua interjecta


  • Kiiltoleski Vidua hypocherina


  • Kyläleski Vidua chalybeata


  • Mustaleski Vidua funerea


  • Mustasiipileski Vidua codringtoni


  • Nigerianleski Vidua maryae


  • Olkipyrstöleski Vidua fischeri



  • Paratiisileski Vidua paradisaea


  • Peltoleski Vidua wilsoni


  • Purppuraleski Vidua purpurascens


  • Sahelinparatiisileski Vidua orientalis


  • Sirppiparatiisileski Vidua obtusa


  • Suippoparatiisileski Vidua togoensis


  • Tiikeripeippoleski Vidua raricola


  • Töpöpeippoleski Vidua nigeriae


  • Viiripyrstöleski Vidua regia

  • Kutojaleski Anomalospiza imberbis


Lähteet |



  1. ↑ Maailman lintujen suomenkieliset nimet BirdLife Suomi. Viitattu 27.2.2018.







-

Popular posts from this blog

Jet Time Laivasto | Lähteet | Aiheesta muualla | NavigointivalikkoJet Time - The CompanyThe CompanyManagementJet Time aloittaa lauantaina Suomi-rekisterissä olevalla Boeing 737 -koneellaJettime Finland Fleet Details and HistoryJettime Fleet Details and HistoryRegional Jet OÜ takes over ATR production for SASJet Time Returns To Its Core BusinessYhtiön kotisivutlaajentamalla

Image
Tanskalaiset lentoyhtiöt IATAICAOtanskalainenlentoyhtiötilauslentojaICAOScandinavian Airlinesin Yhtiön pääkonttori Kastrupissa. Jet Time (IATA: JO , ICAO: JTG , kutsukoodi: JETTIME ) on tanskalainen vuonna 2006 perustettu lentoyhtiö. [1] Se lentää tilauslentoja kuljettaen erityisesti pakettimatkalaisia. Lisäksi se tarjoaa koneitaan muiden lentoyhtiöiden käyttöön ACMI-vuokrasopimuksilla ( Aircraft, Crew, Maintenance, Insurance ). Se on suurin tanskalaisomisteinen lentoyhtiö. [2] Yhtiön toimitusjohtaja on Jørgen Holme. [3] Jet Time perusti vuonna 2014 Suomeen tytäryhtiö Jet Time Finlandin (ICAO: JTF , kutsukoodi: JETFIN ), jotta voisi liikennöidä Suomesta Turkkiin. [4] Yhtiöllä on yksi Boeing 737-700 kone (OH-JTZ) Suomen rekisterissä. [5] Laivasto | Boeing 737-700 Lokakuussa 2017: [6] 1 ATR 72-500 2 ATR 72-600 3 Boeing 737-300 5 Boeing 737-700 (1 Jet Time Finland...
Read more

Olympian arkeologinen museo Sisällysluettelo Historia ja rakennus | Kokoelmat | Lähteet | Aiheesta muualla | Navigointivalikko37°38′36″N, 21°37′46″EInfobox OKArchaeological Museum of Olympia: HistoryArchaeological Museum of Olympia: DescriptionΜουσείο Ιστορίας των Ολυμπιακών Αγώνων της Αρχαιότητας: ΙστορικόArchaeological Museum of Olympia

Image
Olympian arkeologinen museo kreik.arkeologinenmuseoOlympianArchaía OlympíanKreikassaantiikinOlympian kisojenOlympian kisojen historian museoOlympian kaivausten historian museouusklassisessamaanjäristyksissäMelína MerkoúriAteenan vuoden 2004 olympialaisiavestibyyliesihistorialliseltavarhaiskristilliselleKreikan klassisen kaudenvotiivilahjojaPraksiteleen HermesPraksiteleenDionysosHermestäPaionioksen NikePaionioksenNikeäZeuksen temppelinpäätykolmiokoristelujenmetooppienApolloniaHeran temppelinMetrooninHerodes Atticuksen NymfaioninZeustaGanymedestäMiltiades nuoremmanMarathonin taistelussavotiivilahjojaZeuksen alttariltaMiltiades nuoremmanMarathonin taistelustaZeusGanymedesPaionioksen NikeFeidiaanoinokhoeFeidiaan työpajastaZeuksen temppelinHerakleen urotöitäHesperidien omenaPraksiteleen HermesNymfaionistaOlympian kisojen Olympian arkeologinen museo Αρχαιολογικό ...
Read more

Äpy Sisällysluettelo Äpyt kautta historian | Esimerkkejä Äpy-huumorista | Katso myös | Kirjallisuutta | Aiheesta muualla | Navigointivalikkowww.äpy.fi

Image
TeekkarikulttuuriVappulehdet teekkarienvappulehtijouluna1948Apu19481953195819601964196619671983Vappuna2009saunojenspeksien Finnish Design Äpy 2007 Äpy (kirjoitettuna myös ) on Suomen vanhin teekkarien vappulehti. Äpy-lehti syntyi jouluna 1948 Lönnrotinkadun Polilla. Ensimmäinen Äpy yhdisti humorististen joululehtien perinteen ja työttömien myymän Apu-lehden. Aluksi Äpy ilmestyi epäsäännöllisesti vuosina 1948, 1953, 1958, 1960, 1964, 1966 ja 1967. Tämän jälkeen Äpy on ilmestynyt parittomina vuosina ja sen ulkoasu on ollut aina erikoinen ja erilainen. Erikoisin lienee Äpyfoni (1983), joka oli sekä lehti, äänilevy että levysoitin. Vappuna 2009 ilmestyneen UniikkiÄpyn jokainen myyntikappale erosi sisällöltään muista. Äpyn julkaisijana toimii Suomen Äpy-lehtien Liitto ry. Äpyn tuotoilla on kautta aikain tuettu monenlaista teekkarit...
Read more