Hjdcti

Split-Dalmatia
; ;
Hallintokeskus	; Split;
Valtio	; Kroatia;
Hallinto	;
– Župan;	; Ante Sanader (HDZ)
Pinta-ala	;
– kokonaispinta-ala	; 4 534 km²
; Väkiluku (2001)	; 463 676
– Tiheys;	; 102 27 as./km²
Aikavyöhyke	; UTC+1
	;
	; http://www.dalmacija.hr;
	Infobox OK

Split-Dalmatian piirikunta (Splitsko-dalmatinska županija) on piirikunta Dalmatiassa Kroatiassa. Sen pääkaupunki on Split. Piirikunnan asukasluku on 463 676 asukasta (2001), pinta-ala on 4 534 km².

Piirikunta jakautuu maantieteelliseesti kolmeen osaan: takamaaylänköön (Dalmatinska zagora), jossa on useita karstikenttiä; kapea rannikkokaistale, jonka asukastiheys on suuri; sekä saaret. Osa Dinaarisista Alpeista, mukaan lukien Dinara, muodostavat rajan Bosnia ja Hertsegovinan kanssa. Vuoret Kozjak, Mosor ja Biokovo erottavat rannikkokaistaleen takamaasta.

Tärkein elinkeino alueella on matkailu. Teollisuuden ja maatalouden osuus on pienenemässä.

Piirikunnan yhdistävät muuhun Kroatiaan vastavalmistunut nelikaistainen Split-Zadar-Karlovac-Zagreb -moottoritie ja Lika-rautatie. Split-Kaštelan lentokenttä on kesäisin enimmäkseen reittilentokäytössä. Bračin saarella on myös pienempi päällystetty lentokenttä.

Takamaan suurimmat kaupungit ovat Sinj (11 500 asukasta, 25 373 kylät mukaan lukien), Imotski (4 350) ja Vrgorac (2 200). Rannikkokaistaleen suurimmat kaupungit ovat Split (189 000 Kaštela ja Solin mukaan lukien; 240 000), Trogir (11 000), Omiš (6 500) ja Makarska (13 400).

Muuttoliikkeen vuoksi saarten asutuskeskusten asukasluvut ovat pienempiä mutta silti luonteeltaan taajamanomaisia. Niitä ovat Supetar (3 000) Bračin saarella, Hvar (3 700) ja Stari Grad (1 900) Hvarin saarella, ja Vis (1 800) ja Komiža (1 500) Visin saarella.

Sisällysluettelo

1 Väestö

2 Historia

3 Hallinnollinen jako
- 3.1 Kaupungit
- 3.2 Kunnat

4 Hallinto

5 Lähteet

6 Aiheesta muualla

Väestö |

Vuoden 2001 tietojen mukaan^[1] Split-Dalmatian piirikunnan asukasluku oli 463 676. Kroaatit muodostavat asukkaista ehdottoman enemmistön, 96,30 prosenttia.

Etninen alkuperä	Lukumäärä	Prosenttia
Kroaatit	446 539	96,30 %
Serbit	5 520	1,19 %
Albaanit	900	0,19 %
Bosniakit	888	0,19 %
Sloveenit	746	0,16 %
Montenegrolaiset	593	0,13 %

Historia |

Nimi Dalmatia on peräisin illyrialaisheimosta nimeltä Dalmatae, jotka ensimmäisellä vuosituhannella asuivat Adrianmeren itärannikolla. Se kuului Illyrian kuningaskuntaan 300-luvulla Illyrialaissotiin (220-luku eaa. ja 168 eaa.) saakka, jolloin Rooman tasavalta perusti protektoraattinsa Neretva-joen eteläpuolelle. Dalmatiaa on käytetty maantieteellisenä nimenä todennäköisesti 100-luvun loppupuoliskolta saakka, ja sillä tarkoitettiin aluetta Adrianmeren itärannikolla Krka- ja Neretva-jokien välillä.^[2]^[3] Alue yhdistettiin hiljalleen Rooman alueisiin, kunnes Illyricumin provinssi perustettiin virallisesti noin 32–27 eaa.

Näin Dalmatiasta tuli osa Rooman valtakuntaa. Vuonna 9 dalmatialaiset aloittivat viimeisen kapinoiden sarjan^[4] yhdessä pannonialaisten kanssa, mutta kapina kukistettiin vuonna 10 ja Illyricum jaettiin kahteen provinssiin, Pannoniaan ja Dalmatiaan, jotka levittäytyivät suuremmalle alueelle sisämaahan kattaen koko Dinaariset Alpit ja suurimman osan itäistä Adrianmeren rannikkoa.^[5] Dalmatia oli Rooman keisarin Diocletianuksen syntymäpaikka. Hän rakensi Diocletianuksen palatsin nykyiseen Splitin keskustaan.^[6]

Hallinnollinen jako |

Split-Dalmatian piirikunta jakautuu seuraavasti:

Splitin rantabulevardi Riva.

Kaupungit |

Split (piirikunnan pääkaupunki)

Hvar

Imotski

Kaštela

Komiža

Makarska

Omiš

Sinj

Solin

Stari Grad

Supetar

Trogir

Vis

Vrgorac

Vrlika

Kunnat |

Baška Voda

Bol

Cista Provo

Dicmo

Brela

Dugi Rat

Drašnice

Dugopolje

Gradac

Hrvace

Jelsa

Klis

Lećevica

Lokvičići

Lovreć

Marina

Milna

Muć

Nerežišća

Okrug

Otok

Podbablje

Podgora

Podstrana

Postira

Prgomet

Primorski Dolac

Proložac

Pučišća

Runovići

Seget

Selca

Sućuraj

Sutivan

Šestanovac

Šolta

Trilj

Tučepi

Vinišće

Zadvarje

Zagvozd

Zmijavci

Hallinto |

Piirikunnan johtaja (Župan): Ante Sanader (HDZ)

Piirikunnan hallinto koostuu 51 edustajasta:

HDZ 16 paikkaa

Kroatian sosiaalidemokraattinen puolue (SDP) 11 paikkaa

Kroatian sosiaaliliberaalinen puolue (HSLS) 5 paikkaa

Kroatian talonpoikaispuolue (HSS) 4 paikkaa

Kroatian puhdas äärioikeistolainen puolue (HČSP) 4 paikkaa

Kroatian kansanpuolue (HNS) 2 paikkaa

Kroatian todellinen renessanssi (HIP) 2 paikkaa

Kroatian kristillisdemokraattinen unioni (HKDU) 2 paikkaa

Kroatian dalmatialainen koti (HDD) 1 paikka

Kroatialaisen renessanssin puolue (SHP) 1 paikka

Lähteet |

↑ Population by ethnicity, by towns/municipatilities 2001. Zagreb: Crostat. Viitattu 30. toukokuuta 2008. (englanniksi)

↑ S. Čače, Ime Dalmacije u 2. i 1. st. Prije Krista

↑ Radovi Filozofskog Fakulteta u Zadru, godište 40 za 2001. Zadar, 2003, pages 29,45.

↑ Charles George Herbermann, The Catholic Encyclopedia: An International Work of Reference (1913)

↑ M. Zaninović, Ilirsko pleme Delmati, s. 58, 83-84.

↑ C. Michael Hogan, "Diocletian's Palace", The Megalithic Portal, toim. Andy Burnham, 8. lokakuuta 2007

Aiheesta muualla |

Piirikunnan kotisivu (kroatiaksi)

Dalmatia.info - Dalmatian matkailuportaali

Piirikunnan turistisivut (englanniksi)

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Split-Dalmatia.

Kroatian piirikunnat

[1] Population by ethnicity, by towns/municipatilities 2001. Zagreb: Crostat. Viitattu 30. toukokuuta 2008. (englanniksi)

[2] S. Čače, Ime Dalmacije u 2. i 1. st. Prije Krista

[3] Radovi Filozofskog Fakulteta u Zadru, godište 40 za 2001. Zadar, 2003, pages 29,45.

[4] Charles George Herbermann, The Catholic Encyclopedia: An International Work of Reference (1913)

[5] M. Zaninović, Ilirsko pleme Delmati, s. 58, 83-84.

[6] C. Michael Hogan, "Diocletian's Palace", The Megalithic Portal, toim. Andy Burnham, 8. lokakuuta 2007

搜尋此網誌