Ruotsin virolaiset Sisällysluettelo Historia | Toiminta | Lähteet | Aiheesta muualla | NavigointivalikkoInfobox OKBefolkning efter födelseland och ursprungsland 31 december 2012Ruotsin virolaisten liitto

Ruotsin etniset ryhmätVirolaisten diaspora


Ruotsissavirolaisiatoisen maailmansodanVirossakeskiajallaMälareninriimukivissäHjalmar LindrothinorjiaMyöhäismuinaisruotsissavarhaisuusruotsissaVenäjän keisarikunnanGotlantiinRoslageniinTukholmaanDavid PappinvironruotsalaisiaKatthammarsvikiaEU:nOslossaTarton yliopiston










Ruotsin virolaiset

Merkittävät asuinalueet





Ruotsin lippu Ruotsi
26 854 (31.12.2012)[1]
Kielet
viro, ruotsi
Uskonnot
luterilaisuus
Infobox OK

Ruotsin virolaiset ovat Ruotsissa asuvia virolaisia. Pääosa heistä on toisen maailmansodan jälkeen muuttaneita, mutta muuttoliikkeellä Ruotsiin on pitkä historia. Ruotsin virolaisen kulttuurin keskuksena pidetään Tukholmaa. Erään arvion mukaan Ruotsissa oli vuoden 1995 aikoihin noin 35 000 virolaistaustaista henkilöä.[2] Vuoden 2012 lopussa Ruotsissa asui Statistiska centralbyrånin tilaston[1] perusteella 10 145 henkilöä, jotka olivat syntyneet Virossa ja 16 709 Ruotsissa syntynyttä henkilöä, joiden vanhemmista vähintään yksi oli syntynyt Virossa. Yhteensä Virossa syntyneitä ja heidän jälkeläisiään oli 26 854 henkeä.




Sisällysluettelo





  • 1 Historia


  • 2 Toiminta


  • 3 Lähteet


  • 4 Aiheesta muualla




Historia |


Mahdollisesti ensimmäiset virolaiset tulivat Ruotsiin jo keskiajalla. Mälarenin ympäristön est-loppuiset paikannimet ja riimukivissä esiintyvät henkilönnimet viittaavat joidenkin tutkijoiden mielestä siihen, että alueella on ollut virolaisten haja-asutusta. Hjalmar Lindrothin teorian mukaan ruotsalaiset olisivat tuoneet Virosta orjia näille alueille. Myöhäismuinaisruotsissa ja varhaisuusruotsissa sana est tarkoitti orjaa.[2]


Myöhemmin virolaisia tuli hajanaisesti yleensä pakolaisina. Ensimmäinen varsinainen muuttaja aalto tuli 1800-luvun alussa Venäjän keisarikunnan asevelvollisuutta karkuun. Pakolaisia tuli silloin vielä Ruotsiin kuuluneeseen Etelä-Suomeen, sekä Ruotsin Gotlantiin, Roslageniin ja Tukholmaan. David Pappin mukaan tällöin virosta tulleita oli jopa muutama tuhat. Ei ole kuitenkaan tiedossa missä määrin tulijat olivat vironruotsalaisia. Tulijat sulautuivat kantaväestöön nopeasti eikä varsinaista vähemmistöä muodostunut. Poikkeuksena voidaan pitää Katthammarsvikia Gotlannissa, jonka asukkaista vielä 1800-luvun lopulla kymmenesosa oli virolaisia. Myös viron kieli selviytyi siellä 1900-luvun alkuun.[2]


Seuraava aalto saapui pakolaisina toisen maailmansodan aikaan vironruotsalaisten evakoimisen yhteydessä vuonna 1944, sekä omin avuin. Noin 6 500 vironruotsalaisten mukana maahan muutti noin 2 000 heihin erilaisissa perhesiteissä ollutta virolaista. Vuonna 1945 Ruotsissa oli jo 21 815 virolaista ja 6 554 vironruotsalaista. Pakolaiset keskittyivät suuriin kaupunkeihin etenkin Mälarenin ympärille, sekä Länsi- ja Etelä-Ruotsiin.[2] Myöhemmin virolaisia on tullut maahanmuuttajina etenkin EU:n myötä.



Toiminta |


Virolaiset ostivat Tukholmasta niin sanotun Viro-talon Regerinsgatanilta vuonna 1958, mutta se myytiin pois vuonna 1968. Nykyisin Viro-talo sijaitsee Wallingatanilla. Viron muodollinen presidentti oli ollut maanpaossa Ruotsista vuodesta 1941 vuoteen 1992. Pakolaishallitus sen sijaan kokoontui Oslossa. Pakolaispresidentti luovutti virkansa Viron presidentille vuonna 1992 vaalien jälkeen.[2]


Toisen maailmansodan jälkeen alettiin järjestää virolaista koulutusta. Perustettiin viisi yksityistä alakoulua, joista yksi on edelleen toiminnassa (Stocholmi Eesti Kool). Näiden lisäksi toimi 40 täydennyskoulua, joissa vuonna 1948 oli 937 oppilasta. Vuonna 1987 jäljellä oli enää 7 koulua ja 80 oppilasta. Vuonna 1952 aloitti toimintansa Viron tieteellinen instituutti (Eesti Teaduslik Instituut). Sen opetusohjelma perustui Tarton yliopiston vastaavaan.[2]



Lähteet |



  1. ↑ ab Befolkning efter födelseland och ursprungsland 31 december 2012 (XLS) 20.2.2013. Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.3.2013. (ruotsiksi)


  2. ↑ abcdef Seppo Zetterberg: Viro, Historia, kansa, kulttuuri. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1995. ISBN 9517178069.



Aiheesta muualla |


  • Ruotsin virolaisten liitto

-

Popular posts from this blog

Disable / Remove link to Product Items in Cart Planned maintenance scheduled April 23, 2019 at 23:30 UTC (7:30pm US/Eastern) Announcing the arrival of Valued Associate #679: Cesar Manara Unicorn Meta Zoo #1: Why another podcast?How can I limit products that can be bought / added to cart?Remove item from cartHide “Add to Cart” button if specific products are already in cart“Prettifying” the custom options in cart pageCreate link in cart sidebar to view all added items After limit reachedLink products together in checkout/cartHow to Get product from cart and add it againHide action-edit on cart page if simple productRemoving Cart items - ObserverRemove wishlist items when added to cart

Image
How were pictures turned from film to a big picture in a picture frame before digital scanning? Why is it faster to reheat something than it is to cook it? Has negative voting ever been officially implemented in elections, or seriously proposed, or even studied? Project Euler #1 in C++ What does 丫 mean? 丫是什么意思？ Do I really need to have a message in a novel to appeal to readers? Co-worker has annoying ringtone macOS: Name for app shortcut screen found by pinching with thumb and three fingers Amount of permutations on an NxNxN Rubik's Cube How does light 'choose' between wave and particle behaviour? What makes a man succeed? The test team as an enemy of development? And how can this be avoided? Should a wizard buy fine inks every time he want to copy spells into his spellbook? Most bit efficient text communication method? Do wooden building fires get hotter than 600°C? Is the IBM 5153 color display ...
Read more

Helsingin valtaus Sisällysluettelo Taustaa | Yleistä sotatoimista | Osapuolet | Taistelut Helsingin ympäristössä | Punaisten antautumissuunnitelma | Taistelujen kulku Helsingissä | Valtauksen jälkeen | Tappiot | Muistaminen | Kirjallisuutta | Lähteet | Aiheesta muualla | NavigointivalikkoTeoksen verkkoversioTeoksen verkkoversioGoogle BooksSisällissota Helsingissä päättyi tasan 95 vuotta sittenSaksalaisten ylivoima jyräsi punaisen HelsinginSuomalaiset kuvaavat sotien jälkiä kaupungeissa – katso kuvat ja tarinat tutuilta kulmiltaHelsingin valtaus 90 vuotta sittenSaksalaiset valtasivat HelsinginHyökkäys HelsinkiinHelsingin valtaus 12.–13.4. 1918Saksalaiset käyttivät ihmiskilpiä Helsingin valtauksessa 1918Teoksen verkkoversioTeoksen verkkoversioSaksalaiset hyökkäävät Etelä-SuomeenTaistelut LeppävaarassaSotilaat ja taistelutLeppävaara 1918 huhtikuussa. KapinatarinaHelsingin taistelut 1918Saksalaisten voitonparaati HelsingissäHelsingin valtausta juhlittiinSaksalaisten Helsinki vuonna 1918Helsingin taistelussa kaatuneet valkokaartilaisetHelsinkiin haudatut taisteluissa kaatuneet punaiset12.4.1918 Helsingin valtauksessa saksalaiset apujoukot vapauttavat kaupunginVapaussodan muistomerkkejä Helsingissä ja pääkaupunkiseudullaCrescendo / Vuoden 1918 Kansalaissodan uhrien muistomerkkim

Image
Saksalaisten taistelut Suomen sisällissodassaHelsingin historia Helsinki Saksan Itämeren-divisioona Saksan keisarikunnan laivasto valkoiset Helsingin punakaarti Rüdiger von der Goltz Hugo Meurer Carl Voss-Schrader F. E. Johansson Edvard NyqvistSuomen sisällissodanSaksan Itämeren-divisioonapunaistenHelsinginHangossavalkoisiavankileireilleRüdiger von der GoltzinEspoossaMannerheimintietäTöölönlahdenPasilastaSmolnaPitkänsillanSiltasaareenHakaniemeenTampereen taistelussaKymijoenMannerheimTilkanIlmalan mäelläKampissaTurun kasarmillaRuotsalaisella teatterillaHelsingin työväentalollaVesilinnanmäelläLasipalatsinTarkk’ampujankatuensimmäisen maailmansodanNeuvosto-VenäjänViaporinBrest-Litovskin rauhansopimukseenHangon sopimuksenVenäjän Itämeren-laivastooma evakuointiPunavuoressaKaartinkaupungissaUllanlinnassaRüdiger von der GoltzinHelsingin suojeluskunnanCarl Voss-SchraderKu...
Read more

Adjektiivitarina Tarinan tekeminen | Esimerkki: ennen | Esimerkki: jälkeen | Navigointivalikko

Sanaleikit adjektiivitsubstantiiviverbitarinoita Adjektiivitarina on seuraleikki, jossa leikkijät lisäävät etukäteen kirjoitettuun tarinaan adjektiivit tarinaa tuntematta. On olemassa myös substantiivi- ja verbitarinoita, jotka tehdään samalla periaatteella. Tarinan tekeminen | Ensin pitää tehdä tai hankkia tarina, josta jätetään adjektiivit pois. Sitten tarinan kirjoittaja kysyy muilta ihmisiltä adjektiiveja, taivuttaa ne oikeaan muotoon ja lisää tarinaan tyhjille paikoille. Kun kaikki paikat on täytetty, tarina luetaan ääneen. Esimerkki: ennen | Liisalla oli _______ synttärit. Hän täytti 18 ________ vuotta. Liisan _______ äiti oli ostanut hänelle ________ lautapelin, jota voi pelata _________ kavereiden kanssa. Liisan ________ isoäiti, Margaretta, oli ostanut Liisalle paljon ________ kukkia, koska ei tiennyt mistä _________ lapsenlapsensa piti. Es...
Read more