Jean-Étienne Championnet Lähteet | Aiheesta muualla | NavigointivalikkoGeneral Jean-Etienne ChampionnetNordisk familjebok (1906), s. 51–52
Ranskalaiset kenraalitVuonna 1762 syntyneetVuonna 1800 kuolleet
13. huhtikuuta1762Valence9. tammikuuta1800AntibesRanskan vallankumoussodissaGibraltarin piiritykseenVallankumouksenkansalliskaartiinkrenatöörinäEnsimmäisen vallankumoussodanLazare HochenReininMosellenWormsinFleurusinAldenhovenin taisteluihinKölninMainzinEnglanninItaliaanRooman tasavallanNapolin kuningaskunnanRoomastaCapuaanNapolinPartenopean tasavallandirektoriohallituksenBarthélemy JoubertinGenovaanJean Victor MoreaultaGenolan taistelussaRiemukaareen
Jean-Étienne Championnet (13. huhtikuuta 1762 Valence – 9. tammikuuta 1800 Antibes)[1] oli ranskalainen kenraali, joka toimi komentajana Ranskan vallankumoussodissa.
Championnet syntyi aviottomana lapsena, jonka isää ei tunnettu.[1] Hän liittyi nuorena Ranskan armeijaan ja osallistui vuosina 1781–1782 Gibraltarin piiritykseen.[1][2]Vallankumouksen puhjettua vuonna 1789 hän liittyi Valencessa kansalliskaartiin krenatöörinä. Ensimmäisen vallankumoussodan puhjettua hänestä tuli syksyllä 1792 vapaaehtoispataljoonan everstiluutnantti.[1] Vuonna 1793 hän soti Lazare Hochen alaisena Ranskan Reinin- ja Mosellen-armeijoiden mukana.[2] Armeijakunnan komentajana Championnet muun muassa valtasi Wormsin ja sai helmikuussa 1794 ylennyksen prikaatikenraaliksi. Kesäkuussa 1794 hänet ylennettiin divisioonakenraaliksi ja hän osallistui tärkeisiin Fleurusin ja Aldenhovenin taisteluihin sekä valtasi Kölnin. Hän oli mukana Reinin yli suuntautuneilla sotaretkillä vuosina 1795 ja 1796. Tammi–helmikuussa 1797 Championnet oli jonkin aikaa Mosellen-armeijan tilapäisenä komentajana ja komensi sen jälkeen armeijan oikeaa siipeä sen hyökätessä jälleen Reinin yli. Vuoden 1798 aikana hän oli muun muassa divisioonankomentajana Mainzin-armeijassa sekä maihinnoususuunnitelmaa varten muodostetussa Englannin-armeijassa.[1]
Marraskuussa 1798 Championnet siirtyi Italiaan komentamaan Rooman tasavallan miehitysjoukkoja. Napolin kuningaskunnan hyökkäys pakotti hänet perääntymään Roomasta tammikuussa 1799, mutta hän valtasi kaupungin nopeasti takaisin ja jatkoi vastahyökkäystä Capuaan. Vallattuaan Napolin vielä samassa kuussa hän perusti lyhytikäiseksi jääneen Partenopean tasavallan. Championnet nimettiin uuden Napolin-armeijan komentajaksi, mutta hän riitautui nopeasti ranskalaisten siviiliviranomaisten kanssa ja joutui eroamaan jo helmikuussa 1799. Maaliskuussa hänet pidätettiin epäiltynä direktoriohallituksen käskyjen laiminlyönnistä ja julkisten varojen väärinkäytöstä, mutta kyse lienee ollut lähinnä valtataistelusta. Ranskassa kesäkuussa 1799 tapahtunut niin sanottu prairialkuun 30. päivän vallankaappaus palautti Championnet’n suosioon ja hänet nimitettiin heinäkuussa Alppien armeijan komentajaksi kenraali Barthélemy Joubertin alaisuudessa. Joubertin kuitenkin kaaduttua hieman myöhemmin taistelussa Championnet määrättiin hänen tilalleen Italian-armeijan komentajaksi. Päästyään marraskuussa Genovaan hän otti komennon tilapäisenä komentajana toimineelta Jean Victor Moreaulta, mutta kärsi pian tappion Genolan taistelussa.[1][2] Armeijassaan riehuneesta tautiepidemiasta sairastunut Championnet joutui eroamaan 30. marraskuuta 1799. Hän kuoli sairauteen tammikuussa 1800.[1]
Championnet’n nimi on kaiverrettu Pariisin Riemukaareen.[1]
Lähteet |
↑ abcdefgh Nathan D. Jensen: General Jean-Etienne Championnet (englanniksi) Frenchempire.com. Viitattu 9.12.2018.
↑ abc Nordisk familjebok (1906), s. 51–52 (ruotsiksi) Runeberg.org. Viitattu 9.12.2018.
Aiheesta muualla |
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Jean-Étienne Championnet Wikimedia Commonsissa