Helsingin ranskalais-suomalainen koulu Sisällysluettelo Historia | Koulu tänään | Tunnettuja alumneja | Katso myös | Lähteet | Aiheesta muualla | NavigointivalikkoVerkkosivutInfobox OKKoulun kotisivutHelsingin lukioiden sisäänpääsyrajat 2000-2012Lukioiden keskiarvot ja pisteet vuosina 2010-2013Helsingin lukioiden sisäänpääsyrajatAnna-Maaria OramoYlen Elävä arkisto: Koulutie Helsinki-Pariisi

Helsingin lukiotHelsingin peruskoulutKansainväliset koulutMunkkiniemi


Suomen valtionerikoiskouluranskanopetuksellaesikouluperuskoululukioleikkikoulu1947Kaivopuiston19561977RanskanEiraanLaivurinkadulleTöölönArkadiankadulta1994MunkkivuoreenAarne von Boehminylioppilaskirjoituksissaylioppilaat


















Helsingin ranskalais-suomalainen koulu
Lycée franco-finlandais d'Helsinki

Arkkitehti Aarne von Boehmin suunnittelema koulurakennus.
Arkkitehti Aarne von Boehmin suunnittelema koulurakennus.
Sijainti
Raumantie 4, Munkkivuori, Helsinki
Perustettu
1947
Rehtori
Kari Kivinen
Luokat
esikoulu , peruskoulu ja lukio
Oppilaita
980
Verkkosivut
Infobox OK

Helsingin ranskalais-suomalainen koulu on Suomen valtion ylläpitämä erikoiskoulu, jossa noudatetaan suomalaista opetussuunnitelmaa painotetulla ranskanopetuksella vahvistettuna. Kouluun kuuluvat esikoulu, peruskoulu, lukio sekä samassa rakennuksessa toimiva Ranskalaisen koulun ystävät ry:n ylläpitämä yksityinen leikkikoulu.[1]




Sisällysluettelo





  • 1 Historia


  • 2 Koulu tänään


  • 3 Tunnettuja alumneja


  • 4 Katso myös


  • 5 Lähteet

    • 5.1 Viitteet



  • 6 Aiheesta muualla




Historia |




Puistokadun varrella oleva huvila, jossa koulu alkuvuosinaan toimi.




Entinen Helsingin ranskalais-suomalaisen koulun, nykyinen Eiran aikuislukion koulutalo Laivurinkadun varrella


Koulun perusti ranskalainen Catherine Servé, jonka aloittaman yksityisen ranskankielisen leikkikoulun jatkoksi perustettiin vuonna 1947 yksityinen alkeiskoulu. Alkuvuosina se toimi eräässä vanhassa puutalossa Kaivopuiston reunassa Puistokadun varrella. Vuonna 1956 samaan yhteyteen perustettiin yksityinen ranskalais-suomalainen yhteislyseo. Suomen valtio on omistanut koulun vuodesta 1977, jolloin koulu myös siirtyi osaksi peruskoulujärjestelmää. Ranskan valtio on tukenut koulua alusta saakka.[1]


Vuonna 1956 koulun ensimmäinen oma talo rakennettiin Eiraan Laivurinkadulle, ja myöhemmin lisätiloja saatiin Töölön Arkadiankadulta, jonne muuttivat koulun yläaste ja lukio tilojen käydessä ahtaaksi. Vuonna 1994 koulu muutti nykyisiin tiloihinsa Munkkivuoreen arkkitehti Aarne von Boehmin suunnittelemaan moderniin uudisrakennukseen.



Koulu tänään |











Koulun menot katetaan valtion varoista. Lisäksi Ranskan valtio maksaa muutaman opettajan palkkauksen. Nämä ovat syntyperäisiä ranskankielisiä ja antavat opetusta ranskaksi. Opetussuunnitelman mukaan oppilas saa 14 vuotta kestävän koulunkäyntinsä aikana noin 40% koko opetuksestaan ranskaksi. Ranskan kieli painottuu opetuksen alkuvaiheeseen ja vähenee opintojen edistymisen myötä.


Koulun oppilailla on hyvät mahdollisuudet opiskella erittäin laajaa kielivalikoimaa. Muissakin aineissa kuin kielissä, osaaminen on huipputasoa; oppilaat menestyvät selvästi keskimääräistä paremmin ylioppilaskirjoituksissa ja koulun ylioppilaat ovat useana vuonna sijoittuneet tulosvertailuissa maan kärkisijoille.selvennä


Lisäksi Ranskan opetusministeriö myöntää ylioppilastutkinnon koulussa suorittaneille DELF-diplomin, joka oikeuttaa opiskelemaan ranskalaisissa yliopistoissa samoin oikeuksin kuin Ranskassa yo-tutkinnon suorittaneet.


Koulu sijaitsee nykyisin Munkkivuoressa sijaitsevassa koulurakennuksessa ja sen oppilasmäärä on lähes tuhat. Lukioon haetaan yhteishaun kautta. Esikouluun ja perusopetukseen haetaan kielikokeella. Koulu on maksuton.



Tunnettuja alumneja |



  • Irina Björklund, näyttelijä


  • Michel Budsko, näyttelijä


  • Kanerva Cederström, ohjaaja[5]


  • Minna Haapkylä, näyttelijä


  • Juha Höykinpuro, luontokuvaaja


  • Vesa Hämes[5], näyttelijä ja ääninäyttelijä


  • Juhani Härmä, ranskankielen professori HY


  • Elias Kajander, koripalloilija ja lakimies


  • Heli Kajo, laulaja ja lauluntekijä


  • Nathalie Lahdenmäki, keramiikkataiteilija[5]


  • Meri Larjavaara, ranskankielen professori ÅA


  • Kuutti Lavonen, taiteilija, professori[5]


  • Maunu Lehtimäki, toimitusjohtaja (Evli)


  • Joni Malmi, lumilautailija, toimitusjohtaja


  • Jukka Manner, tietoverkkotekniikan professori[5]


  • Oskari Martimo, muusikko[5]


  • Nicklas Meinander, kansantaloustieteilijä[5]


  • Krista Mikkola, galleristi[5]


  • Christian Moustgaard, musiikkialan vaikuttaja[5]


  • Tuomas Muraja. toimittaja, yhteiskunnallinen vaikuttaja[5]


  • Kaius Niemi, päätoimittaja (Helsingin Sanomat)[5]


  • Lena Näre, sosiologian professori HY


  • Anna-Maaria Oramo, cembalisti [6]


  • Sakari Oramo, kapellimestari[5]


  • Joonas Pörsti, Toimituspäällikkö, Ulkopolitiikkalähde?


  • Antti Satuli, suurlähettiläs


  • Satu Teerikangas, johtamisen ja organisoinnin professori Turun yliopisto


  • Paavo Tikkanen, lumilautailijalähde?


  • Sami Torstila, rahoituksen professori Aalto-yliopisto


  • Filip Tuomisto, ydintekniikan professori Aalto-yliopisto]]


  • Tuukka Vasama, näyttelijä


  • Pihla Viitala, näyttelijä


  • Tuomas Vimma, kirjailijalähde?


  • Niilo Kauppi, tutkimusprofessori, Jyväskylän ja Strasbourgin yliopisto


Katso myös |


  • Kansainvälinen koulu


Lähteet |


  • Helsingin ranskalais-suomalainen koulu / Lycée Franco-Finlandais d'Helsinki 1956-1981 (matrikkeli). 1981

  • Koulun vuosikertomukset

  • Koulun kotisivut


Viitteet |



  1. ↑ ab Helsingin ranskalais-suomalainen koulu / Lycée Franco-Finlandais d'Helsinki 1956-1981 (matrikkeli). 1981


  2. ↑ Helsingin lukioiden sisäänpääsyrajat 2000-2012 (XLS) Helsingin kaupunki. Viitattu 26.10.2014.


  3. ↑ Lukioiden keskiarvot ja pisteet vuosina 2010-2013 (PDF) (Sivu 4) Vantaan kaupunki. Viitattu 26.10.2014.


  4. ↑ Helsingin lukioiden sisäänpääsyrajat 12.6.2014. Helsingin sanomat. Viitattu 26.10.2014.


  5. ↑ abcdefghijkl Helsingin ranskalais-suomalainen koulu / Lycée Franco-Finlandais d'Helsinki 1956-1981 (matrikkeli). 1981 ja Koulun vuosikertomukset.


  6. ↑ Anna-Maaria Oramo urkuyofestival.fi.



Aiheesta muualla |


  • Ylen Elävä arkisto: Koulutie Helsinki-Pariisi

-

Popular posts from this blog

Disable / Remove link to Product Items in Cart Planned maintenance scheduled April 23, 2019 at 23:30 UTC (7:30pm US/Eastern) Announcing the arrival of Valued Associate #679: Cesar Manara Unicorn Meta Zoo #1: Why another podcast?How can I limit products that can be bought / added to cart?Remove item from cartHide “Add to Cart” button if specific products are already in cart“Prettifying” the custom options in cart pageCreate link in cart sidebar to view all added items After limit reachedLink products together in checkout/cartHow to Get product from cart and add it againHide action-edit on cart page if simple productRemoving Cart items - ObserverRemove wishlist items when added to cart

Image
How were pictures turned from film to a big picture in a picture frame before digital scanning? Why is it faster to reheat something than it is to cook it? Has negative voting ever been officially implemented in elections, or seriously proposed, or even studied? Project Euler #1 in C++ What does 丫 mean? 丫是什么意思？ Do I really need to have a message in a novel to appeal to readers? Co-worker has annoying ringtone macOS: Name for app shortcut screen found by pinching with thumb and three fingers Amount of permutations on an NxNxN Rubik's Cube How does light 'choose' between wave and particle behaviour? What makes a man succeed? The test team as an enemy of development? And how can this be avoided? Should a wizard buy fine inks every time he want to copy spells into his spellbook? Most bit efficient text communication method? Do wooden building fires get hotter than 600°C? Is the IBM 5153 color display ...
Read more

Helsingin valtaus Sisällysluettelo Taustaa | Yleistä sotatoimista | Osapuolet | Taistelut Helsingin ympäristössä | Punaisten antautumissuunnitelma | Taistelujen kulku Helsingissä | Valtauksen jälkeen | Tappiot | Muistaminen | Kirjallisuutta | Lähteet | Aiheesta muualla | NavigointivalikkoTeoksen verkkoversioTeoksen verkkoversioGoogle BooksSisällissota Helsingissä päättyi tasan 95 vuotta sittenSaksalaisten ylivoima jyräsi punaisen HelsinginSuomalaiset kuvaavat sotien jälkiä kaupungeissa – katso kuvat ja tarinat tutuilta kulmiltaHelsingin valtaus 90 vuotta sittenSaksalaiset valtasivat HelsinginHyökkäys HelsinkiinHelsingin valtaus 12.–13.4. 1918Saksalaiset käyttivät ihmiskilpiä Helsingin valtauksessa 1918Teoksen verkkoversioTeoksen verkkoversioSaksalaiset hyökkäävät Etelä-SuomeenTaistelut LeppävaarassaSotilaat ja taistelutLeppävaara 1918 huhtikuussa. KapinatarinaHelsingin taistelut 1918Saksalaisten voitonparaati HelsingissäHelsingin valtausta juhlittiinSaksalaisten Helsinki vuonna 1918Helsingin taistelussa kaatuneet valkokaartilaisetHelsinkiin haudatut taisteluissa kaatuneet punaiset12.4.1918 Helsingin valtauksessa saksalaiset apujoukot vapauttavat kaupunginVapaussodan muistomerkkejä Helsingissä ja pääkaupunkiseudullaCrescendo / Vuoden 1918 Kansalaissodan uhrien muistomerkkim

Image
Saksalaisten taistelut Suomen sisällissodassaHelsingin historia Helsinki Saksan Itämeren-divisioona Saksan keisarikunnan laivasto valkoiset Helsingin punakaarti Rüdiger von der Goltz Hugo Meurer Carl Voss-Schrader F. E. Johansson Edvard NyqvistSuomen sisällissodanSaksan Itämeren-divisioonapunaistenHelsinginHangossavalkoisiavankileireilleRüdiger von der GoltzinEspoossaMannerheimintietäTöölönlahdenPasilastaSmolnaPitkänsillanSiltasaareenHakaniemeenTampereen taistelussaKymijoenMannerheimTilkanIlmalan mäelläKampissaTurun kasarmillaRuotsalaisella teatterillaHelsingin työväentalollaVesilinnanmäelläLasipalatsinTarkk’ampujankatuensimmäisen maailmansodanNeuvosto-VenäjänViaporinBrest-Litovskin rauhansopimukseenHangon sopimuksenVenäjän Itämeren-laivastooma evakuointiPunavuoressaKaartinkaupungissaUllanlinnassaRüdiger von der GoltzinHelsingin suojeluskunnanCarl Voss-SchraderKu...
Read more

Adjektiivitarina Tarinan tekeminen | Esimerkki: ennen | Esimerkki: jälkeen | Navigointivalikko

Sanaleikit adjektiivitsubstantiiviverbitarinoita Adjektiivitarina on seuraleikki, jossa leikkijät lisäävät etukäteen kirjoitettuun tarinaan adjektiivit tarinaa tuntematta. On olemassa myös substantiivi- ja verbitarinoita, jotka tehdään samalla periaatteella. Tarinan tekeminen | Ensin pitää tehdä tai hankkia tarina, josta jätetään adjektiivit pois. Sitten tarinan kirjoittaja kysyy muilta ihmisiltä adjektiiveja, taivuttaa ne oikeaan muotoon ja lisää tarinaan tyhjille paikoille. Kun kaikki paikat on täytetty, tarina luetaan ääneen. Esimerkki: ennen | Liisalla oli _______ synttärit. Hän täytti 18 ________ vuotta. Liisan _______ äiti oli ostanut hänelle ________ lautapelin, jota voi pelata _________ kavereiden kanssa. Liisan ________ isoäiti, Margaretta, oli ostanut Liisalle paljon ________ kukkia, koska ei tiennyt mistä _________ lapsenlapsensa piti. Es...
Read more