Rooma Sisällysluettelo Maantiede ja ilmasto | Keskeisiä nähtävyyksiä | Historia | Hallinto ja politiikka | Asukasmäärän kehitys | Kulttuuri | Talous | Lähteet | Aiheesta muualla | Navigointivalikko41°53′44″N, 12°28′56″E41°53′44″N, 12°28′56″Ewww.comune.roma.itInfobox OKVirheellinen NIMI-arvoWeather Information for Rome (ROMA)More Clues in the Legend (or Is It Fact?) of RomulusBilancio demografico anno 2015 Comune: RomaVatican CityHistoric Centre of Rome, the Properties of the Holy See in that City Enjoying Extraterritorial Rights and San Paolo Fuori le MuraMetropolitan areasMonte Mario Prati RomeAverage conditions, Rome, ItalyIl TerritorioThe "Rioni" of Rome6 Infamous Sacks of RomeOdoacerTeoksen verkkoversioCharlemagne is crowned emperor - December 25, 800Sack of RomeRooma, kiistelty ja uudelleen löydettySoliseva RoomaISSN 0355-0303Virginia Raggista Rooman ensimmäinen naispormestari – protestipuolue löi pääministeripuolueen myös TorinossaTeatro dell'Opera di RomaLandmark music venue opens in RomeUniversità degli Studi di Roma "Tor Vergata"Università Roma TreFAO: its origins, formation and evolution 1945–1981NDC - HomepageYLE Elävä arkisto – Rooma – ikuinen kaupunkiYLE Elävä arkisto – Via Veneto, Rooma

Unescon maailmanperintökohteet ItaliassaRooma


ital.lat.ItalianTiberjoenlat.Rooman valtakunnankatolisen kirkonItalian kuningaskunnanColosseumPietarinkirkkoEspanjalaiset portaatPantheonForum RomanumUnesconmaailmanperintökohdeVatikaanin kaupunkivaltioLazionVäli­merenOstiaanvälimerenilmastoKöppenin ilmastoluokitusMontinPratinBorgonTrasteverenTiberinPietarinkirkostaPiazza VeneziaRooman perustamistarinanRomulusRemusForum RomanumVatikaanivaltionIaniculumRooman valtakuntakaupunkivaltioetruski­alueenkreikkalaistenKarthagoapuunilaissotienAurelianuskaupungin­muurinKonstantinusKonstantinopolinMilanossaTrierissäRooman senaattiAlarikinvandaalienostrogoottienOdovakarLänsi-Roomankatolisen kristi­kunnanpaavillakristi­kunnassaostrogootitRavennastaItä-RoomaTotilaBelisariusNarseslangobardienLeo IIIKaarle SuurenpaavinKirkkovaltionAvignonissaRooman ryöstöPyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnanKaarle V:nPietarinkirkkoJulius IIrenessanssinbarokinMichelangelonRafaelinBernininMedici-sukuFirenzessäNapoleonAdrianmerenvalloitti RoomanMilanostaTorinostaBenito MussolininlateraanisopimuksenToisessa maailmansodassaliittoutuneidenRoberto RossellininPunaiset prikaatitAldo MoronvaakunassaRooman valtakunnanS.P.Q.R.CapitoliumRooman yliopistoTor VergataRoma TrekesäolympialaisetjalkapalloseurojaSS LazioAS RomaAS Cisco RomaSerie ARooman olympiastadionRoma VolleyA1-liigassaPallacanestro Virtus RomaStella Azzurra RomaItalian mestaruudenSocietà Ginnastica RomaYhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestöKansainvälinen maatalousrahastoMaailman ruokaohjelmaEnelEniTelecom ItaliaLeonardo da Vincin kansainvälinen lentoasemaRooman päärautatieasemanRooman metrossaRoomalaiset tietVia AppiaApuliastaVia AureliaVia CassiaToscanastaVia FlaminiaVia SalariaAnkaraAstanaBakuJerevanMoskovaNikosiaSuhumiTbilisiTskhinvaliBarcelonaBelgradBerliiniBudapestBukarestHampuriHarkovaIstanbulKazanKiovaKölnLontooMadridMilanoMinskMoskovaMünchenNižni NovgorodOdessaPariisiPermPietariPrahaRoomaRostov-na-DonuSamaraSofiaUfaVarsovaVolgogradVoronežWienAffileAgostaAlbano LazialeAllumiereAnguillara SabaziaAnticoli CorradoAnzioArcinazzo RomanoArdeaAricciaArsoliArtenaBellegraBraccianoCamerata NuovaCampagnano di RomaCanale MonteranoCanteranoCapenaCapranica PrenestinaCarpineto RomanoCasapeCastel GandolfoCastel MadamaCastel San Pietro RomanoCastelnuovo di PortoCaveCerreto LazialeCervara di RomaCerveteriCiampinoCicilianoCineto RomanoCivitavecchiaCivitella San PaoloColleferroColonnaFiano RomanoFilaccianoFiumicinoFonte NuovaFormelloFrascatiGallicano nel LazioGavignanoGenazzanoGenzano di RomaGeranoGorgaGrottaferrataGuidonia MontecelioJenneLabicoLadispoliLanuvioLarianoLicenzaMagliano RomanoMandelaManzianaMarano EquoMarcellinaMarinoMazzano RomanoMentanaMonte CompatriMonte Porzio CatoneMonteflavioMontelanicoMontelibrettiMonterotondoMontorio RomanoMoriconeMorlupoNazzanoNemiNerolaNettunoOlevano RomanoPalestrinaPalombara SabinaPercilePisonianoPoliPomeziaPonzano RomanoRianoRignano FlaminioRiofreddoRocca CanteranoRocca PrioraRocca Santo StefanoRocca di CaveRocca di PapaRoccagiovineRoiateRoomaRovianoSacrofanoSambuciSan CesareoSan Gregorio da SassolaSan Polo dei CavalieriSan Vito RomanoSant’Angelo RomanoSant’OresteSanta MarinellaSaracinescoSegniSubiacoTivoliTolfaTorrita TiberinaTrevignano RomanoVallepietraVallinfredaValmontoneVelletriVicovaroVivaro RomanoZagarolo




Tämä artikkeli käsittelee Italian pääkaupunkia, muista merkityksistä katso täsmennyssivu.













































Rooma
(Roma)
Collage Rome.jpg

lippu
lippu





Rooma





Koordinaatit: 41°53′44″N, 12°28′56″E


Valtio
Italia
Alue
Lazio
Metropolikaupunki
Rooma
Perustettu (taru)
21. huhtikuuta 753 eaa.
Perustettu
700-luvulla eaa.[1]
Hallinto
 – Kaupunginjohtaja
Virginia Raggi
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala
1 285,31 km²
Korkeus
13–120 m
Väkiluku (2015)
2 867 143[2]
 – Tiheys

2 230 as./km²
Aikavyöhyke
UTC+1
 – Kesäaika

UTC+2
Postinumero
00121–00199
Suuntanumero(t)
06
Lempinimi:
Ikuinen kaupunki
Motto:
Senātus Populus Que Rōmānus (Rooman senaatti ja kansa)


www.comune.roma.it


Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo














Rooma (ital., lat. Roma) on Italian pääkaupunki ja väkiluvultaan Italian suurin kaupunki. Se sijaitsee lähellä Italian länsirannikkoa, Tiberjoen varrella.


Rooma, joka tunnetaan myös ”ikuisena kaupunkina” (lat. urbs aeterna), on lähes 3 000 vuoden ikäinen, ja sillä on pitkä historia Rooman valtakunnan, katolisen kirkon, yhdistyneen Italian kuningaskunnan ja nykyisen Italian tasavallan pääkaupunkina.


Roomassa on useita hyvin merkittäviä historiallisia rakennuksia, kuten Colosseum ja maailman suurin uskonnollinen rakennus Pietarinkirkko.[3] Muita tunnettuja paikkoja ovat muun muassa Espanjalaiset portaat, Pantheon ja Forum Romanum. Rooman historiallinen keskusta on Unescon maailmanperintökohde.[4]Vatikaanin kaupunkivaltio on itsenäinen valtio Rooman rajojen sisällä.


Roomassa on noin 2,9 miljoonaa asukasta (marraskuu 2015).[2] Rooman metropolialueen asukasluku on noin 4,2 miljoonaa (2015).[5]




Sisällysluettelo





  • 1 Maantiede ja ilmasto

    • 1.1 Sijainti


    • 1.2 Ilmasto


    • 1.3 Kaupunginosat



  • 2 Keskeisiä nähtävyyksiä


  • 3 Historia

    • 3.1 Antiikin aika


    • 3.2 Keskiaika


    • 3.3 Uusi aika


    • 3.4 1900-luku



  • 4 Hallinto ja politiikka


  • 5 Asukasmäärän kehitys


  • 6 Kulttuuri

    • 6.1 Koulutus


    • 6.2 Urheilu



  • 7 Talous

    • 7.1 Liikenne



  • 8 Lähteet


  • 9 Aiheesta muualla

    • 9.1 Kirjallisuutta





Maantiede ja ilmasto |



Sijainti |


Rooma on Lazion alueella Keski-Italiassa, Aniene- ja Tiberjoen rannalla. Kaupungin keskusta on 24 kilometriä Väli­meren rannikolta sisämaahan, kaupunkialue on laajentunut lounaaseen Ostiaan. Rooman korkeus on matalimmillaan noin 13 metriä merenpinnasta ja korkeimmillaan noin 140 metriä Monte Marion huipulla.[6]



Ilmasto |


Roomassa vallitsee tyypillinen välimerenilmasto (Köppenin ilmastoluokitus Csa). Lämpötilat kesällä ovat korkeita, elokuussa usein 32 °C. Joulukuun keskilämpötila on 13 °C, mutta joskus esiintyy myös pakkasta. Sateisin kuukausi on marraskuu; heinä- ja elokuussa sateet ovat hyvin harvinaisia.[7]



Rooman ilmastotilastoa













































































tammi
helmi
maalis
huhti
touko
kesä
heinä
elo
syys
loka
marras
joulu


Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C)

12,9

13,7

15,3

18,0

22,0

25,6

28,6

28,7

26,0

22,0

17,2

13,9

ka.

20,3
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C)

3,7

4,4

5,8

8,3

11,9

15,6

18,2

18,4

15,8

12,0

8,1

5,1

ka.

10,6

Sademäärä (mm)
80,7
74,9
65,0
54,7
31,8
16,3
14,7
33,3
68,2
93,4
110,5
89,6

Σ

733,1

Sadepäivät (d)
9,1
8,3
7,9
7,0
4,4
2,4
1,6
2,8
4,5
7,0
9,9
9,0

Σ

73,9













L
ä
m
p
ö
t
i
l
a


12,9

3,7


13,7

4,4


15,3

5,8


18,0

8,3


22,0

11,9


25,6

15,6


28,6

18,2


28,7

18,4


26,0

15,8


22,0

12,0


17,2

8,1


13,9

5,1













S
a
d
a
n
t
a
80,7

74,9

65,0

54,7

31,8

16,3

14,7

33,3

68,2

93,4

110,5

89,6




Lähde: Weather Information for Rome (ROMA) World Weather Information Service. World Meteorological Organization. Viitattu 2.7.2009.


Kaupunginosat |


Pääartikkeli: Rooman rionet


Kaupunginosat.


Rooman kunta, comune speciale, on jaettu viiteentoista osaan, joiden nimitys on vuodesta 2001 municipio, aiemmin circoscriziono. Niiden lukumäärä ja rajat muuttuivat vuonna 2013.[8] Municipioiden numerointi alkaa keskustasta ja kiertää myötäpäivään, siten että osat 1-10 ovat Tiber-joen etelä- ja itäpuolella, osat 11-15 joen pohjoispuolella.




Rooman rionet


Rooman kantakaupunki puolestaan jaetaan 22 kaupunginosaan (rione, monikko rioni). Historialliset seitsemän kukkulaa ovat kaikki Tiberjoen itäpuolella, kolme niistä Montin kaupunginosassa. Länsipuolella ovat Pratin, Borgon ja Trasteveren kaupunginosat. Vatikaanivaltio oli osa Borgoa vuoteen 1929 asti. Trasteveressä ("toisella puolen Tiberin") on kapeita keskiaikaisia kujia, pienehköjä asuntoja ja paljon ravintoloita. Monet opiskelijat ja ulkomaalaiset asuvat siellä. Rionet on numeroitu 1–22 roomalaisin numeroin; nykyiset rajat ovat vuodelta 1921.[9]







  1. Monti

  2. Trevi

  3. Colonna

  4. Campo Marzio

  5. Ponte

  6. Parione

  7. Regola

  8. Sant’Eustachio

  9. Pigna

  10. Campitelli

  11. Sant’Angelo




  1. Ripa

  2. Trastevere

  3. Borgo

  4. Esquilino

  5. Ludovisi

  6. Sallustiano

  7. Castro Pretorio

  8. Celio

  9. Testaccio

  10. San Saba

  11. Prati




Keskeisiä nähtävyyksiä |



  • Roomalaisajalta

    • Augustuksen mausoleumi keisari Augustuksen rakennuttama mausoleumi


    • Caracallan kylpylät antiikin suurimmat termit


    • Circus Maximus antiikin Rooman kilpa-ajoradoista suurin


    • Colosseum gladiaattoriotteluihin käytetty amfiteatteri


    • Forum Romanum Rooman valtakunnan poliittisen vallan keskus


    • Pantheon kaikkien jumalien temppeli



  • Kirkkoja

    • Pietarinkirkko - hallitsee Rooman kaupunkikuvaa Vatikaanissa


    • San Giovanni in Laterano Rooman piispan istuin ja Rooman tuomiokirkko


    • San Paolo fuori le mura Rooman kirkoista suurin Pietarinkirkon jälkeen


    • Santa Maria Maggiore varhaiskristillinen basilika, jonka sisätilat ovat säilyneet hyvin


    • Trinità dei Monti Espanjalaisten portaiden yläpäässä



  • Aukioita ja muita ulkoilmakohteita

    • Espanjalaiset portaat kohtaamispaikka ja keskeinen maisemakohde


    • Pietarinaukio pylväiden reunustama aukio Pietarinkirkon edustalla


    • Piazza del Popolo ja egyptiläinen obeliski


    • Fontana di Trevi suuri barokkisuihkulähde


    • Piazza Navona ja Berninin suunnittelemat suihkulähteet


    • Viktor Emanuel II:n monumentti Altare della Patria


    • Bocca della Verità Totuuden suu

    • Via Appia


Rooma panoraamakuvassa:




Italien Rom pan1.JPG




Historia |




Rooman seitsemän kukkulaa



Antiikin aika |


Rooman perustamistarinan mukaan Rooman perustivat 21. huhtikuuta 753 eaa. naarassuden kasvattamat veljekset Romulus ja Remus. Rooma perustettiin Palatium-kukkulalle, Tiberjoen varteen, josta se levisi ympäröiville kukkuloille. Siitä alettiin käyttää myös nimitystä seitsemän kukkulan kaupunki; nämä kukkulat olivat Collis Palatinus (Palatium), Collis Aventinus, Collis Capitolinus (Capitolium), Collis Quirinalis, Collis Viminalis, Collis Esquilinus ja Collis Caelius. Palatiumin pohjois­puolella sijainneeseen laaksoon muodostui Rooman tärkein tori, Forum Romanum. Merkittäviä kukkuloita ovat myös Vatikaanivaltion sijaintipaikka Collis Vaticanus Tiberjoen länsipuolella sekä nykyisen keskusta-alueen korkein kukkula ”Ianiculum”.





Pantheon, joka rakennettiin entisen tilalle 120–124 jaa.


Kaupungin ympärille muodostunut Rooman valtakunta oli aina noin vuoteen 300 eaa. asti varsin tyypillinen Välimeren alueen kaupunkivaltio, joka toki sijaitsi erinomaisella paikalla etruski­alueen reunalla ja lähellä Etelä-Italian kreikkalaisten siirtokuntien alueita. Kauppareitit etelästä pohjoiseen kulkivat Rooman kohdalla Tiberjoen yli, ja rannikolta sisämaahan jokea pitkin kuljetettiin suolaa. 300-luvun lopun ja 200-luvun valloitukset nostivat kuitenkin Rooman valta­kunnan ensin paikalliseksi (Italian alueen) mahtitekijäksi, ja Karthagoa vastaan käytyjen puunilaissotien jälkeen koko läntisen Välimeren johtavaksi voimaksi. Kaupunki pysyi valta­kunnan kiistattomana poliittisena ja taloudellisena keskuksena 200-luvulle jaa. asti, mutta alkoi tällöin jäädä syrjään: sotilaallisesti Rooma oli syrjässä valtakunnan rajoilta ja keisarit harvoin muuta kuin kävivät siellä, ja taloudellisestikin Rooman merkitys oli vähentynyt. Vuonna 271 keisari Aurelianus määräsi Rooman ympärille rakennettavaksi kaupungin­muurin, joka suurimmaksi osaksi on säilynyt nyky­aikaan saakka.




Rooman kartta antiikin ajalta


Vuonna 330 keisari Konstantinus perusti valtakunnalle uuden pääkaupungin, Konstantinopolin. Valtakunnan länsiosankin hallintopaikka oli usein muualla, erityisesti Milanossa tai Trierissä. Rooman senaatti piti kuitenkin arvovaltansa, vaikkakin teknisesti vain ”kaupunginhallituksena”, ja jatkoi kokoontumisiaan ainakin 500-luvulle asti. Rooman asema valtakunnan yhtenäisyyden ja mahdin symbolina ei kuitenkaan vähentynyt, joten vuonna 410 gootti Alarikin joukkojen tekemä kaupungin valtaus ja ryöstö oli suuri järkytys, samoin kuin vandaalien vuonna 455 tekemä hävitys­retki.[10] Vuonna 476 ostrogoottien kuningas Odovakar valloitti Rooman ja teki lopun Länsi-Rooman keisarikunnasta.[11]



Keskiaika |


400-luvulta alkaen Rooma on ollut kiistattomasti katolisen kristi­kunnan keskuspaikka, ja Rooman piispalla, paavilla, on ollut erityisasema koko kristi­kunnassa. Länsi-Rooman kukistumisen jälkeen ostrogootit hallitsivat kaupunkia Ravennasta. Itä-Rooma valloitti kaupungin takaisin 536, mutta 546 goottikuningas Totila valloitti sen ja aiheutti suurta tuhoa. Itäroomalainen sotapäällikkö Belisarius valloitti kaupungin jälleen takaisin, ja gootit taas 549. Belisariuksen seuraaja Narses sai viimein kaupungin 552. Gootteja seurasivat langobardien valloitukset. Rooma kuului Bysantin valtakuntaan vuoteen 751 asti.[12] Paavi Leo III kruunasi Rooman ensimmäisen keisarin Kaarle Suuren Roomassa joulupäivänä vuonna 800.[13]


Vuonna 754 Roomasta tuli paavin hallitseman Kirkkovaltion pääkaupunki, ja sellaisena se pysyi muutamia lyhyehköjä välivaiheita lukuun ottamatta vuoteen 1870 saakka. Paavin istuin tosin sijaitsi vuosina 1325-1378 Ranskan Avignonissa, mutta silloinkin myös Rooma kuului Kirkkovaltioon. Rooman ryöstö tapahtui 1527, kun Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari Kaarle V:n armeija alkoi taistella niin sanottua Cognacin liigaa vastaan ja valtasi Rooman. Ryöstössä kuoli tai pakeni noin 45 000 Rooman asukasta.[14]



Uusi aika |




Pietarinkirkko rakennettiin 1600-luvulla.


Rooman kaupunkikuva sai monet nykyisistä tunnusmerkeistään 1500- ja 1600-luvuilla. Tunnetuin aikakauden saavutuksista on Pietarinkirkko, joka vihittiin käyttöön 1615, yli sata vuotta jatkuneiden rakennustöiden jälkeen. Paavit, kuten Julius II, palkkasivat renessanssin ja barokin merkittävimmät taiteilijat töihin Roomaan: Michelangelon, Rafaelin ja Berninin töitä näkyy eri puolilla kaupunkia. Kun Medici-suku toimi mesenaattina Firenzessä, katolinen kirkko rahoitti rakennus-, maalaus- ja kuvanveistotaidetta Roomassa.




Julkinen vesipiste ("Nasone") Trasteveressa, Roomassa


Napoleon valloitti Rooman 1800-luvun alussa ja liitti sen lyhyeksi ajaksi Ranskaan. Hänen kukistuttuaan Kirkkovaltio palautettiin paavin hallintaan ja Rooma tuli vielä runsaaksi puoleksi vuosisadaksi sen pääkaupungiksi. Kirkkovaltio ulottui koko Italian niemimaan poikki. Kun Italia vuonna 1865 yhdistyi, siihen liitettiin alusta lähtien myös Kirkkovaltiolle siihen saakka kuulunut osa Adrianmeren rannikosta, mutta Rooma ympäristöineen jäi vielä Kirkkovaltiolle. Mutta 20. syyskuuta 1870 Italia valloitti Rooman ja liitti sen alueisiinsa ja teki siitä pian pääkaupunkinsa. Tuolloin kaupunki oli ränsistynyt ja huonosti hoidettu, muutaman sadan tuhannen asukkaan kaupunki, joka oli selvästi jäänyt kehityksessä jälkeen pohjoisen teollisuuskeskuksista Milanosta ja Torinosta. Roomalla oli toisaalta tarjottavanaan antiikkinen menneisyys ja siihen yhdistetty Italian suuruus.[15] Kaupungissa oli noin 200 000 asukasta ja huonossa kunnossa oleva perusrakenne. Muun muassa saniteettioloja alettiin kuitenkin määrätietoisesti kohentaa ja Tiberin tulvia torjua. Jo vuoteen 1881 mennessä väkiluku olikin kasvanut noin 50 000 hengellä.[15]


Vuonna 1874 Roomaan alettiin asentaa juomavedelle tarkoitettuja julkisia vesiposteja, jotka ovat toiminnassa vieläkin.[16]



1900-luku |





Tiberjoki eli Tevere, ja Ponte Vittorio Emanuele II -silta, joka valmistui 1911.


Paavi sai oman valtionsa Rooman kaupungissa jälleen 1929 pääministeri Benito Mussolinin kanssa tehdyn lateraanisopimuksen perusteella. Toisessa maailmansodassa Italia taisteli Mussolinin johtamana Saksan rinnalla 8.9.1943 saakka, jolloin Mussolini kukistui ja Italia teki rauhan liittoutuneiden kanssa. Tätä eivät saksalaiset hyväksyneet, vaan valtasivat Pohjois-Italian. Roomakin oli natsimiehityksessä syyskuusta 1943 alkaen, kunnes liittoutuneet valloittivat Rooman 4. kesäkuuta 1944. Natsimiehitys oli myös vainoamisten ja väkivallan aikaa, jota on kuvattu esimerkiksi Roberto Rossellinin elokuvassa Rooma – avoin kaupunki.[17] 1970-luvun puolimaissa Roomaa riivasi vasemmistoterroristinen järjestö Punaiset prikaatit, joka esimerkiksi sieppasi ja surmasi maan entisen pääministeri Aldo Moron 1978.


Nykyisenkin Rooman kaupungin tunnuksena (muun muassa vaakunassa) on antiikin Rooman valtakunnan ajalta periytyvä kirjainlyhenne S.P.Q.R.. Se tulee latinan sanoista Senatus Populus Que Romanus, suomeksi sananmukaisesti Rooman senaatti ja kansa, jolla viitattiin Rooman neuvottelevaan ja lakia säätävään valtaan.[18]



Hallinto ja politiikka |


Rooman paikallishallintoa johtavat pormestari ja kunnanvaltuusto, jonka kokoontumispaikka on kaupungintalo Palazzo Senatorio Capitolium-kukkulalla.
Kunnallisvaaleilla valittava Rooman pormestari on yksi Italian arvovaltaisimmista poliittisista viroista. Vuonna 2015 pormestariksi valittiin Viiden tähden liikettä edustava Virginia Raggi.[19]






Asukasmäärän kehitys |




Don Bosco, Prati





























Vuosi
Asukasmäärä
1750156 000
1800163 000
1820139 900
1850175 000
1853175 800
1858182 600
31. joulukuuta 1861194 500
31. joulukuuta 1871212 432
31. joulukuuta 1881273 952
10. helmikuuta 1901422 411
10. kesäkuuta 1911518 917























Vuosi
Asukasmäärä
1. joulukuuta 1921660 235
21. huhtikuuta 1931930 926
21. huhtikuuta 19361 150 589
4. marraskuuta 19511 651 754
15. lokakuuta 19612 188 160
24. lokakuuta 19712 781 993
25. lokakuuta 19812 840 259
20. lokakuuta 19912 775 250
21. lokakuuta 20012 546 804
1. tammikuuta 20052 643 771


Kulttuuri |


Pääkaupunkiasema vetää monia tunnettuja kulttuuritapahtumia Roomaan. Oopperatalo avattiin vuonna 1880. Monien remonttien jälkeen siihen mahtuu nykyisin 1 600 katsojaa. Siellä esitetään myös baletteja.[20]


Vuonna 2002 kaupungissa avattiin uusi musiikkipuisto lähellä vuoden 1960 olympiakylää. Tässä 20 hehtaarin kulttuurikompleksissa on kolme konserttisalia, joista suurimmat 2 700 ja 1 200 hengelle. Lisäksi puistossa on levytysstudioita ja ulkoilmakonserttiareena[21]



Koulutus |


Roomassa toimii useita korkeakouluja. Yliopistoista vanhin, Rooman yliopisto (Università di Roma ”La Sapienza”) perustettiin 1303. Sillä on 145 000 opiskelijaa 21 tiedekunnassa. Kaksi muuta julkista yliopistoa ovat Tor Vergata (perustettu 1982)[22] ja Roma Tre (perustettu 1992, 40 000 opiskelijaa).[23] Lisäksi kaupungissa on lukuisia yksityisiä ja kirkollisia yliopistoja ja muita oppilaitoksia.



Urheilu |


Vuonna 1960 Roomassa järjestettiin kesäolympialaiset. Roomassa toimivia jalkapalloseuroja ovat muun muassa SS Lazio, AS Roma ja AS Cisco Roma, joista kaksi ensin mainittua pelaa Italian pääsarjassa, Serie A:ssa. Kummankin pääsarjajoukkueen kotistadion on Rooman olympiastadion, Stadio Olimpico.


Lentopallossa Rooman kaupunkia edustaa Roma Volley. Kaudella 2006–2007 joukkue sijoittui A1-liigassa kolmanneksi. Korkeimmalla sarjatasolla joukkue esiintyi ensimmäisen kerran kaudella 2005–2006.


Kaupungin tunnetuin koripalloseura on Pallacanestro Virtus Roma, joka on voittanut seurajoukkueiden Euroopan-mestaruuden kerran historiansa aikana. Muita seuroja ovat Stella Azzurra Roma ja Italian mestaruuden neljä kertaa voittanut Società Ginnastica Roma.



Talous |


Rooman osuus Italian bruttokansantuotteesta on suurempi kuin muiden Italian kaupunkien.lähde? Valtionhallinto ja ulkomaankauppa sekä palvelualat työllistävät monia kaupunkilaisia. Teollisuudenhaaroista edustettuina ovat edelleen tekstiiliteollisuus, elintarviketeollisuus, farmasian teollisuus, sekä konepaja-, paperi- ja metalliteollisuus. Myös Italian elokuvatuotanto on keskittynyt paljolti Rooman alueelle.


Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO on pitänyt päämajaansa Roomassa vuodesta 1953 alkaen.[24] Siellä on myös Kansainvälinen maatalousrahasto IFAD, Maailman ruokaohjelma WFP, Naton oppilaitos NDC[25] ja ICCROM.


Roomassa pitää pääkonttoriaan kolme maailman sadasta suurimmasta yrityksestä: Enel, Eni ja Telecom Italia.



Liikenne |


Roomassa on kolme lentoasemaa: Leonardo da Vincin kansainvälinen lentoasema eli Fiumicino, Ciampino ja Aeroporto dell'Urbe. Se on Italian rautateiden tärkein risteysasema. Rooman päärautatieaseman nimi on Roma Termini. Rooman metrossa (metropolitana) on kolme linjaa.


Roomalaiset tiet Rooman valtakunnan ajoilta näkyvät edelleen Italian maantiekartassa, ja sanonnan mukaisesti ”kaikki tiet vievät Roomaan”: Via Appia lähtee etelän Apuliasta, Via Aurelia Ranskasta, Via Cassia Toscanasta, Via Flaminia Ariminiumista ja Via Salaria Adrianmereltä.



Lähteet |



  1. Wilford, John Noble: More Clues in the Legend (or Is It Fact?) of Romulus The New York Times. Viitattu 2.7.2009.


  2. ab Bilancio demografico anno 2015 Comune: Roma Bilancio demografico. Viitattu 2.12.2016.


  3. UNESCO: Vatican City whc.unesco.org. Viitattu 13.2.2012. (englanniksi)


  4. Historic Centre of Rome, the Properties of the Holy See in that City Enjoying Extraterritorial Rights and San Paolo Fuori le Mura unesco. Viitattu 2.12.2016.


  5. Metropolitan areas OECD. Viitattu 2.12.2016.


  6. Monte Mario Prati Rome Touring Rome Italy - Prati. Viitattu 2.12.2016.


  7. Average conditions, Rome, Italy BBC.


  8. Il Territorio Comune Roma. Viitattu 3.12.2016. (italiaksi)


  9. Moore R.: The "Rioni" of Rome R. Piperno, Rome art lover.


  10. 6 Infamous Sacks of Rome History Channel. Viitattu 3.12.2016.


  11. Odoacer Encyclopedia Britannica. Viitattu 3.12.2016.


  12. Christopher Kleinhenz: Medieval Italy: An Encyclopedia, s. 1090. Routledge, 2004. ISBN 9781135948801. Teoksen verkkoversio (viitattu 2.12.2016).


  13. Charlemagne is crowned emperor - December 25, 800 DW. Viitattu 2.12.2016.


  14. Sack of Rome Encyclopedia Britannica. Viitattu 2.12.2016.


  15. ab Mustakallio, Katariina: Rooma, kiistelty ja uudelleen löydetty (Arvio kirjasta Syrjämaa T.: Constructing Unity, Living in Diversity.) Agricola.


  16. Soliseva Rooma Ilta-Sanomat. Viitattu 21.7.2017.


  17. Lauri Sarkki: Ikuisen Rooman kylmä talvi natsimiehityksen alla. Kanava, 2013, nro 2, s. 29-33. Helsinki: Otavamedia. ISSN 0355-0303.


  18. Streng, Adolf V.: "Latinalais-suomalainen sanakirja". Suomalaisen kirjallisuuden seura, Gummerus, 1992.


  19. Virginia Raggista Rooman ensimmäinen naispormestari – protestipuolue löi pääministeripuolueen myös Torinossa Helsingin Sanomat. 19.6.2015. Viitattu 3.12.2016.


  20. Teatro dell'Opera di Roma Teatro dell'Opera di Roma. Viitattu 20.9.2018.


  21. Willey, David: Landmark music venue opens in Rome BBC. 22.4.2002. Viitattu 20.9.2018.


  22. Università degli Studi di Roma "Tor Vergata" Tor Vergata. Viitattu 20.9.2018.


  23. Università Roma Tre Roma Tre. Viitattu 20.9.2018.


  24. Phillips, Ralph W.: FAO: its origins, formation and evolution 1945–1981 Food and Agriculture Organization of the United Nations. 1981. Viitattu 20.9.2018.


  25. NDC - Homepage NATO Defense College. Viitattu 20.9.2018.



Aiheesta muualla |



Wikimatkat


Wikimatkoissa on matkaopas aiheesta Rooma.



  • Ncwikiquote2.png Sitaatteja aiheesta Rooma Wikisitaateissa

  • Commons-logo.svg Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Rooma Wikimedia Commonsissa
  • YLE Elävä arkisto – Rooma – ikuinen kaupunki

  • YLE Elävä arkisto – Via Veneto, Rooma


Kirjallisuutta |


  • Taina Syrjämaa: Constructing Unity, Living in Diversity. A Roman Decade. Suomen tiedeakatemian toimituksia 344: Helsinki 2006. 272 s.









Popular posts from this blog

Disable / Remove link to Product Items in Cart Planned maintenance scheduled April 23, 2019 at 23:30 UTC (7:30pm US/Eastern) Announcing the arrival of Valued Associate #679: Cesar Manara Unicorn Meta Zoo #1: Why another podcast?How can I limit products that can be bought / added to cart?Remove item from cartHide “Add to Cart” button if specific products are already in cart“Prettifying” the custom options in cart pageCreate link in cart sidebar to view all added items After limit reachedLink products together in checkout/cartHow to Get product from cart and add it againHide action-edit on cart page if simple productRemoving Cart items - ObserverRemove wishlist items when added to cart

Helsingin valtaus Sisällysluettelo Taustaa | Yleistä sotatoimista | Osapuolet | Taistelut Helsingin ympäristössä | Punaisten antautumissuunnitelma | Taistelujen kulku Helsingissä | Valtauksen jälkeen | Tappiot | Muistaminen | Kirjallisuutta | Lähteet | Aiheesta muualla | NavigointivalikkoTeoksen verkkoversioTeoksen verkkoversioGoogle BooksSisällissota Helsingissä päättyi tasan 95 vuotta sittenSaksalaisten ylivoima jyräsi punaisen HelsinginSuomalaiset kuvaavat sotien jälkiä kaupungeissa – katso kuvat ja tarinat tutuilta kulmiltaHelsingin valtaus 90 vuotta sittenSaksalaiset valtasivat HelsinginHyökkäys HelsinkiinHelsingin valtaus 12.–13.4. 1918Saksalaiset käyttivät ihmiskilpiä Helsingin valtauksessa 1918Teoksen verkkoversioTeoksen verkkoversioSaksalaiset hyökkäävät Etelä-SuomeenTaistelut LeppävaarassaSotilaat ja taistelutLeppävaara 1918 huhtikuussa. KapinatarinaHelsingin taistelut 1918Saksalaisten voitonparaati HelsingissäHelsingin valtausta juhlittiinSaksalaisten Helsinki vuonna 1918Helsingin taistelussa kaatuneet valkokaartilaisetHelsinkiin haudatut taisteluissa kaatuneet punaiset12.4.1918 Helsingin valtauksessa saksalaiset apujoukot vapauttavat kaupunginVapaussodan muistomerkkejä Helsingissä ja pääkaupunkiseudullaCrescendo / Vuoden 1918 Kansalaissodan uhrien muistomerkkim

Adjektiivitarina Tarinan tekeminen | Esimerkki: ennen | Esimerkki: jälkeen | Navigointivalikko