Concertgebouw-orkesteri Sisällysluettelo Pääkapellimestarit | Katso myös | Lähteet | Aiheesta muualla | NavigointivalikkoConcertgebouw-orkesterin sivustot

SinfoniaorkesteritAlankomaalaiset orkesterit


holl.AlankomaidensinfoniaorkesteriGramophoneConcertgebouwholl.KuningatarBeatrix198911. huhtikuuta18883. marraskuuta1888Willem Kes1895Willem Mengelbergistä19451949Eduard van BeinumBernand HaitinkEugen Jochum1988Riccardo Chailly19882004latvialainenMariss Jansons






Concertgebouw-orkesterin samanniminen konserttitalo


Kuninkaallinen Concertgebouw-orkesteri (holl. Koninklijk Concertgebouworkest) on Alankomaiden tunnetuin sinfoniaorkesteri ja sitä pidetään yhtenä maailman kuuluisimmista: esimerkiksi 2008 Gramophone-lehti valitsi sen maailman parhaaksi klassisen musiikin orkesteriksi[1]. Se on nimetty Concertgebouw-rakennuksen (holl. konserttitalo) mukaan, jossa orkesteri pitää konserttinsa. Kuningatar Beatrix myönsi orkesterille kuninkaallisuuden arvon vuonna 1989.


Konserttitalon avajaiskonsertti pidettiin 11. huhtikuuta 1888, mutta Concertgebouw-orkesterin ensimmäinen konsertti oli hieman myöhemmin, 3. marraskuuta 1888, ja sitä johti orkesterin ensimmäinen pääkapellimestari,Willem Kes.


Vuonna 1895 Willem Mengelbergistä tuli pääkapellimestari, ja hänen kautensa kesti peräti puoli vuosisataa. Hänen ansiokseen lasketaan orkesterin tason nostaminen kansainväliselle tasolle. Vuosina 1945–1949 orkesterin pääkapellimestarina toimi Eduard van Beinum. Hänen kuoltuaan äkisti Bernand Haitink ja Eugen Jochum ottivat hoitaakseen toimen, ja Haitink olikin orkesterin pääkapellimestarina aina vuoteen 1988 asti.


Riccardo Chailly oli pääkapellimestari vuodet 1988–2004: hän oli ensimmäinen ei-alankomaalainen tässä tehtävässä. Vuodesta 2004 orkesteria on johtanut latvialainen Mariss Jansons.


Orkesterin asema ja ikä huomioon ottaen on ainutlaatuista, että Concertgebouw-orkesterilla on ollut vain kuusi musiikillista johtajaa, mikä on ollut yksi tekijöistä, joka on vaikuttanut orkesterin persoonalliseen sointimaailmaan, jota on toisinaan luonnehdittu tyypillisen hollantilaiseksi. Concertgebouw-orkesteri on vakiinnuttanut asemansa yhtenä harvoista huippuorkestereista maailmalla, ja lähes tuhat orkesterin levytystä ovat myös tuoneet osan tästä maineesta.




Sisällysluettelo





  • 1 Pääkapellimestarit


  • 2 Katso myös


  • 3 Lähteet


  • 4 Aiheesta muualla




Pääkapellimestarit |




Concertgebouw-orkesteri konserttitalossaan



  • Alankomaiden lippu Willem Kes (1888–1895)


  • Alankomaiden lippu Willem Mengelberg (1895–1945)


  • Alankomaiden lippu Eduard van Beinum (1945–1959)


  • Alankomaiden lippu Bernard Haitink (1963–1988)


  • Italian lippu Riccardo Chailly (1988–2004)


  • Latvian lippu Mariss Jansons (2004–)


Katso myös |


  • Concertgebouw


Lähteet |



  1. The world's greatest orchestras. Gramophone, 2008, nro December, s. 44, 45.



Aiheesta muualla |


  • Concertgebouw-orkesterin sivustot

Popular posts from this blog

Disable / Remove link to Product Items in Cart Planned maintenance scheduled April 23, 2019 at 23:30 UTC (7:30pm US/Eastern) Announcing the arrival of Valued Associate #679: Cesar Manara Unicorn Meta Zoo #1: Why another podcast?How can I limit products that can be bought / added to cart?Remove item from cartHide “Add to Cart” button if specific products are already in cart“Prettifying” the custom options in cart pageCreate link in cart sidebar to view all added items After limit reachedLink products together in checkout/cartHow to Get product from cart and add it againHide action-edit on cart page if simple productRemoving Cart items - ObserverRemove wishlist items when added to cart

Helsingin valtaus Sisällysluettelo Taustaa | Yleistä sotatoimista | Osapuolet | Taistelut Helsingin ympäristössä | Punaisten antautumissuunnitelma | Taistelujen kulku Helsingissä | Valtauksen jälkeen | Tappiot | Muistaminen | Kirjallisuutta | Lähteet | Aiheesta muualla | NavigointivalikkoTeoksen verkkoversioTeoksen verkkoversioGoogle BooksSisällissota Helsingissä päättyi tasan 95 vuotta sittenSaksalaisten ylivoima jyräsi punaisen HelsinginSuomalaiset kuvaavat sotien jälkiä kaupungeissa – katso kuvat ja tarinat tutuilta kulmiltaHelsingin valtaus 90 vuotta sittenSaksalaiset valtasivat HelsinginHyökkäys HelsinkiinHelsingin valtaus 12.–13.4. 1918Saksalaiset käyttivät ihmiskilpiä Helsingin valtauksessa 1918Teoksen verkkoversioTeoksen verkkoversioSaksalaiset hyökkäävät Etelä-SuomeenTaistelut LeppävaarassaSotilaat ja taistelutLeppävaara 1918 huhtikuussa. KapinatarinaHelsingin taistelut 1918Saksalaisten voitonparaati HelsingissäHelsingin valtausta juhlittiinSaksalaisten Helsinki vuonna 1918Helsingin taistelussa kaatuneet valkokaartilaisetHelsinkiin haudatut taisteluissa kaatuneet punaiset12.4.1918 Helsingin valtauksessa saksalaiset apujoukot vapauttavat kaupunginVapaussodan muistomerkkejä Helsingissä ja pääkaupunkiseudullaCrescendo / Vuoden 1918 Kansalaissodan uhrien muistomerkkim

Adjektiivitarina Tarinan tekeminen | Esimerkki: ennen | Esimerkki: jälkeen | Navigointivalikko