Suomen Naisten Demokraattinen Liitto Sisällysluettelo Historia | Organisaatio | Puheenjohtajat | Tutkimus | Lähteet | NavigointivalikkoISSN 0500-8476SNDLlinkkilinkki

Suomen Kansan Demokraattinen LiittoSuomalaiset poliittiset naisjärjestöt


Suomen Kansan Demokraattisen LiitonSuomen kommunistisen puolueen3. joulukuutaKirjan talollaAnna NevalainenSaara TuominenSuomen Demokratian Pioneerien LiitonAimo AaltonenDemokraattiseen vaihtoehtoonNaisten demokraattisen toimintakeskuksenVasemmistoliittoaNaisten kansainväliseen demokraattiseen liittoon - NKDLHertta KuusinenMirjam Vire-TuominenISSN 0500-8476




Suomen Naisten Demokraattinen Liitto (SNDL, 1944–1990) oli Suomen Kansan Demokraattisen Liiton (SKDL) naisjärjestö ja yhteisöjäsen, jonka jäsenistöstä enemmistön muodostivat Suomen kommunistisen puolueen (SKP) kannattajat.




Sisällysluettelo





  • 1 Historia


  • 2 Organisaatio


  • 3 Puheenjohtajat


  • 4 Tutkimus


  • 5 Lähteet




Historia |


SNDL perustettiin 3. joulukuuta 1944 Helsingissä Kirjan talolla SKDL:ää lähellä olleiden naisten maanlaajuiseksi yhteistyöjärjestöksi pääasiassa kommunistien aloitteesta. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Anna Nevalainen ja sihteeriksi Saara Tuominen. Liittoa perustettaessa sillä ei ollut toimivia osastoja kuin Helsingissä, mutta niitä perustettiin pian ympäri maata ja vuoden päästä SNDL:ään kuului noin sata perusjärjestöä. SNDL:n organisaatio oli alkuvaiheessa kiinteässä yhteydessä SKDL:n piirijärjestöihin, kunnes liitolle luotiin omat piirit. SNDL oli vahvasti mukana Suomen Demokratian Pioneerien Liiton (SDPL) toiminnan käynnistämisessä loppuvuodesta 1945.[1]


Kommunisteilla oli SNDL:ssä aina vahva asema. SKP:n puheenjohtaja Aimo Aaltonen esitti maaliskuussa 1953 puolueensa keskuskomitealle tilannearvion, jonka mukaan SDNL:n liittotoimikunnan 21 jäsenestä 14 oli kommunisteja. Keskustoimiston 16 työntekijästä kommunisteja oli tuolloin 12.[2] 1960-luvulla naisliitto pyrki pysymään erossa kommunistien keskinäisistä riidoista, mutta tämä osoittautui pidemmän päälle mahdottomaksi ja 1970-luvun alussa asetelmat selkiintyivät. Vuoden 1971 liittokokouksessa SKDL:n ja SKP:n enemmistöä kannattaneita oli edustajista 65% ja asetelmat pysyivät 1970-luvun suurin piirtein samoina. Vähemmistöön jääneet saivat kannatusta varsinkin Lahden, Uudenmaan, Helsingin, Etelä-Saimaan ja Joensuun piirijärjestöistä, joissa SKP:n opposition kannattajat olivat enemmistöinä. SNDL joutui järjestötaistelun kohteeksi siinä missä muutkin kansandemokraattiset joukkojärjestöt ja sen hallinnasta kilpailtiin ankarasti.[3]


SNDL:n keskustelujen painopiste siirtyi 1970-luvulla selvästi työläisnaisiin, mikä näkyi muun muassa valtakunnallisissa työläisnaiskonferensseissa, joista ensimmäinen järjestettiin Lahdessa maaliskuussa 1974. Tätä seurasivat konferenssit Helsingissä (1976) ja Seinäjoella (1979), "tapaaminen" Helsingissä (1982) ja "Työläisnaisten 4. foorumi" (1986) Helsingissä. 1988 järjestettiin "Naisfoorumi"-niminen tapahtuma.[4]


SNDL hajosi vuonna 1986, kun SKP:n erotetun opposition kannattajien hallussa olleet, ja Demokraattiseen vaihtoehtoon liittyneet, piirijärjestöt erotettiin 22. marraskuuta. Oppositio perusti tämän jälkeen Naisten demokraattisen toimintakeskuksen ja SNDL muodosti erotetuille alueille uudet organisaatiot. Vuonna 1990 SNDL oli yhtenä osapuolena perustamassa Vasemmistoliittoa ja järjestön itsenäinen toiminta lakkautettiin. Kuitenkin Suomen Naisten Demokraattisen Liiton Uudenmaan piiri jatkaa toimintaa itsenäisenä järjestönä, puheenjohtajanaan Sanelma Haapala. SDNL:n Uudenmaan Piiri toimii osoitteessa Asematie 11 A 3krs. Puh:09-2428532. [5]



Organisaatio |


SNDL:n jäsenmäärä vaihteli 10 000 ja 20 000 välillä. SNDL:n toiminnassa oli mukana satoja perusjärjestöjä, joita ohjasi parisenkymmentä piirijärjestöä.[6] SNDL kuului Naisten kansainväliseen demokraattiseen liittoon - NKDL (Women International Democratic Federation – WIDF), jonka puheenjohtajana toimi vuodet 1969–1974 SNDL:n Hertta Kuusinen. Mirjam Vire-Tuominen puolestaan toimi NKDL:n pääsihteerinä 1977–1990.[7]


SNDL:n äänenkannattaja oli Uusi Nainen (ISSN 0500-8476), joka on jatkanut ilmestymistään SNDL:n lakkauttamisen jälkeen. "Kommareiden kotiliedeksikin" kutsutun lehden levikki oli 1970-luvulla parhaimmillaan 80 000.[8] 1980-luvulla Uusi Nainen koki takaiskuja ja jopa sen lakkauttamisesta keskusteltiin, kun lehden julkaiseminen kävi liiton taloudelle raskaaksi.[9]



Puheenjohtajat |



  • Anna Nevalainen (1944–)

  • Hellä Meltti

  • Helvi Niskanen

  • Anna-Liisa Korpinen


  • Inger Hirvelä (1980–1986)


Tutkimus |


  • Elina Katainen: Akkain aherrusta aatteen hyväksi. Suomen naisten demokraattinen liitto 1944–1990 (KSL 1994)


Lähteet |



  1. ↑ Erkki Salomaa: Tavoitteena kansanvalta (Kansankulttuuri 1964), s.59–60.


  2. ↑ Heikki Mikko Viitala: Vasemmistolainen työväenliike Suomessa osa 1: SKP - parlamentaarinen ja vallankumouksellinen puolue 1918-1988 (Kommunisti-lehden julkaisusarja 1/88), s. 84–85.


  3. ↑ Katainen 1994, s. 365–371


  4. ↑ Katainen 1994, s. 372–374.


  5. ↑ Katainen 1994, s. 381–383.


  6. ↑ SNDL (Kansan Arkisto)


  7. ↑ Naisten Kansainvälinen Demokraattinen Liitto 60 vuotta: Juhlatapaaminen Pariisissa (Demokraattinen naisverkosto) linkki


  8. ↑ Sanna Sommers: Ei vain kauniille ja nuorille (Ylioppilaslehti 2002) linkki


  9. ↑ Katainen 1994, 369.







-

Popular posts from this blog

Disable / Remove link to Product Items in Cart Planned maintenance scheduled April 23, 2019 at 23:30 UTC (7:30pm US/Eastern) Announcing the arrival of Valued Associate #679: Cesar Manara Unicorn Meta Zoo #1: Why another podcast?How can I limit products that can be bought / added to cart?Remove item from cartHide “Add to Cart” button if specific products are already in cart“Prettifying” the custom options in cart pageCreate link in cart sidebar to view all added items After limit reachedLink products together in checkout/cartHow to Get product from cart and add it againHide action-edit on cart page if simple productRemoving Cart items - ObserverRemove wishlist items when added to cart

Image
How were pictures turned from film to a big picture in a picture frame before digital scanning? Why is it faster to reheat something than it is to cook it? Has negative voting ever been officially implemented in elections, or seriously proposed, or even studied? Project Euler #1 in C++ What does 丫 mean? 丫是什么意思？ Do I really need to have a message in a novel to appeal to readers? Co-worker has annoying ringtone macOS: Name for app shortcut screen found by pinching with thumb and three fingers Amount of permutations on an NxNxN Rubik's Cube How does light 'choose' between wave and particle behaviour? What makes a man succeed? The test team as an enemy of development? And how can this be avoided? Should a wizard buy fine inks every time he want to copy spells into his spellbook? Most bit efficient text communication method? Do wooden building fires get hotter than 600°C? Is the IBM 5153 color display ...
Read more

Helsingin valtaus Sisällysluettelo Taustaa | Yleistä sotatoimista | Osapuolet | Taistelut Helsingin ympäristössä | Punaisten antautumissuunnitelma | Taistelujen kulku Helsingissä | Valtauksen jälkeen | Tappiot | Muistaminen | Kirjallisuutta | Lähteet | Aiheesta muualla | NavigointivalikkoTeoksen verkkoversioTeoksen verkkoversioGoogle BooksSisällissota Helsingissä päättyi tasan 95 vuotta sittenSaksalaisten ylivoima jyräsi punaisen HelsinginSuomalaiset kuvaavat sotien jälkiä kaupungeissa – katso kuvat ja tarinat tutuilta kulmiltaHelsingin valtaus 90 vuotta sittenSaksalaiset valtasivat HelsinginHyökkäys HelsinkiinHelsingin valtaus 12.–13.4. 1918Saksalaiset käyttivät ihmiskilpiä Helsingin valtauksessa 1918Teoksen verkkoversioTeoksen verkkoversioSaksalaiset hyökkäävät Etelä-SuomeenTaistelut LeppävaarassaSotilaat ja taistelutLeppävaara 1918 huhtikuussa. KapinatarinaHelsingin taistelut 1918Saksalaisten voitonparaati HelsingissäHelsingin valtausta juhlittiinSaksalaisten Helsinki vuonna 1918Helsingin taistelussa kaatuneet valkokaartilaisetHelsinkiin haudatut taisteluissa kaatuneet punaiset12.4.1918 Helsingin valtauksessa saksalaiset apujoukot vapauttavat kaupunginVapaussodan muistomerkkejä Helsingissä ja pääkaupunkiseudullaCrescendo / Vuoden 1918 Kansalaissodan uhrien muistomerkkim

Image
Saksalaisten taistelut Suomen sisällissodassaHelsingin historia Helsinki Saksan Itämeren-divisioona Saksan keisarikunnan laivasto valkoiset Helsingin punakaarti Rüdiger von der Goltz Hugo Meurer Carl Voss-Schrader F. E. Johansson Edvard NyqvistSuomen sisällissodanSaksan Itämeren-divisioonapunaistenHelsinginHangossavalkoisiavankileireilleRüdiger von der GoltzinEspoossaMannerheimintietäTöölönlahdenPasilastaSmolnaPitkänsillanSiltasaareenHakaniemeenTampereen taistelussaKymijoenMannerheimTilkanIlmalan mäelläKampissaTurun kasarmillaRuotsalaisella teatterillaHelsingin työväentalollaVesilinnanmäelläLasipalatsinTarkk’ampujankatuensimmäisen maailmansodanNeuvosto-VenäjänViaporinBrest-Litovskin rauhansopimukseenHangon sopimuksenVenäjän Itämeren-laivastooma evakuointiPunavuoressaKaartinkaupungissaUllanlinnassaRüdiger von der GoltzinHelsingin suojeluskunnanCarl Voss-SchraderKu...
Read more

Adjektiivitarina Tarinan tekeminen | Esimerkki: ennen | Esimerkki: jälkeen | Navigointivalikko

Sanaleikit adjektiivitsubstantiiviverbitarinoita Adjektiivitarina on seuraleikki, jossa leikkijät lisäävät etukäteen kirjoitettuun tarinaan adjektiivit tarinaa tuntematta. On olemassa myös substantiivi- ja verbitarinoita, jotka tehdään samalla periaatteella. Tarinan tekeminen | Ensin pitää tehdä tai hankkia tarina, josta jätetään adjektiivit pois. Sitten tarinan kirjoittaja kysyy muilta ihmisiltä adjektiiveja, taivuttaa ne oikeaan muotoon ja lisää tarinaan tyhjille paikoille. Kun kaikki paikat on täytetty, tarina luetaan ääneen. Esimerkki: ennen | Liisalla oli _______ synttärit. Hän täytti 18 ________ vuotta. Liisan _______ äiti oli ostanut hänelle ________ lautapelin, jota voi pelata _________ kavereiden kanssa. Liisan ________ isoäiti, Margaretta, oli ostanut Liisalle paljon ________ kukkia, koska ei tiennyt mistä _________ lapsenlapsensa piti. Es...
Read more