Kääpiötytönkorento Sisällysluettelo Koko ja ulkonäkö | Levinneisyys | Elinympäristö ja elintavat | Lähteet | Aiheesta muualla | NavigointivalikkoInfobox OKNimi-testi OKIUCN-testi OK Nehalennia speciosaRassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.). Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2010. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki.Kääpiötytönkorento – KorentowikiNehalennia speciosa - dvärgflickslända (pdf)Santahaminassa havaittiin harvinainen kääpiötytönkorento (Yle.fi 4.7.2006)Dragonfly pixProtected Aquatic Insects of Latvia: Nehalennia speciosa
Silmälläpidettävät lajitSudenkorennot
Kääpiötytönkorento WikispeciesissäKääpiötytönkorento Commonsissaerittäin uhanalaiseksisilmälläpidettäväVerkkosilmiäkeijukorentoihinRaaseporinUudenmaanHankoniemeltäuhanalaisimpiarahkasammaliamutasarajouhisaraTammisaaressaTäktomträskillä
Kääpiötytönkorento | |
---|---|
Uhanalaisuusluokitus | |
Silmälläpidettävä [1] | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
Luokka: | Hyönteiset Insecta |
Lahko: | Sudenkorennot Odonata |
Alalahko: | Hentosudenkorennot Zygoptera |
Heimo: | Tytönkorennot Coenagrionidae |
Suku: | Nehalennia |
Laji: | speciosa |
Kaksiosainen nimi | |
Nehalennia speciosa | |
Katso myös | |
Kääpiötytönkorento Wikispeciesissä | |
Infobox OKNimi-testi OKIUCN-testi OK |
Kääpiötytönkorento (Nehalennia speciosa) on hyvin harvinainen sudenkorentolaji. Suomen lajiston uhanalaisarvioinnissa vuodelta 2010 se luokiteltiin erittäin uhanalaiseksi.[2] Se kuuluu Euroopan uhanalaisimpiin sudenkorentolajeihin ja on kansainvälisestikin silmälläpidettävä.[1]
Sisällysluettelo
1 Koko ja ulkonäkö
2 Levinneisyys
3 Elinympäristö ja elintavat
4 Lähteet
5 Aiheesta muualla
Koko ja ulkonäkö |
Kääpiötytönkorennon pituus on vain 25–26 mm, joten se on Euroopan pienin sudenkorento. Se on ruumiinmuodoltaan hoikka ja lyhyt sudenkorento, jonka vartalo on molemmilla sukupuolilla vaaleansininen. Korennon takaruumis on selkäpuolelta tasaisen vihreän metallinhohtoinen. Keskiruumiissa on metallinhohtoisia pitkittäisraitoja. Takaruumiin kärkiosa on laajalti sininen. Siipitäplä on vaalea. Verkkosilmiä yhdistää otsalla vaaleansininen poikkiviiva. Naaraiden ikääntyessä sininen väri muuttuu ruskeaksi, mutta muuten korentojen sukupuolta on vaikea määrittää.[3][4]
Kääpiötytönkorennon voi sekoittaa lähinnä keijukorentoihin, mutta kääpiötytönkorennot ovat kooltaan paljon pienempiä ja lepoasennossa ne pitävät siipiään tytönkorentojen tapaan yhdessä.
Levinneisyys |
Kääpiötytönkorentoa tavataan Euroopasta Aasian poikki Japaniin saakka ulottuvalla alueella[3] Se on kuitenkin kaikkialla hyvin paikoittainen. Suomessa kääpiötytönkorentoa tavataan nykyisin ainoastaan Raaseporin kunnan alueelta. Lajia on tavattu Uudenmaan alueella laajemminkin, mutta havainnot ovat joko yksittäisistä yksilöistä tai hävinneiltä esiintymispaikoilta.[3] Aikaisemmin havaintoja on saatu myös Hankoniemeltä ja ulkosaaristosta.
Elinympäristö ja elintavat |
Kääpiötytönkorento on koko Euroopan uhanalaisimpia sudenkorentolajeja, ja sen levinneisyys on taantunut koko Euroopan alueella. Euroopassa lajin esiintymiä on arvioitu olevan vain kolmisenkymmentä. Laji vaatii kosteaa mikroilmastoa, ja tavallisimmin sitä tavataan pienillä lammilla, joiden reunuksilla kasvaa rahkasammalia (Sphagnum).[1] Muita elinympäristölle tyypillisiä kasveja ovat mutasara (Carex limosa) ja jouhisara (Carex lasiocarpa). Suomessa ainoa nykyisin tunnettu esiintymä on eräs merenlahden rantaniitty Tammisaaressa, mutta sitä saattaa elää muuallakin. Korennon tiedetään lisääntyneen Suomessa ainoastaan Hankoniemen Täktomträskillä ja Tammisaaressa. Täktomträsk kuitenkin kuivattiin 1960-luvulla ja siellä elänyt populaatio on hävinnyt. Laji lentää kesäkuulta elokuulle.[4][3] Korennon kehitys munasta aikuiseksi kestää Pohjois-Euroopassa yhden tai kaksi vuotta. Naaraat munivat vesikasveille, aivan vedenpinnan alapuolelle.[5]
Laji ei ole kovin innokas lentäjä, ja koska se vielä on erittäin pienikokoinen, sitä on vaikea havaita maastossa.[4]
Lähteet |
↑ abcd Bernard, R. & Wildermuth, H.: Nehalennia speciosa IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.2. 2006. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 11.8.2014. (englanniksi)
↑ Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.). Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2010. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki.
↑ abcd Karjalainen, Sami: Suomen sudenkorennot, s. 90–91. Uudistettu laitos. Helsinki: Tammi, 2010. ISBN 978-951-31-5425-7
↑ abc Kääpiötytönkorento – Korentowiki
↑ Nehalennia speciosa - dvärgflickslända (pdf)
Aiheesta muualla |
- Santahaminassa havaittiin harvinainen kääpiötytönkorento (Yle.fi 4.7.2006)
Dragonfly pix (englanniksi)
Protected Aquatic Insects of Latvia: Nehalennia speciosa (englanniksi)