Kääpiötytönkorento Sisällysluettelo Koko ja ulkonäkö | Levinneisyys | Elinympäristö ja elintavat | Lähteet | Aiheesta muualla | NavigointivalikkoInfobox OKNimi-testi OKIUCN-testi OK Nehalennia speciosaRassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.). Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2010. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki.Kääpiötytönkorento – KorentowikiNehalennia speciosa - dvärgflickslända (pdf)Santahaminassa havaittiin harvinainen kääpiötytönkorento (Yle.fi 4.7.2006)Dragonfly pixProtected Aquatic Insects of Latvia: Nehalennia speciosa

Silmälläpidettävät lajitSudenkorennot


SilmälläpidettäväWikispecies-logo.svgKääpiötytönkorento WikispeciesissäCommons-logo.svgKääpiötytönkorento Commonsissaerittäin uhanalaiseksisilmälläpidettäväVerkkosilmiäkeijukorentoihinRaaseporinUudenmaanHankoniemeltäuhanalaisimpiarahkasammaliamutasarajouhisaraTammisaaressaTäktomträskillä


































Kääpiötytönkorento
Nehalennia speciosa female andreas thomas hein IMG 9209.JPG
Uhanalaisuusluokitus

Silmälläpidettävä [1]



Silmälläpidettävä


Tieteellinen luokittelu
Domeeni:
Aitotumaiset Eucarya
Kunta:
Eläinkunta Animalia
Pääjakso:
Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso:
Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka:
Hyönteiset Insecta
Lahko:
Sudenkorennot Odonata
Alalahko:
Hentosudenkorennot Zygoptera
Heimo:
Tytönkorennot Coenagrionidae
Suku:
Nehalennia
Laji:
speciosa
Kaksiosainen nimi

Nehalennia speciosa
(Charpentier, 1840)[1]


Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Kääpiötytönkorento Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Kääpiötytönkorento Commonsissa



Infobox OKNimi-testi OKIUCN-testi OK

Kääpiötytönkorento (Nehalennia speciosa) on hyvin harvinainen sudenkorentolaji. Suomen lajiston uhanalaisarvioinnissa vuodelta 2010 se luokiteltiin erittäin uhanalaiseksi.[2] Se kuuluu Euroopan uhanalaisimpiin sudenkorentolajeihin ja on kansainvälisestikin silmälläpidettävä.[1]




Sisällysluettelo





  • 1 Koko ja ulkonäkö


  • 2 Levinneisyys


  • 3 Elinympäristö ja elintavat


  • 4 Lähteet


  • 5 Aiheesta muualla




Koko ja ulkonäkö |


Kääpiötytönkorennon pituus on vain 25–26 mm, joten se on Euroopan pienin sudenkorento. Se on ruumiinmuodoltaan hoikka ja lyhyt sudenkorento, jonka vartalo on molemmilla sukupuolilla vaaleansininen. Korennon takaruumis on selkäpuolelta tasaisen vihreän metallinhohtoinen. Keskiruumiissa on metallinhohtoisia pitkittäisraitoja. Takaruumiin kärkiosa on laajalti sininen. Siipitäplä on vaalea. Verkkosilmiä yhdistää otsalla vaaleansininen poikkiviiva. Naaraiden ikääntyessä sininen väri muuttuu ruskeaksi, mutta muuten korentojen sukupuolta on vaikea määrittää.[3][4]


Kääpiötytönkorennon voi sekoittaa lähinnä keijukorentoihin, mutta kääpiötytönkorennot ovat kooltaan paljon pienempiä ja lepoasennossa ne pitävät siipiään tytönkorentojen tapaan yhdessä.



Levinneisyys |


Kääpiötytönkorentoa tavataan Euroopasta Aasian poikki Japaniin saakka ulottuvalla alueella[3] Se on kuitenkin kaikkialla hyvin paikoittainen. Suomessa kääpiötytönkorentoa tavataan nykyisin ainoastaan Raaseporin kunnan alueelta. Lajia on tavattu Uudenmaan alueella laajemminkin, mutta havainnot ovat joko yksittäisistä yksilöistä tai hävinneiltä esiintymispaikoilta.[3] Aikaisemmin havaintoja on saatu myös Hankoniemeltä ja ulkosaaristosta.



Elinympäristö ja elintavat |


Kääpiötytönkorento on koko Euroopan uhanalaisimpia sudenkorentolajeja, ja sen levinneisyys on taantunut koko Euroopan alueella. Euroopassa lajin esiintymiä on arvioitu olevan vain kolmisenkymmentä. Laji vaatii kosteaa mikroilmastoa, ja tavallisimmin sitä tavataan pienillä lammilla, joiden reunuksilla kasvaa rahkasammalia (Sphagnum).[1] Muita elinympäristölle tyypillisiä kasveja ovat mutasara (Carex limosa) ja jouhisara (Carex lasiocarpa). Suomessa ainoa nykyisin tunnettu esiintymä on eräs merenlahden rantaniitty Tammisaaressa, mutta sitä saattaa elää muuallakin. Korennon tiedetään lisääntyneen Suomessa ainoastaan Hankoniemen Täktomträskillä ja Tammisaaressa. Täktomträsk kuitenkin kuivattiin 1960-luvulla ja siellä elänyt populaatio on hävinnyt. Laji lentää kesäkuulta elokuulle.[4][3] Korennon kehitys munasta aikuiseksi kestää Pohjois-Euroopassa yhden tai kaksi vuotta. Naaraat munivat vesikasveille, aivan vedenpinnan alapuolelle.[5]


Laji ei ole kovin innokas lentäjä, ja koska se vielä on erittäin pienikokoinen, sitä on vaikea havaita maastossa.[4]



Lähteet |



  1. abcd Bernard, R. & Wildermuth, H.: Nehalennia speciosa IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.2. 2006. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 11.8.2014. (englanniksi)


  2. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.). Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2010. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki.


  3. abcd Karjalainen, Sami: Suomen sudenkorennot, s. 90–91. Uudistettu laitos. Helsinki: Tammi, 2010. ISBN 978-951-31-5425-7


  4. abc Kääpiötytönkorento – Korentowiki


  5. Nehalennia speciosa - dvärgflickslända (pdf)



Aiheesta muualla |


  • Santahaminassa havaittiin harvinainen kääpiötytönkorento (Yle.fi 4.7.2006)


  • Dragonfly pix (englanniksi)


  • Protected Aquatic Insects of Latvia: Nehalennia speciosa (englanniksi)


Popular posts from this blog

Disable / Remove link to Product Items in Cart Planned maintenance scheduled April 23, 2019 at 23:30 UTC (7:30pm US/Eastern) Announcing the arrival of Valued Associate #679: Cesar Manara Unicorn Meta Zoo #1: Why another podcast?How can I limit products that can be bought / added to cart?Remove item from cartHide “Add to Cart” button if specific products are already in cart“Prettifying” the custom options in cart pageCreate link in cart sidebar to view all added items After limit reachedLink products together in checkout/cartHow to Get product from cart and add it againHide action-edit on cart page if simple productRemoving Cart items - ObserverRemove wishlist items when added to cart

Helsingin valtaus Sisällysluettelo Taustaa | Yleistä sotatoimista | Osapuolet | Taistelut Helsingin ympäristössä | Punaisten antautumissuunnitelma | Taistelujen kulku Helsingissä | Valtauksen jälkeen | Tappiot | Muistaminen | Kirjallisuutta | Lähteet | Aiheesta muualla | NavigointivalikkoTeoksen verkkoversioTeoksen verkkoversioGoogle BooksSisällissota Helsingissä päättyi tasan 95 vuotta sittenSaksalaisten ylivoima jyräsi punaisen HelsinginSuomalaiset kuvaavat sotien jälkiä kaupungeissa – katso kuvat ja tarinat tutuilta kulmiltaHelsingin valtaus 90 vuotta sittenSaksalaiset valtasivat HelsinginHyökkäys HelsinkiinHelsingin valtaus 12.–13.4. 1918Saksalaiset käyttivät ihmiskilpiä Helsingin valtauksessa 1918Teoksen verkkoversioTeoksen verkkoversioSaksalaiset hyökkäävät Etelä-SuomeenTaistelut LeppävaarassaSotilaat ja taistelutLeppävaara 1918 huhtikuussa. KapinatarinaHelsingin taistelut 1918Saksalaisten voitonparaati HelsingissäHelsingin valtausta juhlittiinSaksalaisten Helsinki vuonna 1918Helsingin taistelussa kaatuneet valkokaartilaisetHelsinkiin haudatut taisteluissa kaatuneet punaiset12.4.1918 Helsingin valtauksessa saksalaiset apujoukot vapauttavat kaupunginVapaussodan muistomerkkejä Helsingissä ja pääkaupunkiseudullaCrescendo / Vuoden 1918 Kansalaissodan uhrien muistomerkkim

Adjektiivitarina Tarinan tekeminen | Esimerkki: ennen | Esimerkki: jälkeen | Navigointivalikko