Jelgava Sisällysluettelo Historia | Väestö | Lähteet | Navigointivalikko56°39′N, 23°43′E56°39′N, 23°43′Ewww.jelgava.lvInfobox OKVirheellinen NIMI-arvo«Latvijas iedzīvotāju skaits pašvaldībās pagastu dalījumā»Available tables on Final results of the Population and Housing Census 2011JelgavaJelgavaStatistitšeskija tablitsy o sostojanii gorodov Rossijskoi imperii.Pervaja Vseobštšaja perepis naselenija Rossijskoi imperii 1897 g., Kurljandskaja gubernija.Vsesojuznaja perepis naselenija 1959 g. (krome RSFSR)Vsesojuznaja perepis naselenija 1970 g. (krome RSFSR)Vsesojuznaja perepis naselenija 1979 g. (krome RSFSR)Vsesojuznaja perepis naselenija 1989 g. Gorodskoi.2000 Round of Population and Housing Censuses in Estonia, Latvia and Lithuaniamlaajentamalla
Latvian kaupungit
saks.ven.puol.LatviassaRiiastaZemgalenKuurinmaan herttuakunnankuvernementinliivin kielen12651573Friedrich KettlerinErnst Johann von Biron1738174017621772Francesco Bartolomeo RastrelliLiivinmaan ritarikunnanRanskan vallankumoustaLudvig XVIII17981807toisessa maailmansodassa
| Jelgava | |
|---|---|
 | |
 lippu |  vaakuna |
  Jelgava | |
Koordinaatit: | |
| Valtio | Latvia |
| Kaupunginoikeudet | 1573 |
| Hallinto | |
| – Kaupunginjohtaja | Andris Rāviņš |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 60 km² |
| Väkiluku (2016) ([1]) | 61 623 |
www.jelgava.lv | |
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo | |
Jelgava (saks. Mitau, ven. Елгава / Митава, puol. Mitawa) on kaupunki Keski-Latviassa Lielupe-joen varrella noin 45 km lounaaseen Riiasta. Sen asukasluku oli vuoden 2011 väestönlaskennassa 59 511[2] ja se on Zemgalen suurin kaupunki. Se oli (nimellä Mitau) Kuurinmaan herttuakunnan ja kuvernementin entinen pääkaupunki.
Nimen Jelgava uskotaan tulevan liivin kielen sanasta jelgab, joka tarkoittaa matalaa paikkaa.
Sisällysluettelo
1 Historia
2 Väestö
2.1 Asukasluvun kehitys
3 Lähteet
Historia |
[3][4]
Ensimmäinen kirjallinen maininta paikasta on peräisin vuodelta 1265, mutta kaupunki perustettiin virallisesti vasta vuonna 1573.[5]
Jelgavasta tuli Kuurinmaan ja Semgallian yhdistyneen herttuakunnan pääkaupunki vuonna 1578. 1596 Kuurinmaan herttuakunta jaettiin kahteen hallinnolliseen alueeseen, ja Jelgavasta tuli herttua Friedrich Kettlerin asuinpaikka. Jelgavasta tuli uudelleen yhdistyneen herttuakunnan pääkaupunki vuonna 1617.
Toiseksi viimeinen Kuurinmaan herttua Ernst Johann von Biron kehitti Jelgavan kulttuurielämää merkittävästi. Hän avasi kaupungin ensimmäisen julkisen kirjaston. 1775 Biron perusti Academia Petrinan. Herttua kehitti myös teatterielämää kaupungissa.
Jelgavan merkittävämpiä nähtävyyksiä on barokkityylinen Jelgavan Palatsi (1738–1740, 1762–1772). Palatsin rakennutti arkkitehti Francesco Bartolomeo Rastrelli. Sen rakentaminen alkoi 1738 Liivinmaan ritarikunnan linnan paikalle. Palatsi toimi aiemmin Kuurinmaan herttuan talviasuntona. Ranskan vallankumousta paennut kuningas Ludvig XVIII asettui asumaan Jelgavan palatsiin vuosiksi 1798–1807. Nykyään palatsissa toimii maatalouskorkeakoulu sekä museo. Jelgava tuhoutui pahoin toisessa maailmansodassa.
Väestö |
Asukasluvun kehitys |
| Vuosi | 1840[6] | 1897[7] | 1939[4] | 1959[8] | 1970[9] | 1979[10] | 1989[11] | 2000[12] | 2011[2] |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Väkiluku | &&&&&&&&&&022948.&&&&0022 948 | &&&&&&&&&&035131.&&&&0035 131 | &&&&&&&&&&032000.&&&&0032 000 | &&&&&&&&&&036359.&&&&0036 359 | &&&&&&&&&&055297.&&&&0055 297 | &&&&&&&&&&067599.&&&&0067 599 | &&&&&&&&&&074704.&&&&0074 704 | &&&&&&&&&&063652.&&&&0063 652 | &&&&&&&&&&059511.&&&&0059 511 |
Lähteet |
↑ «Latvijas iedzīvotāju skaits pašvaldībās pagastu dalījumā»
↑ ab Available tables on Final results of the Population and Housing Census 2011 (Latvian väestönlaskenta 2011. Tietokanta 18.01.2012. Websivulta voi valuita haluamansa taulukot.) csb.gov.lv. Viitattu 3.5.2013. (englanniksi)
↑ Jelgava (Slovar sovremennih geografitšeskih nazvanii 2008) Geografitšeskaja entsiklopedija- kokoelmaverkkotietosanakirjan artikkelien nettiversio. Viitattu 3.5.2013. (venäjäksi)
↑ ab Jelgava (Suuren neuvostotietosanakirjan eli Bolšaja sovetskaja entsiklopedijan (BSE) kaupunkiartikkelin verkkoversio) 1969—1978. dic.academic.ru. Viitattu 3.5.2013. (venäjäksi)
↑ Robert Barlas ja Winnie Wong: Latvia, 2. painos, s. 15. Marshall Cavendish, 2010, 2010. ISBN 9780761448570. (englanniksi)
↑ Statistitšeskija tablitsy o sostojanii gorodov Rossijskoi imperii. (Tilastotaulukoita Venäjän keisarikunnan kaupungeista (1840). Kaupunki löytyy julkaisun sivulta 18/41 otsikon Kurljandskaja gubernija (Kuurinmaan kuvernementti) yhteydestä nimellä Mitava (Митава).) dlib.rsl.ru. Viitattu 3.5.2013. (venäjäksi)
↑ demoscope.ru: Pervaja Vseobštšaja perepis naselenija Rossijskoi imperii 1897 g., Kurljandskaja gubernija. (Venäjän keisarikunnan väestönlaskenta 1897. Kuurinmaan kuvernementti, kaupungin nimenä Mitava (Митава).) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 3.5.2013. (venäjäksi)
↑ demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1959 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1959. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 3.5.2013. (venäjäksi)
↑ demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1970 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1970. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 3.5.2013. (venäjäksi)
↑ demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1979 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1979. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 3.5.2013. (venäjäksi)
↑ demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1989 g. Gorodskoi. (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1989.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 3.5.2013. (venäjäksi)
↑ 2000 Round of Population and Housing Censuses in Estonia, Latvia and Lithuania (Yhteistilasto Baltian maiden väestönlaskennasta 2000. Daugavpilsin väkiluku sivuilla 61/64.) csb.gov.lv. Viitattu 3.5.2013. (englanniksi)
| ||||||||
