CIM-10 Bomarc Sisällysluettelo Bomarck-kriisi | Asetyypille tapahtuneet onnettomuudet | Tekniset tiedot | Lähteet | Aiheesta muualla | NavigointivalikkoCalifornia and the Cold War: Bomarck in CaliforniaBomarc Missile Crisis
IlmatorjuntaohjuksetBoeing
BoeinginYhdysvaltain ilmavoimilleilmatorjuntaohjusMichiganin yliopistoKanada1957NORAD-sopimuksenJohn DiefenbakerinQuebeciinNorth BayhinOntarioon19601963Lester B. Pearsonin1969Pierre Trudeaun19711960McGuiren lentotukikohdassaplutoniumiakorroosiota
CIM-10 Bomarc oli Boeingin Yhdysvaltain ilmavoimille valmistama maasta laukaistava ilmatorjuntaohjus. Sen ensilaukaisu tapahtui 24. helmikuuta 1955. Boeingin ohella ohjuksen kehitystyöhän osallistui Michiganin yliopisto. Boeing valmisti vuosien 1957 ja 1964 välisen aikana kaikkiaan 700 Bomarc-ohjusta ja niihin 420 laukaisujärjestelmää. Ohjukset olivat käytössä 1970-luvun alkuvuosiin saakka.[1]
Sisällysluettelo
1 Bomarck-kriisi
2 Asetyypille tapahtuneet onnettomuudet
3 Tekniset tiedot
4 Lähteet
5 Aiheesta muualla
Bomarck-kriisi |
Yhdysvallat ja Kanada solmivat vuonna 1957 NORAD-sopimuksen, joka johti John Diefenbakerin konservatiivihallituksen päätökseen sijoittaa Kanadan alueelle Bomarc-ohjuksia. Kanada vastaanotti 56 ohjusta, jotka sijoitettiin La Macazaan, Quebeciin ja North Bayhin, Ontarioon. Ohjusten hallinnasta vastasi NORAD. Päätöstä tehtäessä hallitus ei ollut kuitenkaan tehnyt selväksi, että ohjukset oli tarkoitus varustaa ydinkärjillä. Asian tultua julki vuonna 1960, syntyi väittelyä tulisiko Kanadaan sijoittaa ydinaseita. Viivytys huononsi Kanadan ja Yhdysvaltojen välisiä suhteita. Päätös ydinkärjistä viipyi vuoteen 1963, jolloin ne hyväksyi uudeksi pääministeriksi nousseen Lester B. Pearsonin johtama liberaalihallitus, ja ydinkärjet toimitettiin laukaisupaikoille 31. joulukuuta 1963. Päätös oli kuitenkin tehty vastahakoisesti ja vuonna 1969 valtaan noussut Pierre Trudeaun hallitus kumosi sen. Kanadassa Bomarcit poistettiin käytöstä vuoteen 1971 mennessä.[2]
Asetyypille tapahtuneet onnettomuudet |
7.6. 1960 syttyi tuleen Bomarc-A tyyppinen ohjus McGuiren lentotukikohdassa kun ohjuksen nesterakettimoottoreita oltiin tankkaamassa. Aseen ydinlatauksesta pääsi karkaamaan plutoniumia, joka saastutti tukikohdan aluetta. Se peitettiin betonoinnilla sekä asfaltoinnilla.
Säiliöitten pitäminen täysinä olisi aihettanut korroosiota. Täyttäminen oli taasen hidasta sekä vaarallistakin, mikä teki aseen toimintavalmiuden heikoksi.[3]
Tekniset tiedot |
- kärkiväli: 5,54 m
- halkaisija: 89 cm
- pituus: 13,72 m
- arvioitu lentopaino: 7 250 kg
- huippunopeus: yli 2,5 machia
- toimintamatka: yli 640 km
- kattokorkeus: yli 24 km
- moottorit: 50 000 lb rakettimoottori lähtöä varten, kaksi 12 000 lb Marquardt-ramjettia lentoa varten
- aseistus: ydinkärki, tyyppiä W-40 (7-10 kT)[4]
[1]
Lähteet |
↑ ab Morgan, Mark: California and the Cold War: Bomarck in California The California State Military Museum. Viitattu 2.8.2010. (englanniksi)
↑ Byteaux, Paul: Bomarc Missile Crisis The Canadian Encyclopedia. Viitattu 21.7.2010. (englanniksi)
↑ Ahti Lappi: Ilmatorjunta Kylmässä Sodassa, Ilmatorjuntasäätiö, 2003, Jyväskylä (s.62)
↑ Ahti Lappi: Ilmatorjunta Kylmässä Sodassa, Ilmatorjuntasäätiö, 2003, Jyväskylä (s.62)
Aiheesta muualla |
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Bomarc-ohjukset Wikimedia Commonsissa