Jättiputket Torjunta | Lähteet | Aiheesta muualla | NavigointivalikkoInfobox OKNimi-testi OK2542422710.1111/pde.12396ISSN 1525-1470Artikkelin verkkoversioSuomen ympäristökeskus: JättiputketJättiputken biologia ja torjuntaJättiputkiryhmä (Heracleum persicum -ryhmä)ArkistoituJättiputkea voi torjua laiduntamallaArkistoituKasviatlas: Jättiputkiryhmän levinneisyys Suomessa vuonna 2016.Vieraslajit.fi: Jättiputket (Heracleum persicum -ryhmä)40340HERPE3628745311994516305843131-1NBNSYS0000003712360621kew-2846111urn:lsid:ipni.org:names:843131-11700136

Ukonputket


Wikispecies-logo.svgJättiputket WikispeciesissäCommons-logo.svgJättiputket Commonsissaukonputkiensarjakukkaiskasvienkaukasianjättiputkipersianjättiputkiarmenianjättiputkihaitallisiksi tulokaslajeiksifuranokumariinitkaukasianjättiputkiglyfosaattiMCPA


































Jättiputket

Kaukasianjättiputki (Heracleum mantegazzianum)
Kaukasianjättiputki (Heracleum mantegazzianum)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni:
Aitotumaiset Eucarya
Kunta:
Kasvit Plantae
Alakunta:
Putkilokasvit Tracheophyta
Kaari:
Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari:
Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka:
Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko:
Apiales
Heimo:
Sarjakukkaiskasvit Apiaceae
Suku:
Ukonputket Heracleum
L.
Lajiryhmä:
Heracleum persicum -ryhmä
Kaksiosainen nimi

Heracleum persicum
Friedrich Ernst Ludwig von Fischer


Expansion of hogweed combination.svg
Lajit


  • armenianjättiputki (H. sosnowskyi)


  • kaukasianjättiputki (H. mantegazzianum)


  • persianjättiputki (H. persicum) [1]

Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Jättiputket Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Jättiputket Commonsissa



Infobox OKNimi-testi OK

Jättiputket eli jättiläisukonputket (Heracleum persicum -ryhmä) ovat ukonputkien sukuun ja sarjakukkaiskasvien heimoon kuuluva lajiryhmä. Siihen luokitellaan kuuluvaksi kaukasianjättiputki (Heracleum mantegazzianum), persianjättiputki (Heracleum persicum, syn. H. laciniatum) ja armenianjättiputki (Heracleum sosnowskyi). Jättiputket ovat alun perin Aasiasta, mistä ne ovat levinneet muihin maanosiin koristekasveina.


Suomessa jättiputket luokitellaan nykyään selvästi haitallisiksi tulokaslajeiksi. Jättiputkien suuret, maanalaiset siemenpankit tekevät niistä hankalan hävitettävän – pelkän maanpäällisen osan poisto juurineen ei riitä, vaan jättiputkia ilmestyy samalle paikalle viimeistään seuraavana kesänä.


Jättiputkien kasvinesteen sisältämät myrkylliset furanokumariinit aiheuttavat iholle päästyään auringonvalon vaikutuksesta palovammoja muistuttavia haavoja ja rakkuloita ihoon, jotka paranevat hitaasti. Kasvinesteen sisältämät yhdisteet voivat aiheuttaa jopa näön menetyksen joutuessaan silmiin.[2]


Jättiputket kasvavat suuriksi: puolestatoista jopa 4,5 metriä korkeiksi.[3] Jättiputket tuottavat hyvin runsaasti siemeniä, leviävät helposti ja niiden hävittäminen on vaikeaa.[4]



Torjunta |


Jättiputket valtaavat nopeasti alaa. Niiden kukinnon siemenaiheet voivat säilyttää itävyytensä, vaikka kukintovarsi katkaistaisiin. Siemenet ovat itämiskykyisiä ainakin 5-8, jopa 10 vuotta. Vanhat juurakot versovat kasvuun heti lumien sulettua, ja siementaimet ilmestyvät näkyviin parin viikon kuluessa.[5] Suomessa ylivoimaisesti yleisimmin esiintyvä jättiputkilaji on kaukasianjättiputki.[6]


Keski-Euroopassa kasvin hävittäminen vanhoilta kasvupaikoilta on kestänyt jopa kymmenen vuotta. Varmimmat ja nopeimmat torjuntatulokset saataneen yhdistämällä kemiallinen torjunta (glyfosaatti- tai MCPA-valmisteet) sekä mekaaniset menetelmät. Torjunta-aineen pitoisuuden tulee olla riittävä, ja vesistörajoituksia on noudatettava. Bio-merkityillä glyfosaattivalmisteilla sallittu ruiskutusetäísyys on kolme metriä sen hetkisestä veden pinnasta. Käsittelyn saa tarvittaessa tehdä bio-merkityillä valmisteilla vesirajaan asti, jos käytetään sivelymenetelmää. Suojaetäisyys on riskianalyysissä määritetty ruiskutuksen tuulikulkeuman perusteella. Glyfosaatti on vesieliöille haitallista. MCPA-valmisteilla suojaetäisyys on pidempi.[7]


Torjunta-aine tappaa kasvit juurineen ja siementaimet poistetaan mekaanisesti kun niitä ilmestyy. Naudat, lampaat ja siat voivat jossain määrin syödä jättiputkia ja myös tällaisesta torjunnasta on hyviä kokemuksia. Eläimet voivat kuitenkin saada vammoja silmiin, sieraimiin ja suuhun. Suuria määriä syöneille eläimille voi tulla ruoansulatuksen ongelmia.[8]



Lähteet |



  1. Ryttäri, T., Kalliovirta, M. & Lampinen, R. (toim.): Suomen uhanalaiset kasvit, s. 15. Helsinki: Tammi, 2012. ISBN 978-951-31-6593-2.


  2. Klaus Pfurtscheller, Marija Trop: Phototoxic plant burns: report of a case and review of topical wound treatment in children. Pediatric Dermatology, marraskuu 2014, 31. vsk, nro 6, s. e156–159. PubMed:25424227. doi:10.1111/pde.12396. ISSN 1525-1470. Artikkelin verkkoversio.


  3. Mossberg, B. & Stenberg, L.: Suuri Pohjolan kasvio. 2. painos. Suomentanut Vuokko, S. & Väre, H. Tammi, 2005. ISBN 951-31-2924-1.


  4. Suomen ympäristökeskus: Jättiputket (toimaton linkki)


  5. Jättiputken biologia ja torjunta (toimaton linkki)


  6. Jättiputkiryhmä (Heracleum persicum -ryhmä) vieraslajit.fi. Arkistoitu 25.9.2017. Viitattu 20.7.2018.


  7. Puhelinkeskustelu Turvallisuus- ja kemikaaliviraston edustajan kanssatarvitaan parempi lähde


  8. Jaana Kankaanpää: Jättiputkea voi torjua laiduntamalla laidunpankki.fi. Arkistoitu 20.7.2018. Viitattu 20.7.2018.



Aiheesta muualla |


  • Kasviatlas: Jättiputkiryhmän levinneisyys Suomessa vuonna 2016.

  • Vieraslajit.fi: Jättiputket (Heracleum persicum -ryhmä)


Wikiuutiset


Wikiuutisissa on aiheeseen liittyvä uutinen:

Suomessa alkaa kesän tullen jättiputkien tuhokampanja




Popular posts from this blog

Disable / Remove link to Product Items in Cart Planned maintenance scheduled April 23, 2019 at 23:30 UTC (7:30pm US/Eastern) Announcing the arrival of Valued Associate #679: Cesar Manara Unicorn Meta Zoo #1: Why another podcast?How can I limit products that can be bought / added to cart?Remove item from cartHide “Add to Cart” button if specific products are already in cart“Prettifying” the custom options in cart pageCreate link in cart sidebar to view all added items After limit reachedLink products together in checkout/cartHow to Get product from cart and add it againHide action-edit on cart page if simple productRemoving Cart items - ObserverRemove wishlist items when added to cart

Helsingin valtaus Sisällysluettelo Taustaa | Yleistä sotatoimista | Osapuolet | Taistelut Helsingin ympäristössä | Punaisten antautumissuunnitelma | Taistelujen kulku Helsingissä | Valtauksen jälkeen | Tappiot | Muistaminen | Kirjallisuutta | Lähteet | Aiheesta muualla | NavigointivalikkoTeoksen verkkoversioTeoksen verkkoversioGoogle BooksSisällissota Helsingissä päättyi tasan 95 vuotta sittenSaksalaisten ylivoima jyräsi punaisen HelsinginSuomalaiset kuvaavat sotien jälkiä kaupungeissa – katso kuvat ja tarinat tutuilta kulmiltaHelsingin valtaus 90 vuotta sittenSaksalaiset valtasivat HelsinginHyökkäys HelsinkiinHelsingin valtaus 12.–13.4. 1918Saksalaiset käyttivät ihmiskilpiä Helsingin valtauksessa 1918Teoksen verkkoversioTeoksen verkkoversioSaksalaiset hyökkäävät Etelä-SuomeenTaistelut LeppävaarassaSotilaat ja taistelutLeppävaara 1918 huhtikuussa. KapinatarinaHelsingin taistelut 1918Saksalaisten voitonparaati HelsingissäHelsingin valtausta juhlittiinSaksalaisten Helsinki vuonna 1918Helsingin taistelussa kaatuneet valkokaartilaisetHelsinkiin haudatut taisteluissa kaatuneet punaiset12.4.1918 Helsingin valtauksessa saksalaiset apujoukot vapauttavat kaupunginVapaussodan muistomerkkejä Helsingissä ja pääkaupunkiseudullaCrescendo / Vuoden 1918 Kansalaissodan uhrien muistomerkkim

Adjektiivitarina Tarinan tekeminen | Esimerkki: ennen | Esimerkki: jälkeen | Navigointivalikko