Kortteet Sisällysluettelo Kuvaus | Levinneisyys | Elinympäristö | Lajit | Muuta | Lähteet | Aiheesta muualla | NavigointivalikkoInfobox OKNimi-testi OKAngiosperm Phylogeny WebsiteTaxonomy of the Giant HorsetailsFarmitLaji.fi: Kortteet (Equisetum)Den virtuella floran: EquisetumITIS: Kortteet (vanhentunut taksonomia)United States Department of Agriculture (USDA): EquisetumFlora of China: Equisetum

Kortteet


Wikispecies-logo.svgKortteet WikispeciesissäCommons-logo.svgKortteet CommonsissasanikkaistenKivihiilikaudellaliekojensaniaistenEtelämantereeltaAustraliastaOseaniastahiekkaisellapeltokorterikkaruohosavikoillarehuksi

























Kortteet

Jättikorte (Equisetum telmateia)
Jättikorte (Equisetum telmateia)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni:
Aitotumaiset Eucarya
Kunta:
Kasvit Plantae
Alakunta:
Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari:
Sanikkaiset Pteridophyta
Luokka:
Equisetopsida
Lahko:
Equisetales
Heimo:
Kortekasvit Equisetaceae
Suku:
Kortteet Equisetum
L.
Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Kortteet Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Kortteet Commonsissa



Infobox OKNimi-testi OK



Peltokortteen (Equisetum arvense) itiöverso.


Kortteet (Equisetum) ovat sanikkaisten suku, jonka nykyisin elävät lajit edustavat yksin heimoa Equisetaceae, lahkoa Equisetales ja luokkaa Equisetopsida [1] (synonyymi Sphenopsida). Aiemman luokittelun mukaan kortteet muodostivat oman alakaarensa Equisetophytina (synonyymi Sphenophytina). Kortteisiin kuuluu 15 lajia, mutta kasviryhmä on ollut huomattavasti monimuotoisempi esihistoriallisena aikana, jolloin myös muita luokkia ja lahkoja on fossiililöytöjen perusteella ollut olemassa. Monet nykyisin elävät kortelajit ovat keskenään risteytymiskykyisiä.




Sisällysluettelo





  • 1 Kuvaus


  • 2 Levinneisyys


  • 3 Elinympäristö


  • 4 Lajit

    • 4.1 Risteymiä



  • 5 Muuta


  • 6 Lähteet


  • 7 Aiheesta muualla




Kuvaus |


Eräät trooppiset kortteet ovat ikivihreitä. Niiden koko vaihtelee tavallisesti 20 senttimetristä 1,5 metriin, tosin meksikonjättikorte (E. myriochaetum) voi kasvaa jopa kahdeksan metrin korkuiseksi.[2] Monilla lajeilla kasvaa erityinen lehtivihreätön kevätverso, jonka yksittäisen varren päässä sijaitsee kukintoa muistuttava itiöpesäkkeiden rykelmä. Yhteyttävä ja steriili kesäverso puolestaan koostuu varresta, jonka jokaisesta jaokkeesta kasvaa säteittäisesti ohuita oksia, joiden juuressa puolestaan on yksi pieni ja alkeellinen lehti kutakin oksaa kohden.


Kivihiilikaudella kortteet olivat hallitsevia kasveja yhdessä liekojen ja saniaisten kanssa. Eräät lajit olivat jopa 30 metriä korkeita puita. Eräs merkittävä suku oli omaan heimoonsa kuulunut Calamites.



Levinneisyys |


Kortteet ovat levinneet lähes maailmanlaajuisesti; ne puuttuvat vain Etelämantereelta sekä Australiasta ja Oseaniasta. Suomessa kasvaa kahdeksan eri kortelajia[3] eli puolet maailman kaikista lajeista ja lisäksi kuusi eri risteymää. Jopa eristyneellä Islannin saarella tavataan seitsemän eri kortelajia. [3]



Elinympäristö |


Monet lajit viihtyvät hiekkaisella maaperällä, kuten laajalle levinnyt peltokorte (Equisetum arvense), joka on erittäin vaikeasti hävitettävä peltojen rikkaruoho. Jotkin lajit taas viihtyvät vedessä tai märillä savikoilla.[4]



Lajit |


Alasuku Equisetum



  • Equisetum arvense – peltokorte

  • Equisetum bogotense

  • Equisetum diffusum


  • Equisetum fluviatile – järvikorte


  • Equisetum palustre – suokorte


  • Equisetum pratense – lehtokorte


  • Equisetum sylvaticum – metsäkorte


  • Equisetum telmateia – jättikorte

Alasuku Hippochaete



  • Equisetum giganteum – isokorte


  • Equisetum hyemale – kangaskorte


  • Equisetum laevigatum – amerikankorte

  • Equisetum myriochaetum


  • Equisetum ramosissimum – risukorte


  • Equisetum scirpoides – hentokorte


  • Equisetum variegatum – kirjokorte


Risteymiä |



  • Equisetum arvense × fluviatile – rantakorte [5]


  • Equisetum hyemale × variegatum (E. × trachyodon) – kuusamonkorte [5]


  • Equisetum hyemale × ramosissimum – gotlanninkorte [3]


Muuta |


Kortteista erityisesti järvikorte on ollut ennen merkittävä kotieläinten rehukasvi, jota käytetään rehuksi jossain määrin edelleen.



Lähteet |



  1. ↑ Stevens, P. F. (2001–): Angiosperm Phylogeny Website (Ferns s. lato, taksonomian lähde) mobot.org. Viitattu 17.3.2011. (englanniksi)


  2. ↑ Taxonomy of the Giant Horsetails (englanniksi)


  3. ↑ abc Mossberg, B. & Stenberg, L. (suom. Vuokko, S. & Väre, H.): Suuri Pohjolan kasvio. 2. painos. Tammi, 2005. ISBN 951-31-2924-1.


  4. ↑ Farmit


  5. ↑ ab Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T. & Uotila, P. (toim.): Retkeilykasvio. Helsinki: Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, 1998. ISBN 951-45-8167-9.



Aiheesta muualla |


  • Laji.fi: Kortteet (Equisetum)


  • Den virtuella floran: Equisetum (ruotsiksi)


  • ITIS: Kortteet (vanhentunut taksonomia) (englanniksi)


  • United States Department of Agriculture (USDA): Equisetum (englanniksi)


  • Flora of China: Equisetum (englanniksi)


-