Koskimonnit Lajit ja anatomia | Levinneisyys | Lähteet | NavigointivalikkoInfobox OKNimi-testi OKTeoksen verkkoversioKirja Googlen teoshaussaFamily SisoridaepeilipalvelinTeoksen verkkoversiolaajentamalla

Monnikalat


Wikispecies-logo.svgKoskimonnit WikispeciesissäCommons-logo.svgKoskimonnit CommonsissamonnikaloihinplioseenikaudellejättivirtamonnirasvaeväSiimakoskimonnilla























Koskimonnit

Siimakoskimonni (Sisor rabdophorus)
Siimakoskimonni (Sisor rabdophorus)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni:
Aitotumaiset Eucarya
Kunta:
Eläinkunta Animalia
Pääjakso:
Selkäjänteiset Chordata
Alajakso:
Selkärankaiset Vertebrata
Luokka:
Viuhkaeväiset Actinopterygii
Lahko:
Monnikalat Siluriformes
Heimo:
Koskimonnit
Sisoridae
Bleeker, 1858
Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Koskimonnit Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Koskimonnit Commonsissa



Infobox OKNimi-testi OK

Koskimonnit (Sisoridae) on monnikaloihin kuuluva heimo. Heimon lajeja tavataan makeista vesistä Aasiasta.



Lajit ja anatomia |


Varhaisimmat koskimonnien heimoon kuuluvien lajien fossiilit on ajoitettu plioseenikaudelle. Nykyään heimoon kuuluu lähteestä riippuen 17–22 sukua ja 85–167 lajia. Koskimonnit jaetaan kahteen alaheimoon, jotka ovat Glyptosterninae ja Sisorinae. Suurin osa koskimonneista on pienehköjä kaloja, mutta suurimmat lajit, kuten jättivirtamonni (Bagarius yarrelli) voivat saavuttaa 2 metrin pituuden. Heimon kaloille tyypillisiä piirteitä ovat suurikokoinen rasvaevä, joka voi olla yhtynyt pyrstöevän kanssa, lyhyehkö selkäevä, suomuton iho, jossa on nystyjä ja kuonon 4 viiksisäieparia. Siimakoskimonnilla (Sisor rabdophorus) säiepareja on 6. Useilla koskimonneilla on myös tarttumaelin vatsassa, jonka avulla ne voivat tarrautua kiviin.[1][2][3][4]



Levinneisyys |


Koskimonnilajeja tavataan makeista vesistä Turkista Syyriaan ja Afganistanista Intain ja Pakistanin sekä Kaakkois-Aasian kautta Etelä-Kiinaan. Suurin osa heimon kaloista elää nopeasti virtaavissa puroissa ja joissa, joskin heimon kuuluu myös hitaammin virtaavissa vesissä eläviä lajeja.[2][3][4]



Lähteet |



  1. Carl J. Ferraris, Jr.: Checklist of catfishes, recent and fossil (Osteichthyes: Siluriformes), and catalogue of siluriform primary types, s. 382. Zootaxa 1418. , 2007. ISBN 978-1-86977-059-4. Teoksen verkkoversio (viitattu 24.01.2013). (englanniksi)


  2. ab Nelson, Joseph S.: Fishes of the world, s. 172. Chichester: John Wiley and Sons, 2006. ISBN 978-0-471-25031-9. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 24.01.2013). (englanniksi)


  3. ab Family Sisoridae (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 24.1.2013. (englanniksi)


  4. ab Tim M. Berra: Freshwater Fish Distribution, s. 209-211. University of Chicago Press, 2007. ISBN 9780226044422. Teoksen verkkoversio (viitattu 24.01.2013). (englanniksi)



Tämä kaloihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.







Popular posts from this blog

Disable / Remove link to Product Items in Cart Planned maintenance scheduled April 23, 2019 at 23:30 UTC (7:30pm US/Eastern) Announcing the arrival of Valued Associate #679: Cesar Manara Unicorn Meta Zoo #1: Why another podcast?How can I limit products that can be bought / added to cart?Remove item from cartHide “Add to Cart” button if specific products are already in cart“Prettifying” the custom options in cart pageCreate link in cart sidebar to view all added items After limit reachedLink products together in checkout/cartHow to Get product from cart and add it againHide action-edit on cart page if simple productRemoving Cart items - ObserverRemove wishlist items when added to cart

Helsingin valtaus Sisällysluettelo Taustaa | Yleistä sotatoimista | Osapuolet | Taistelut Helsingin ympäristössä | Punaisten antautumissuunnitelma | Taistelujen kulku Helsingissä | Valtauksen jälkeen | Tappiot | Muistaminen | Kirjallisuutta | Lähteet | Aiheesta muualla | NavigointivalikkoTeoksen verkkoversioTeoksen verkkoversioGoogle BooksSisällissota Helsingissä päättyi tasan 95 vuotta sittenSaksalaisten ylivoima jyräsi punaisen HelsinginSuomalaiset kuvaavat sotien jälkiä kaupungeissa – katso kuvat ja tarinat tutuilta kulmiltaHelsingin valtaus 90 vuotta sittenSaksalaiset valtasivat HelsinginHyökkäys HelsinkiinHelsingin valtaus 12.–13.4. 1918Saksalaiset käyttivät ihmiskilpiä Helsingin valtauksessa 1918Teoksen verkkoversioTeoksen verkkoversioSaksalaiset hyökkäävät Etelä-SuomeenTaistelut LeppävaarassaSotilaat ja taistelutLeppävaara 1918 huhtikuussa. KapinatarinaHelsingin taistelut 1918Saksalaisten voitonparaati HelsingissäHelsingin valtausta juhlittiinSaksalaisten Helsinki vuonna 1918Helsingin taistelussa kaatuneet valkokaartilaisetHelsinkiin haudatut taisteluissa kaatuneet punaiset12.4.1918 Helsingin valtauksessa saksalaiset apujoukot vapauttavat kaupunginVapaussodan muistomerkkejä Helsingissä ja pääkaupunkiseudullaCrescendo / Vuoden 1918 Kansalaissodan uhrien muistomerkkim

Adjektiivitarina Tarinan tekeminen | Esimerkki: ennen | Esimerkki: jälkeen | Navigointivalikko