Carl Fr. Junnelius Ura | Katso myös | Lähteet | NavigointivalikkoBarkerin puuvillakehräämö 1888Från Åbo till världen och från världen till Åbo (Åbo landsarkiv)1912–72 Lakanneet Pörssiyhtiöt A–JTeollisuuslaitoksia kaupungeissa: TurkuArtikkelin verkkoversioArtikkelin verkkoversioTurun Rautatiet SY-LehtiKirjaesittelyTurun Kaakelitehtaan lahjoituksetГод основанияKunnallisneuvosArtikkelin verkkoversioArtikkelin verkkoversioÅbo Akademis bildsamlingarkirjaesittelyArtikkelin verkkoversioArtikkelin verkkoversio
Suomalaiset elinkeinoelämän vaikuttajatSuomalaiset liikemiehetTurun historiaVuonna 1838 syntyneetVuonna 1907 kuolleet
26. lokakuuta1838Oulu4. toukokuuta1907TurkuG. A. PetreliuksenAb. John Barker & Co:n puuvillakehräämönMaarianTurun urheilupuiston
Carl Fredrik Junnelius (26. lokakuuta 1838 Oulu – 4. toukokuuta 1907 Turku) oli suomalainen kauppias, kunnallispoliitikko, kunnallisneuvos ja teollisuusmies[1][2].
Ura |
Junnelius kirjoitti ylioppilaaksi Oulun ruotsalaisesta lyseosta 1848. Oltuaan liikealalla Oulussa hän siirtyi 1855 Turkuun kirjanpitäjäksi C. M. Dahlströmin liikkeeseen.[1][2]
Oppivuosien jälkeen hän perusti vuonna 1870 tehdas- ja siirtomaatavaroiden liikkeen Turkuun Linnankatu 10:een.[1][2] Hän osti vuonna 1888 yhdessä kunnallisneuvos G. A. Petreliuksen kanssa Ab. John Barker & Co:n puuvillakehräämön.[3] Hän oli vuonna 1874 myös Turun Kaakelitehdas Oy:n osakas[1][2]. Junnelius omisti osan tynnyri- ja voiastiatehdasta nimeltä Mekaniska tunnbinderiet.[4] Hän oli useiden yritysten johtokunnan jäsen.[1][2][5], muun muassa hevosraitiotieliikenteen aloittaneessa yhtiössä Spårvägsaktiebolag i Åbo – Ratatieosakeyhtiö Turussa [6] Junnelius oli osakkaana Turun Kaakelitehtaassa, jossa hän toimi johtajana vuonna 1885.[7]
Junnelius oli Turun kaupunginvaltuutettuna vuonna 1881.[1][2][8]
Junnelius rakennutti 1889 Maarian Latokarin luodolle Turun ensimmäisen rautaisen paloöljysäiliön.[1][9] ja vuonna 1900 hän rakennutti Turun Linnankatu 8:aan saksalaisen arkkitehdin Willy Oestin piirustusten mukaisen, jugendtyylisen kolmikerroksisen kivitalon, jonka julkisivutiilet tuotiin Ruotsista.[10] Talo purettiin vuonna 1961 ”Turun taudin” aikana.[11]
Junneliuksen puoliso oli Bertha o.s. Kumlin ja heillä oli kuusi lasta.
Junnelius antoi huomattavia lahjoituksia eri tahoille.[12] Hän lahjoitti muun muassa Barkerin tehtaan työväestön avustuskassaan sekä vastaperustetun Turun urheilupuiston rakentamiseen.[13]
Katso myös |
- Turun raitiotiet
Lähteet |
↑ abcdefg Jounela, Aarno I.: Pohjois-Pohjalainen Junnelius-Suku. Oulu: Pohjoinen, 1983. ID 60983.
↑ abcdef Nissilä, Viljo: Oulun Junnelius-suku. Oulu, 1971 Helsinki.
↑ Barkerin puuvillakehräämö 1888 1.11.2010. Wam.fi. Viitattu 15.7.2011.
* Från Åbo till världen och från världen till Åbo (Åbo landsarkiv) 16.7.2011. Arkistolaitos. Viitattu 16.7.2011. (ruotsiksi)
* G. Kock: 1912–72 Lakanneet Pörssiyhtiöt A–J (Junneliuksen omistusosuus 46%) porssitieto.fi. Viitattu Aktiebolaget John Barker Osakeyhtiö.
↑ Uschakoff, I.: Teollisuuslaitoksia kaupungeissa: Turku histdoc.net. 1898. Histdoc.net. Viitattu 16.7.2011. (suomeksi)
↑ Pohjoismaiden Osakepankki kauppaa ja teollisuutta varten. (Johtokunta) Suomalainen Wirallinen Lehti, 26.1.1906. Artikkelin verkkoversio.
* Merivakuutusyhtiö Tritonin kokouksessa. (Johtokunta) Rauman Lehti, 30.3.1892, nro 26, s. 2. Artikkelin verkkoversio.
↑ Turun Rautatiet SY-Lehti
* Laaksonen, Mikko: Turun raitiotiet Åbo spårvägar Turku Tramways. Kustannus Laaksonen, 2012. ISBN 978-952-5805-04-8. Kirjaesittely.
↑ Turun Kaakelitehtaan lahjoitukset Ракколаниокский завод. (venäjäksi)
* Год основания Terijoki spd.ru. (venäjäksi)
↑ Kunnallisneuvos
↑ Yhtiösäännöt. Päivälehti, 15.10.1898, nro 239, s. 2. Artikkelin verkkoversio.
* Petroleumcistern å Latokari. Åbo Tidning, 14.6.1889, nro 158, s. 4. Artikkelin verkkoversio Viitattu 16.7.2011. (ruotsiksi)
↑ Åbo Akademis bildsamlingar (ruotsiksi)
↑ Rauno Lahtinen: Turun puretut talot. k&h kustannus, 2009. ISBN 978-951-29-4100-1. kirjaesittely.
↑ Lahjoitukset. Åbo Underrättelser, 25.1.1889, nro 23, s. 4. Artikkelin verkkoversio. (ruotsiksi)
↑ Jouni Liuke: Urheilupuistokierros. Martinrantaseura, Vuosi, 2006. vsk, nro 2, s. 16. Turun Yliopiston digipaino. Artikkelin verkkoversio (pdf).