Fiskari Sisällysluettelo Historia | Nykypäivä | Lähteet | Aiheesta muualla | Navigointivalikko60°7′48″N, 23°32′40″ETaajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2011Ruukin historia,Rautatie,Ruukkiasuntojen myynti_varmistui viimein,Luovatkeskukset.fiKylän verkkosivut
Pohjan kylätVuoden uusmaalaiset kylätRaaseporin taajamat
ruotsiksitaajamaRaaseporinPohjanUudellamaallaentinen Fiskarsin rautaruukki16491818Charles BassinFiskarsinjokiruots.FiskarinkoskiUudenmaan liitonmaakuntahallitusvuoden uusmaalaiseksi kyläksi2000Peter Thorwösten1649rautaruukinkuparia1822John Jacob von Julinhienotaetehtaan1836konepajansaksistapuukoistaauroihinPohjankurunkapearaiteinen rautatieFiskars OyjPinjaisista
Fiskari (ruotsiksi Fiskars) on kylä ja taajama Raaseporin kaupungissa entisen Pohjan kunnan alueella läntisellä Uudellamaalla. Taajaman väkiluku oli 454 asukasta vuoden 2011 lopussa.[1]
Fiskarin kylässä sijaitsee entinen Fiskarsin rautaruukki, joka on perustettu vuonna 1649. Huomattavin nähtävyys on 1818 rakennettu Charles Bassin suunnittelema kartanolinna. Fiskari on kesäisin suosittu matkailukohde, jossa toimii muun muassa käsityöläis- ja taiteilijayhteisö. Kylän läpi virtaava Fiskarin- eli Fiskarsinjoki (ruots. Fiskars å) ja siinä oleva Fiskarinkoski ovat edesauttaneet sitä, että teollisuutta on aikoinaan perustettu paikkakunnalle. Uudenmaan liiton maakuntahallitus valitsi Fiskarin vuoden uusmaalaiseksi kyläksi 2000.
Sisällysluettelo
1 Historia
2 Nykypäivä
3 Lähteet
4 Aiheesta muualla
Historia |
Fiskarin kylä kehittyi saksalaissyntyisen Peter Thorwösten 1649 perustaman rautaruukin ympärille. Ruukissa jalostettiin myös kuparia. Ruukin osti vuonna 1822 John Jacob von Julin, joka perusti Fiskariin 1830 hienotaetehtaan ja 1836 Suomen ensimmäisen konepajan.[2]
Teollisuusyhdyskunnan kehitys oli nopeaa, ja tehtaat ja pajat tuottivat tarve-esineitä saksista ja puukoista auroihin ja voimansiirtolaitteisiin. Tuotteiden kuljettamista varten Fiskarista Pohjankurun satamaan oli vuosina 1891–1952 käytössä kapearaiteinen rautatie[3]. Fiskars Oyj -yhtiön historia alkaa Fiskarsin ruukista, mutta yhtiöllä ei ole kylässä enää teollista toimintaa.
Nykypäivä |
Nykyään ruukki on elinvoimainen suomalaisen taiteen ja muotoilun keskus. Ruukin alueella on asukkaita kuutisensataa, ja paikka on erityisesti taiteilijoiden, käsityöläisten ja muotoilijoiden suosiossa. Varsinkin kesäisin Fiskarsin ruukki on suosittu matkailukohde. Myös talvisin näyttelyt, kokous-, majoitus- ja ravintolapalvelut sekä työpajat ja myymälät tarjoavat nähtävää ja koettavaa.
Raaseporin kaupunki myi vuonna 2012 yrittäjä Olli Muuraiselle sata omistamaan ruukkiasuntoa Fiskarista ja Pinjaisista. Asukkailla on kaksi vuotta oikeus asua entisin ehdoin, ja sen jälkeen kymmenen vuotta asunnoista puolet on säilytettävä vuokrakäytössä. Asunnot myytiin 4,1 miljoonalla eurolla.[4] Fiskarin alueelle on kaavoitettu 140 uutta tonttia.[5]
Lähteet |
↑ Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2011 8.2.2013. Tilastokeskus. Viitattu 22.3.2013.
↑ Ruukin historia, viitattu 5.6.2013
↑ Rautatie, viitattu 5.6.2013
↑ Ruukkiasuntojen myynti_varmistui viimein, Yle.fi, uutiset, viitattu 5.6.2013
↑ Luovatkeskukset.fi
Aiheesta muualla |
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Fiskari Wikimedia Commonsissa
- Kylän verkkosivut