Hjdcti

Keitele
vaakuna	sijainti
Sijainti	63°10′45″N, 026°21′00″E
Maakunta	Pohjois-Savon maakunta
Seutukunta	Ylä-Savon seutukunta
Hallinnollinen keskus	Keiteleen kirkonkylä
Perustettu	1879 [1]
Kokonaispinta-ala	578,30 km² 196:nneksi suurin 2019 [2]
– maa	482,91 km²
– sisävesi	95,39 km²
Väkiluku	2 242 251:nneksi suurin 31.12.2018 [3]
– väestötiheys	4,64 as./km² (31.12.2018)
Ikäjakauma	2016 [4]
– 0–14-v.	11,3 %
– 15–64-v.	57,3 %
– yli 64-v.	31,4 %
Äidinkieli	2016 [5]
– suomenkielisiä	98,4 %
– muut	1,6 %
Kunnallisvero	20,50 % 207:nneksi suurin 2019 [6]
Kunnanjohtaja	Hanna Helaste [7]
Kunnanvaltuusto	19 paikkaa
2017–2021[8]  • Kesk.  • Ps.  • SDP  • Vas.  • KD  • Kok.	10 3 2 2 1 1
keitele.fi
Infobox OKNimi-testi OK

Vuonna 1876 rakennettu Keiteleen kirkko.

Keiteleen suurin järvi Nilakka.

Keitele on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Savon maakunnan länsiosassa. Kunnassa asuu 2 242 ihmistä^[3] ja sen pinta-ala on 578,30 km², josta 95,39 km² on vesistöjä^[2]. Väestötiheys on 4,64 asukasta/km². Keiteleen suurimmat järvet ovat Nilakka (168,5 km²) ja Koutajärvi (10,0 km²). Nimestään huolimatta Rautalammin reitin piirissä oleva Keiteleen kunta ei sijaitse lainkaan Keitelejärven rannalla, vaan välimatka tähän Viitasaaren reitin suurimpaan järveen on lyhimmiläänkin runsaat kymmenen kilometriä.^[9]

Keiteleellä ja Pielavedellä julkaistaan kuntien yhteistä paikallislehteä, Pielavesi-Keitelettä.

Maantiede |

Kunta kuuluu Pohjois-Savon talousalueeseen ja Kuopion työvoimapiiriin. Keiteleen seurakunta kuuluu Kuopion hiippakunnan Siilinjärven rovastikuntaan. Keiteleen naapurikunnat ovat Pielavesi, Pihtipudas, Tervo, Vesanto ja Viitasaari.

Keiteleen ainoa taajama on kirkonkylä Nilakka-järven rannalla Vuonamonsalmen kohdalla. Kirkonkylällä on peruspalveluiden lisäksi tehtaanmyymälöitä ja hotelli. Kunnan halki kulkee itä–länsisuunnassa Sininen tie (kantatie 77), joka alkaa Norjan rannikolta ja päättyy Äänisjärvelle. Vesireittejä pitkin Keiteleeltä pääsee useiden järvien ja Keiteleen kanavan kautta aina Päijänteelle asti. Ennen maantiesillan valmistumista Vuonamonsalmen yli kulki ainoastaan lossiyhteys. Keiteleen kirkonkylästä on maanteitse lähimpään kaupunkiin Viitasaareen 41 kilometriä, Iisalmeen 82 kilometriä, Kuopioon 100 kilometriä ja Helsinkiin 430 kilometriä. Lähin rautatieasema sijaitsee Lapinlahdella (79 km), lähin merisatama Kokkolassa (210 km) sekä sisäsatama ja lentoasema Kuopiossa.

Kylät |

Hamula, Koutajärvi, Kukertaja, Leppäselkä, Pahkamäki, Petäjäkylä, Sulkavanjärvi, Tossavanlahti, Viinikkala, Vuonamo, Äyräpää ja Hemminki

Historia |

Keitele sijaitsee Savon ja Hämeen historiallisten maakuntien rajamailla. Keiteleen alueella on ollut vanhaa asutusta. Alueelta on löydetty useita kivikautisia asuinpaikkoja ja hajaesinelöytöjä. Se on ollut myös lappalaisten asuinaluetta, mihin viittaa mm paikannimistö. Koutajärvi on saamenkielistä alkuperää ja tarkoittaa keskijärveä. Seudulta on löydetty hämäläisten eränkävijöiden leiripaikkoja, jotka ovat peräisin 1300-luvulta. Vakituinen asutus alueelle syntyi 1500-luvulla, jolloin Ruotsi-Suomen kuningas Kustaa Vaasa antoi savolaisille oikeuden muuttaa Pohjois-Hämeen puolelle. Savolaisilla oli käytössä kaskiviljelys, minkä vuoksi heidän olonsa Mikkelin ympäristössä olivat käyneet ahtaiksi. Asutus Keiteleen alueelle tuli siis suurimmalta osin Savosta. Alueella sijaitsi myös hämäläisten kruununtilallisten ja aatelisten lampuotitaloja.

Keiteleen kunnan nimi on tarinan mukaan saanut alkunsa Keitele-järven rantamilta tulleesta uudisasukkaasta, joka raivasi viljelmän nykyisen pappilan kohdalle. Naapurit alkoivat kutsua häntä Keiteleiseksi, ja näin olisi saanut nimensä ensin talo, sitten pitäjä.^[10]

Vuonna 1571 suuressa hopeaveroluettelossa on Vuonamonpohjassa verotettu lampuoti Antti Saraista. Vuonna 1621 Vuonamonlahdella on maksanut veroja 2 Beurreuksen aatelissuvun rälssilampuotia. Keitele kuului ensin Pohjois-Hämeeseen kuuluneeseen Rautalammin suurpitäjään, joka itsenäistyi Sysmästä vuonna 1561. Vuonna 1683 Keiteleen alueesta ja läntisimmästä osasta Iisalmea muodostettiin Pielaveden kappeliseurakunta, jonka kirkko sijaitsi Pielaveden kirkkosaaressa, jossa on vieläkin pystyssä 1700-luvulla jyhkeistä hirsistä rakennettu kellotapuli ja 1866-68 nälkävuosien hautausmaa muistomerkkeineen sekä ruotsinkielisen sivistyneistön hautamuistomerkkejä. Kellotapuliin on hakattu rakentajien nimet: Laukkanen ja Saxman. Keiteleestä tuli kunta vuonna 1879. Keiteleen alueelle muutti viime sotien jälkeen karjalaista ortodoksiväestöä ja Keiteleen Hiekassa sijaitsi talvisodan vuoksi Karjalasta evakuoitu Konevitsan luostari vuosina 1940–1956. Ortodoksinen rukoushuone valmistui Keiteleelle vuonna 1965.^[10]

Keiteleen asukkaat ovat pitkään eläneet maataloudella, kalastuksella ja metsästyksellä, myöhemmin myös metsätaloudella. Kaupankäyntimatkat ovat aikaisemmin 1600-1700-luvuilla suuntautuneet Pohjanmaalle lähinnä Pyhäjokea myöten, talvella hevosella ja reellä, myöhemmin etelään. Höyrylaivaliikenne alkoi Nilakalla 1800-luvulla ja ulottui Tossavanlahdesta Iisvedelle saakka, josta edelleen päästiin Kuopioon. Höyrylaivaliikenne jatkui aina vuoteen 1938, jonka jälkeen autoliikenne syrjäytti sen. Proomuilla kuljetettiin uitettavaa puutavaraa Nilakalla 1950 ja 1960-luvuille saakka. Teollinen elintarvikejalostus alkoi, kun Keiteleelle perustettiin 1900-luvun alussa kaksi osuusmeijeriä: Keiteleen meijeri Keiteleen kirkolle ja Tossavanlahden meijeri Tossavanlahteen. Ne toimivat aina 1970-luvulle saakka, jolloin ne sulautuivat muihin meijereihin. Tossavanlahden meijerin yhteydessä toimi myös rehuviljaa ja elintarvikeviljaa (lukuun ottamatta vehnää) jauhava, kuoriva ja hiutaloiva mylly. Aikaisemmin vilja oli jauhettu lähinnä jokien ja purojen koskiin rakennetuissa pienissä myllyissä. Leikkuupuinnin yleistyessä Tossavanlahden meijerin yhteydessä sijaitsi myös viljan kuivuri, jonka myöhemmin maamiesseura lunasti itselleen. Kasvihuoneviljelyn Keiteleellä aloitti Konevitsan luostari, joka liittyi Kauppapuutarhaliittoon vuonna 1948, 1950-luvulla kasvihuoneviljelyä harjoitti kerhoneuvoja Saimi Kauppinen puutarhuripoikansa kanssa Keiteleen kirkonkylässä. Keitele on ollut maatalousvaltainen kunta aina 1970-luvulle saakka, jonka jälkeen se on teollistunut. ^[11]

Hallinto |

Keiteleen kunnanjohtaja on Hanna Helaste.^[7]

Kunnanvaltuustossa paikat jakautuvat kunnallisvaalien 2017 jälkeen seuraavasti:^[8]

• 
  Keskustan ryhmä 10 paikkaa (-1)


• 
  Perussuomalainen ryhmä 3 paikkaa (-1)


• 
  Sosialidemokraattinen ryhmä 2 paikkaa (−1)


• 
  Vasemmiston ryhmä 2 paikkaa (ei muutosta)


• Kristillisdemokraattien ryhmä 1 paikka (+1)


• 
  Kokoomuksen ryhmä 1 paikka (ei muutosta)

Talous |

Keitele on yksi Suomen teollistuneimmista maaseutukunnista: 40 prosenttia työpaikoista on teollisuudessa. Tärkeimpiä aloja ovat puunjalostus-, metalli- ja vaatetusteollisuus.^[12]Keitele Group on merkittävä puunjalostukseen keskittynyt yritys. Muita yrityksiä ovat kattoristikoita valmistava Sepa Oy ja muun muassa Fredrikson- ja Lee Cooper -tuotemerkkejä valmistava M.A.S.I Company. Keiteleen yritykset muodostavat Keiteleen Yrittäjät -järjestön, joka Savon Yrittäjien paikallisyhdistys. Keitele valittiin 1999 Suomen luovimmaksi kunnaksi. Keitele valittiin yrittäjien puolesta vuoden 2014 parhaimmaksi kunnaksi.^[13] Keitele valittiin jälleen Suomen parhaimmaksi kunnaksi 2016 Yrittäjien toimesta.^[14]

Väestönkehitys |

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Taajamat |

Vuoden 2017 lopussa Keiteleellä oli 2 309 asukasta, joista 1 111 asui taajamissa, 1 180 haja-asutusalueilla ja 18 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Keiteleen taajama-aste on 48,5 %.^[16] Keiteleen taajamaväestö kuuluu vain yhteen taajamaan eli kunnan keskustaajamaan Keiteleen kirkonkylään, jossa oli vuoden 2017 lopussa 1 111 asukasta.^[17]

Seurakunnat |

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Keiteleellä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:^[18]

• Keiteleen seurakunta

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Keiteleen alueella toimii Kuopion ortodoksinen seurakunta.^[19]

Palvelut |

Pohjois-Keiteleen ala-asteen lakkauttamisen jälkeen 2007 Keiteleellä on vain yksi koulu, Nilakan Yhtenäiskoulu.
Koulussa on noin 250 oppilasta, mukaan lukien ala- ja yläkoulu. Koulun vuosiluokat ovat 0–9. Koulussa on suuri liikuntahalli ja pieni sali.

Tunnettuja keiteleläisiä |

• 
  Mikko Härkin, kosketinsoittaja


• 
  Herman Saastamoinen, Saastamoinen Oy:n perustaja, tehtailija Kuopiossa, kauppaneuvos


• 
  Ilmari Tossavainen, kansanedustaja vv. 1915–1917


• 
  Aarne Saastamoinen, pitäjänneuvos


• 
  Matti Saastamoinen, varatuomari, Iisalmen kaupunginjohtaja, kaupunkineuvos


• 
  Hiski Mikkonen, lääkäri, kirjailija


• 
  Kalervo Hortamo, kansakoulunopettaja, runoilija


• 
  Vesa Niemeläinen, kansakoulunopettaja, nuorten kirjailija


• 
  Jaakko Sahimaa, kirjailija


• 
  Tapio Nousiainen, oikeustiet. tri., teologian kand., kirjailija


• 
  Anni Korpela, runoilija


• 
  Ilpo Saastamoinen, muusikko


• 
  Topi Ikäläinen, valokuvaaja


• 
  Ilkka Paananen, pianisti


• 
  Hannu Lukin, taidemaalari


• 
  Veijo Hietala, mediatutkija


• 
  Juho Keränen, jääkiekkoilija


• 
  Timo Haara, hampun viljelijä


• 
  Pekka Tuominen, puukkoseppämestari

Nimikkoruoka |

1980-luvulla jokaiselle Savon silloiselle kunnalle äänestettiin omat nimikkoruoat. Keiteleen perinneruoaksi valittiin kalamykykeitto, jossa on mädistä ja kalanmaksasta tehtyjä mykyjä, lisukkeena keitettyä kananmunaa.^[20]

Katso myös |

• Luettelo Keiteleen julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

Lähteet |

Aiheesta muualla |

• 
  Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Keitele Wikimedia Commonsissa
  

• Keiteleen kunnan kotisivut


• Tilastokeskus – Keiteleen avainluvut