Vartalo (kielitiede) Lähteet | NavigointivalikkoErkki Savolainen, Verkkokielioppi, Finnlectura

Muoto-oppi


morfeemisuffiksitkieliopillinen ainesjuurijohdosnomineillaverbeilläastevaihteluessiivistäpartitiivista




Vartalo eli sanavartalo on morfeemi, johon suffiksit ja muu kieliopillinen aines on liitettävissä. Vartalo voi olla joko johtamaton (juuri) tai johdettu (johdos). Sekä nomineilla (substantiivit, adjektiivit, numeraalit ja pronominit) että verbeillä on vartalo, johon voidaan liittää tunnus ja taivutuspääte. Tunnus on nomineissa monikon, verbeissä aikamuodon tai tapaluokan tunnus. Niissä sanoissa, joissa on astevaihtelu, vartalo voi olla joko vahvassa tai heikossa asteessa. Vokaaliin loppuvaa vartaloa kutsutaan vokaalivartaloksi, konsonanttiin loppuvaa vastaavasti konsonanttivartaloksi. Sanalla voi olla kaksi erilaista vartaloa: vokaalivartalo, joka on kaikilla sanoilla, ja lisäksi konsonanttivartalo.[1] Nominin vartalo voi olla perusmuodon, nominatiivin kaltainen tai loppuosastaan erilainen.


Esimerkkejä


Esimerkki yksivartaloisesta sanasta, jonka vartalo on perusmuodon kaltainen, on talo: talo-n, talo-a, talo-na, talo-ssa jne. Tyypillinen astevaihtelusana on hattu: hatu-n (heikko vartalo) hattu-a (vahva vartalo). Tavallisin muutos vartalon lopussa on, että sananloppuinen i muuttuu e:ksi, kuten sanassa onni: onne-n, onne-a. (Historiallisesti muutos on tapahtunut päinvastoin, vanha e on sanan lopussa muuttunut i:ksi). Monimutkaisimpia ovat vanhat omaperäiset sanat, jotka nykysuomessa loppuvat -si: vesi, vede-n (heikko vokaalivartalo), vet-tä (konsontanttivartalo), vete-nä (vahva vokaalivartalo).


Substantiivilla saari on sekä vokaali- että konsonanttivartalo. Sen vokaalivartalo saadaan yksikön essiivistä: saare|na. Konsonanttivartalo saadaan esiin yksikön partitiivista: saar|ta.[1]


Verbillä mennä on myös vokaali- ja konsonanttivartalo. Vokaalivartalo ilmenee indikatiivin preesensin monikon 3. persoonassa mene|vät. Konsonanttivartalo saadaan esiin imperatiivin yksikön 3. persoonasta: men|köön.[1]


Aiemmin ovat konsonanttivartalot olleet nykyistä yleisempiä,[2] nykyisin niillä saadaan tekstiin vanha sävy: lasna ollessaan. Joskus on leikillisesti ruvettu taivuttamaan sanoja ikään kuin niillä olisi konsonanttivartalo, mutta se on virheellistä. Esimerkiksi: kaali > kaalta, pitää olla kaalia, ja viini (juoma) > viintä, pitää olla viiniä.[1]



Lähteet |



  1. abcd Osmo Ikola, Nykysuomen käsikirja, s. 23


  2. Erkki Savolainen, Verkkokielioppi, Finnlectura








Popular posts from this blog

Disable / Remove link to Product Items in Cart Planned maintenance scheduled April 23, 2019 at 23:30 UTC (7:30pm US/Eastern) Announcing the arrival of Valued Associate #679: Cesar Manara Unicorn Meta Zoo #1: Why another podcast?How can I limit products that can be bought / added to cart?Remove item from cartHide “Add to Cart” button if specific products are already in cart“Prettifying” the custom options in cart pageCreate link in cart sidebar to view all added items After limit reachedLink products together in checkout/cartHow to Get product from cart and add it againHide action-edit on cart page if simple productRemoving Cart items - ObserverRemove wishlist items when added to cart

Helsingin valtaus Sisällysluettelo Taustaa | Yleistä sotatoimista | Osapuolet | Taistelut Helsingin ympäristössä | Punaisten antautumissuunnitelma | Taistelujen kulku Helsingissä | Valtauksen jälkeen | Tappiot | Muistaminen | Kirjallisuutta | Lähteet | Aiheesta muualla | NavigointivalikkoTeoksen verkkoversioTeoksen verkkoversioGoogle BooksSisällissota Helsingissä päättyi tasan 95 vuotta sittenSaksalaisten ylivoima jyräsi punaisen HelsinginSuomalaiset kuvaavat sotien jälkiä kaupungeissa – katso kuvat ja tarinat tutuilta kulmiltaHelsingin valtaus 90 vuotta sittenSaksalaiset valtasivat HelsinginHyökkäys HelsinkiinHelsingin valtaus 12.–13.4. 1918Saksalaiset käyttivät ihmiskilpiä Helsingin valtauksessa 1918Teoksen verkkoversioTeoksen verkkoversioSaksalaiset hyökkäävät Etelä-SuomeenTaistelut LeppävaarassaSotilaat ja taistelutLeppävaara 1918 huhtikuussa. KapinatarinaHelsingin taistelut 1918Saksalaisten voitonparaati HelsingissäHelsingin valtausta juhlittiinSaksalaisten Helsinki vuonna 1918Helsingin taistelussa kaatuneet valkokaartilaisetHelsinkiin haudatut taisteluissa kaatuneet punaiset12.4.1918 Helsingin valtauksessa saksalaiset apujoukot vapauttavat kaupunginVapaussodan muistomerkkejä Helsingissä ja pääkaupunkiseudullaCrescendo / Vuoden 1918 Kansalaissodan uhrien muistomerkkim

Adjektiivitarina Tarinan tekeminen | Esimerkki: ennen | Esimerkki: jälkeen | Navigointivalikko