Arvo Ketonen Lähteet | NavigointivalikkoArvo KetonenArtikkelin verkkoversiolaajentamalla
KansanedustajatKansallisen Edistyspuolueen poliitikotVarsinais-Suomen vaalipiiriVuonna 1888 syntyneetVuonna 1948 kuolleetSuomalaiset elinkeinoelämän vaikuttajat
19. marraskuuta1888Uusikaupunki27. toukokuuta1948TurkupäätoimittajakansanedustajaTurun SanomienSuomen TietotoimistossaSuomen Sanomalehdenkustantajain LiitossaTurun YliopistonKansallisen EdistyspuolueenTurun läänin eteläisestä vaalipiiristävuoden 1939 eduskuntavaaleissa5. huhtikuuta1945Turun kaupunginvaltuustonIrja KetonenJussi Mäntysen
Arvo Mikael Ketonen (19. marraskuuta 1888 Uusikaupunki – 27. toukokuuta 1948 Turku) oli suomalainen toimitusjohtaja, päätoimittaja ja kansanedustaja vuosina 1939–1945. Ketonen oli Turun Sanomien toimitusjohtajana vuosina 1917–1932 ja päätoimittajana vuosina 1932–1948. Hän oli johtokunnan tai hallintoneuvoston jäsenenä useassa yhtiössä, muun muassa Suomalaisessa Kirjapaino Osakeyhtiössä ja Suomen Tietotoimistossa sekä johtokunnan jäsenenä Suomen Sanomalehdenkustantajain Liitossa. Hän oli myös Turun Yliopiston hallituksen jäsen.[1]
Arvo Ketonen oli presidentin valitsijamiehenä 1925 ja 1931. Hänet valittiin Kansallisen Edistyspuolueen kansanedustajaksi Turun läänin eteläisestä vaalipiiristä vuoden 1939 eduskuntavaaleissa. Hän oli kansanedustajana toimikauden loppuun eli 5. huhtikuuta 1945 saakka. Ketonen oli laki- ja talousvaliokunnan ja talous-, ulkoasian- ja valtionvarainvaliokunnan jäsen.[1]
Ketonen osallistui myös kunnallispolitiikkaan ollen Turun kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen jäsen.[1]
Arvo Ketosen toinen puoliso vuodesta 1941 oli Irja Ketonen, josta miehensä kuoltua tuli Turun Sanomien toimitusjohtaja.[2]
Arvo Ketonen on haudattu Turun vanhalle hautausmaalle. Ketosten haudalla on kuvanveistäjä Jussi Mäntysen vuonna 1936 tekemä Joutsenet-veistos.[3]
Lähteet |
↑ abc Arvo Ketonen Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
↑ Tärkeintä on, mitä olemme saaneet aikaan. Turun Sanomat, 2.1.2005. TS-Yhtymä. Artikkelin verkkoversio Viitattu 2.6.2013.
↑ Lindgren, Liisa: Memoria - hautakuvanveisto ja muistojen kulttuuri, s. 250. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2009. ISBN 978-952-222-068-4.
