Karhula Sisällysluettelo Historia | Urheilu | Kulttuuri | Kauppalanosat | Väestö | Katso myös | Lähteet | Navigointivalikko60°30′54.8″N, 026°55′59.7″E60°30′54.8″N, 026°55′59.7″EInfobox OKSuomen tilastollinen vuosikirja 1976Väestörakenne- ja väestönmuutokset kunnittain 1976Väestön elinkeino: Väestö elinkeinon mukaan kunnittain vuosina 1880–1975Julkaisun verkkoversio (PDF)m

Karhula


Kymenlaaksossa19511976kauppalaKymistäKotkanKarhulan kaupunginosaVehkalahtiKymin kirkkoSuuren Pohjan sodanViroon1879William RuthKarhula OsakeyhtiönA. AhlströminHeliläSunilanKorkeakoskenAlvar AallonOtto-Iivari MeurmaninKarhulan KatajaisetPeli-KarhutKarhulan VeikotKarhulan UrheilijatRatekoSunilan SisuHalla-TiutinenkeskustaajamaMarinkyläSaksala




Tämä artikkeli käsittelee entistä kauppalaa. Muita merkityksiä on täsmennyssivulla.
































Karhula

Entinen kunta – nykyiset kunnat:
Kotka
Karhula.vaakuna.svgKarhula.sijainti.svg

vaakuna



sijainti


Sijainti
60°30′54.8″N, 026°55′59.7″E
Lääni
Kymen lääni
Maakunta
Kymenlaakson maakunta
Hallinnollinen keskus
Helilä
Perustettu
1951
– emäpitäjä
Kymi
Liitetty
1977
– liitoskunnat
Kotka
Kymi
Karhula

– syntynyt kunta
Kotka
Pinta-ala
 km²  [1]
(1.1.1976)
– maa
44,3 km²
Väkiluku
22 686  [2]
(31.12.1976)
Infobox OK

Karhula oli Kymenlaaksossa vuosina 1951–1976 sijainnut kauppala. Kauppala erotettiin Kymistä ja pakkoliitettiin Kotkan kaupunkiin. [3] Nykyinen Karhulan kaupunginosa käsittää kauppalan entisen keskustan.


Karhulan naapurikunnat olivat Kotka, Kymi ja Vehkalahti.


Seurakunnallisesti Karhula kuului Kymin seurakuntaan. Karhulassa sijaitsevat vuosina 1848–1850 rakennettu Kymin kirkko ja vuonna 1930 valmistunut seurakuntatalo.[4]




Sisällysluettelo





  • 1 Historia


  • 2 Urheilu


  • 3 Kulttuuri


  • 4 Kauppalanosat


  • 5 Väestö


  • 6 Katso myös


  • 7 Lähteet

    • 7.1 Viitteet





Historia |


Kymin pitäjä itsenäistyi vuonna 1642 Suur-Vehkalahdesta. Karhulan seudun teollisuuden esivaiheena voidaan pitää Korkeakosken putouksen partaalle vuosina 1563–1564 rakennettua, Kyminkartanon omistamaa vesisahaa. Saha tuhoutui Suuren Pohjan sodan aikana 1700-luvun alussa, mutta se rakennettiin uudelleen ja sahaustoiminta jatkui 1840-luvulle saakka. Helilässä toimi 1500- ja 1600-luvuilla veneveistämö, jonka rakentamia aluksia myytiin myös Viroon.[4]


Kymin kunnan nopea teollistuminen johti Kotkan kaupungin perustamiseen vuonna 1879, mutta myös muualle Kymiin perustettiin höyrysahoja, joiden rinnalle syntyi runsaasti muuta teollisuutta ja pienyrityksiä jo 1870-luvulla.


Vuonna 1902 William Ruth muodosti Karhula Osakeyhtiön, jonka osakepääoma oli neljä miljoonaa markkaa. Karhulan tehtaat siirtyivät A. Ahlströmin omistukseen 9. marraskuuta 1915 6,5 miljoonan markan kauppahinnasta. Karhula Osakeyhtiö fuusioitiin A. Ahlströmiin 17. kesäkuuta 1941.


Kymin ja Kotkan liittäminen toisiinsa oli esillä vuosina 1949–50 mutta lopulta Kymin teollisuustaajamista päätettiin muodostaa Karhulan kauppala vuonna 1951, maaseutukylien jäädessä edelleen maalaiskunnaksi. Kauppalaan liitettiin Kymin kunnan keskeiset alueet; kirkonkylä Helilä sekä Karhulanniemen, Sunilan ja Korkeakosken teollisuusalueet. Kauppala sai nimensä Karhulanniemen teollisuusalueesta, joka periytyy puolestaan tilannimeen Karhula Helilän kylässä. Alvar Aallon suunnittelema Sunilan asuntoalue oli alun perin kaavoituksella muuhun kuntakokonaisuuteen liittymätön alue Kymissä. Otto-Iivari Meurmanin luomassa Karhulan kauppalan ensimmäisessä yleiskaavassa vuodelta 1955 pyrittiin kokoamaan kylätaajamia kauppalan asumalähiöiksi ja luomaan Helilästä liikekeskusta.


Karhulan kauppala liitettiin Kotkaan vuonna 1977 yhdessä Kymin kunnan kanssa. Liittymisvaiheessa Karhulan asukasluku oli 22 867, Kymin 5 204 ja Kotkan 34 074 eli yhdistyneen kunnan 62 145 asukasta. Karhula oli kauppala-nimityksen lakkaamisen yhteydessä jäljellä olleista kauppaloista ainoa, jota ei muutettu kaupungiksi.




Karhulan kaupunginosaa, entistä Helilän kauppalanosaa. Etualalla kanjonissa kulkeva Valtatie 7, takana linja-autoasema.



Urheilu |


Karhulan kauppalan alueella toimineita urheiluseuroja ovat muun muassa Karhulan Katajaiset, Peli-Karhut, Karhulan Veikot, Karhulan Urheilijat, Rateko ja Sunilan Sisu.



Kulttuuri |




Karhulan vesitorni


Karhulassa sijaitsi vuonna 1969 toimintansa aloittanut Suomen ensimmäisiin kuulunut disko, Kåren kellari.



Kauppalanosat |


Karhulan kauppalanosat vuonna 1956.[5]


  1. Helilä

  2. Karhulanniemi

  3. Rauhala

  4. Itäranta

  5. Suulisniemi

  6. Popinniemi

  7. Sunila

  8. Kierikkala

  9. Koivula

  10. Hovila

  11. Kalliokoski

  12. Kyminsuu

  13. Eskola

  14. Otsola

  15. Korkeakoski


  16. Halla-Tiutinen


Väestö |


Seuraavassa kuvaajassa on esitetty Karhulan väestönkehitys kymmenen vuoden välein vuosina 1950–1970 ja lisäksi vuoden 1975 väkiluku.




















Karhulan väestönkehitys 1950–1975
Vuosi
Asukkaita
1950
  
19 139
1960
  
22 143
1970
  
21 834
1975
  
22 854
Lähde: Tilastokeskus.[6]

Vuoden 1970 taajamarajauksen mukaan Karhulan taajamat olivat Halla-Tiutinen (259 asukasta), keskustaajama (20 671 asukasta), Marinkylä (394 asukasta) ja Saksala (48 asukasta). Näistä Halla-Tiutinen ulottui osin Kotkan puolelle, Saksala Kymin puolelle ja Karhulan keskustaajama sekä Kotkan että Kymin puolelle. Niiden kohdalla on mainittu pelkästään Karhulan puolella asunut asukasmäärä.[7]



Katso myös |


  • Karhulan–Sunilan Rautatie


Lähteet |


  • Veikko Kallio: Kymin historia 2. WSOY, 1990. ISBN 952-90-2478-9.


Viitteet |



  1. Suomen tilastollinen vuosikirja 1976 (PDF) (sivu 22) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastokeskus. Viitattu 25.4.2016.


  2. Väestörakenne- ja väestönmuutokset kunnittain 1976 (PDF) (sivu 21) Tilastokeskus. Viitattu 15.3.2019.


  3. http://yle.fi/uutiset/virkkunen_pakkoliitoksista_kunnissa_otetaan_kriisimenettely_nyt_vakavammin/7295892


  4. ab Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 3: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, s. 84–90. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1970.


  5. Karhula opaskartta v. 1956


  6. Väestön elinkeino: Väestö elinkeinon mukaan kunnittain vuosina 1880–1975 (PDF) 1979. Tilastokeskus. Viitattu 7.6.2014.


  7. Väestölaskenta 1970 Osa I: Yleiset demografiset tiedot. Suomen virallinen tilasto VI C:104. Helsinki: Tilastokeskus, 1973. Julkaisun verkkoversio (PDF) (viitattu 16.9.2018).





Popular posts from this blog

Can not update quote_id field of “quote_item” table magento 2Magento 2.1 - We can't remove the item. (Shopping Cart doesnt allow us to remove items before becomes empty)Add value for custom quote item attribute using REST apiREST API endpoint v1/carts/cartId/items always returns error messageCorrect way to save entries to databaseHow to remove all associated quote objects of a customer completelyMagento 2 - Save value from custom input field to quote_itemGet quote_item data using quote id and product id filter in Magento 2How to set additional data to quote_item table from controller in Magento 2?What is the purpose of additional_data column in quote_item table in magento2Set Custom Price to Quote item magento2 from controller

Magento 2 disable Secret Key on URL's from terminal The Next CEO of Stack OverflowMagento 2 Shortcut/GUI tool to perform commandline tasks for windowsIn menu add configuration linkMagento oAuth : Generating access token and access secretMagento 2 security key issue in Third-Party API redirect URIPublic actions in admin controllersHow to Disable Cache in Custom WidgetURL Key not changing in Magento 2Product URL Key gets deleted when importing custom options - Magento 2Problem with reindex terminalMagento 2 - bin/magento Commands not working in Cpanel Terminal

Aasi (pallopeli) Navigointivalikko