PirkanmaallaKangasallaOrivedelläjärvihehtaarianeliökilometriäharjujaksonjärvenselkäluodattukuutiometriäkuutiokilometriäPikonlinnanKeisarinharjuKeisarinharjun näkötorniKirkkoharjun näkötorniHaralanharjunäkötorniRuutanan taajamaSuinulanLihasulaKantatie 58Siitaman rautatieasemaTampere–Haapamäki-rautatienmpysäännöstelyN60Kokemäenjoen vesistössäLängelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alueenVesijärven valuma-alueeseenKutemajärvestähaJokijärvienMyllyjärvenSäynäjärvestäHavisevanjärvestäUkkiHalimajärviMustijärviHeramaanjärviPalojärviHaukijärviPahujärvetjärvenlaskussaVääksynjokeaLängelmävedenvedenlaatuunhaukitaimenmademuikkulahnaahvensiikapasurikiiskikuoresorvakuhasalakkasärkiankeriasjärvilohiplanktonsiikajärvisiikapeledsiikaaHaralanharjunnäköalapaikkaSuur-LängelmävedeksiSarsansalmiIharinsalmiSarsanvirranRoineeseen1604PälkänevedenMallasvedenKostianvirraksi1830Kaivannon kanavanKokemäenjoen alueVanajaveden–Pyhäjärven alueNäsijärven–Ruoveden alueÄhtärin ja Pihlajaveden reittien valuma-alueIkaalisten reitin valuma-alueKeuruun reitin valuma-alueLängelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alueVanajan reitin valuma-alueLoimijoen valuma-alueVanajaveden-Pyhäjärven alueNäsijärven–Ruoveden alueKeuruun reitin valuma-alueSuur-Päijänteen alue
Tämä artikkeli kertoo Vesijärvestä Kangasalta ja Orivedeltä. Tietoa muista Vesijärvistä löytyy täsmennyssivulta.
Vesijärvi[2][1] on Pirkanmaalla Kangasalla ja Orivedellä sijaitseva järvi.[2][1]
Sisällysluettelo
1Maantietoa
2Säännöstely
3Vesistösuhteet
4Luontoarvoja ja virkistytoimintaa
5Historiaa
6Lähteet
6.1Viitteet
7Aiheesta muualla
Maantietoa |
Järven pinta-ala on 3 948 hehtaaria eli 39 neliökilometriä. Se on 18 kilometriä pitkä ja 7 kilometriä leveä. Järvi on muodostunut Tampereelta Kangasalan kautta Pälkäneelle jatkuvan harjujakson taakse. Vain järven lounaispäässä on avointa selkävettä, järven keskiosa on kapea ja järven koillispäässä on runsaasti suuria saaria. Järven levein kohta on Santasaaren ja Mutikkon niemen välinen 4,5 kilometrin levyinen. Leveimmästä kohdasta etelään aukeaa kahdeksan kilometriä pitkä järvenselkä. Tältä järvenselältä työntyy Vohlion saaren taakse Saappaanpohjan lahti, ja itään länteen pari kilometriä pitkä Kaukalahti. Erityinen järvenalue on Saappaanpohjan eteläpuolella oleva Lintulahti, joka jää kilometrin pituisen, mutta 100 metriä leveän, Santasaaren suojaan. Pohjoisessa oleva melkein 300 metriä leveä Mutikonsalmi yhdistää järven suurimman selän pohjoisen kapeaan järvenosaan. Salmen pohjoispuolelta alkaa länteen 2,2 kilometriä työntyvä Havisevanlahti. Sitä vastapäätä sijaitsevat Kitiniemenlahti ja Savisenlahti, jotka päättyvät Kitiniemen edustalla olevaan 200 metriä leveään salmeen. Salmen takaa aukeaa 3,5 kilometriä pitkä järvenselkä, joka päättyy Palosaareen. Se, ja alueen muut suuret saaret, rikkovat Vesijärven koillispään vesialueen sokkeliseksi saaristoksi. Saarten eteläpuolelle jää pieni Mäntysenselkä ja niiden pohjoispuolelle pitkät ja kapeat Taipaleenlahti ja Jäniänlahti, näistä edempänä sijaitsee Vanhankylänlahti, ja aivan tämän lahden perällä vielä Siitamanlahti ja Kailahti.[2][1]
Järvessä on kartan mukaan yli 230 saarta, joista suurin osa on luotomaisia pikkusaaria. Maininnan arvoinen on järvenselän länsirannan suuntainen Santasaari, joka on osa Harjurannan, Pikonlinnan ja Levonkärjen kautta kolkevaa hajujaksoa. Samalla järvenselällä sijaitsevat myös Kissasaari, Amerikansaari, Vohlio, Pikonlinna, Selkäsaari, Selkäkarit, Majurinsaari, Aadolfinsaari, Lammasaari, Junasaaret, Kuttusaari ja Lapinsaari. Järven koillisosan alueella sijaitsee monia suuria saaria. Niitä ovat esimerkiksi Uitamonsaari, Palosaari, jolla on pituutta 2,2 kilometriä, Isosaari, Haikansaari, Viittanen, Vasikkasaari, Kalasaari ja Kottisaari.[1]
Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Sen tilavuus on 238 miljoonaa kuutiometriä eli 0,238 kuutiokilometriä. Järven keskisyvyys on 6 metriä ja suurin syvyys on 39 metriä. Syvin kohta sijaitsee Pikonlinnan ja Santasaaren eteläkärjen edustalla [5]. Toinen syvänne sijaitsee Pikonlinnan saaren edustalla, missä on 31 metriä syvää. Kolmas vastaava syvänne sijaitsee järven koillisosassa Palosaaren ja Isosaaren välissä, missä lukee kartassa 32 metriä. Lounaispään järvenselällä syvyydet vaihtelevat reippaasti, mutta muualla on järvessä melko matalaa. Huomattavia syvänteitä esiintyy esimerkiksi Lintulahdelta Kesomalahteen, missä sijaitsee myös syvin kohta, Vohlion pohjoispuolella, Pikonlinnan saarelta Ansiolahteen johtavalla kaarella, Havisevanlahdella sekä Isosaaren etelä- ja pohjoispuolella.[2][1]
Järven rantaviivan pituus on 171 kilometriä, josta silmämääräisesti noin puolet on peltomaata ja loput metsämaata. Soistuneita rantoja ei esiinny juuri ollenkaan. Rannat ovat pääasiassa alavaa maastoa, mutta järvelle näkyy muutama korkeampi mäki. Järvenselän etelärannalla Tampereen ja Pälkäneen välisestä harjujaksosta erottuvat järvelle Kirkkoharju ja Kuohunharju. Myös etelämpänä oleva Keisarinharju voi näkyä järvelle. Keisarinharjun näkötorni seisoo yli 50 metriä korkeammalla ja Kirkkoharjun näkötorni on lähes 70 metriä korkeammalla kuin järvenpinta. Järven pohjoisrannalta nousee Haralanharju 85 metriä ylemmäksi. Haralanharjulla on myös näkötorni. Vastasrannalla sijaitsee Kaukavuori, joka kohoaa yli 70 metriä ylemmäksi ja loillisosassa Tollionniemellä olevat Hohkakorvenkalliot kohoavat 60 metriä vedenpintaa ylemmäksi.[2][1][6]
Järven asutus on pääasiassa haja-asutusta, jonka välissä on satoja vapaa-ajan asuntoja. Järven rannoille levittäytyvät kuitenkin muutmat taajamat. Etelärannassa sijaitsee Kangasalan keskustaajama ja sen yhteydessä oleva Rikun taajama-alue. Saappaanpohjassa sijaitsee Ruutanan taajama ja Havisevanlahdella Suinulan taajama. Rannoilla sijaitsee myös useita kulmakuntia. Järven eteläisellä järvenselällä on esimerkiksi Suomatka, Keso, Soukkio, Mutikko, Päkinmäki ja Mustoo. Järven koillisosissa sijaitsevat Haviseva, Huhtala, Lihasula, Köyrä, Mäyrä, Tollionmaa, Ruokonen ja Siitama. Järven koillispää sijaitsee Oriveden kunnan puolella. Kantatie 58 seuraa Vesijärven etelärannan ja Längemäveden välisellä kannaksella ja kääntyy Vesijärven Mäntysenselän Mäyränlahdella kohti pohjoista. Naappilan ja Siitaman välinen yhdystie 14207 kulkee järven pohjoispään takana ja kääntyy Siitamasta pohjoisrantoja seuraten kohti Kangasalaa. Siitamasa sijaitsee myös Siitaman rautatieasema, joka sijaitsee Tampere–Haapamäki-rautatien varrella. Rautatie pysyttelee koko ajan Vesijärven luoteisrannasta etäällä.[1]
Säännöstely |
Järven vedenpinnan korkeus on 86,9 metriä mpy. Järvi on säännöstely siten, että vedenpinnan korkeudeksi on määrätty raja-arvot 86,38 metriä ja 87,28 metriä mpy. Säännöstely hoidetaan Vääksyn kartanon voimalaitospadolla, vaikka itse voimalaa ei enää käytetä. Voimalaitospato muodostaa kaloille vaellusesteen. Järven ylivedenkorkeus on 87,23 metriä mpy. (N60) ja sen alivedenkorkeus on 86,50 metriä mpy. (N60).[1][3][4][7]
Vesistösuhteet |
Järvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 35) Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alueen (35.7) Vesijärven valuma-alueeseen (35.73), jonka Vesijärven lähialueeseen (35.731) järvi kuuluu. Valuma-alueen koko on 223 km² ja veden laskennallinen viipymä järvessä on 9,2 vuotta.[3][5]
Järvi saa vetensä pääasiassa omalta lähialueeltaan ja kolmelta ojan valuma-alueelta. Yksi niistä on Kutemajärven valuma-alue (35.734), joka laskee Kutemajärvestä (59 ha) laskuojaansa myöten Jokijärvien ja Myllyjärven kautta Vanhakylänlahteen. Toinen on Säynäjärven–Myllyojan valuma-alue (35.733), jonka laskuoja Myllyoja laskee Säynäjärvestä (38 ha) Palosaaren edustalle Haapastenlahteen. Kolmas on Havisenjärven–Myllyojan valuma-alue (35.732), jonka laskuoja Myllyoja laskee Havisevanjärvestä (37 ha) Havisevanlahden pohjoisrantaan. Vesijärven lähialueen ojat ovat lyhyitä ja valuma-alueiltaan pieniä. Lähialueella sijaitsee 18 yli hehtaarin suuruista järveä tai lampea. Niistä huomattavimmat ovat esimerkiksi pieni Ukki (6 ha), joka sijaitsee Kirkkoharjun päässä, Likolammi (6 ha), joka muodostaa Pikonlinnassa järvenrantaan laguunin, Halimajärvi (9 ha), jonka oja laskee Lintulahteen, Mustijärvi (6 ha), joka laskee Suinulassa Havisevanlahteen, Heramaanjärvi (21 ha) ja Palojärvi (4 ha), joiden yhteinen laskuoja laskee Hepolahteen, Haukijärvi (6 ha), joka laskee Siitamanlahteen ja lopuksi Pahujärvet (15 ha), joka ovat järvenlaskussa eriytyneet kahdeksi järvialtaaksi ja ne laskevat Taipaleenlahteen.[3]
Vesijärvi laskee lounaispäästään noin kaksi kilometriä pituista Vääksynjokea pitkin Längelmäveden Villikanselkään.[5]
Luontoarvoja ja virkistytoimintaa |
Vesijärven vesi on pohjoisosissa sameampaa kuin etelässä selkäpuolella humuksen takia.lähde? Järven kalakantoja on tutkittu parempaan vedenlaatuun tähtäävien projektien yhteydessä. Järvessä tiedetään elävän ainakin hauki, taimen, made, muikku, lahna, ahven, siika, pasuri, kiiski, kuore, sorva, kuha, salakka, särki, ankerias ja järvilohi. Siiasta ovat päätyneet saaliiksi ainakin planktonsiika, järvisiika ja harvoin myös peledsiikaa. Järveen istutetaan toistaiseksi säännöllisesti kuhaa, siikaa ja taimenta.[8][9]
Kangasalan keskustaajama sijaitsee järven lounaispäässä ja järven länsirannalla on Haralanharjun tunnettu näköalapaikka. Kangasalan keskustan lähellä on Vesaniemen uimaranta, jossa on myös avantouintipaikka talvisin. Vääksynjoen luusuan lounaispuolella sijaitsee Kangasalan kunnan Valkamarannan uimaranta.[4][10]
Historiaa |
Muun muassa Vesijärvi, Längelmävesi ja Pälkänevesi ovat aiemmin kuuluneet samaan järvialtaaseen, jota kutsutaan monesti nimellä Suur-Längelmävedeksi. Sen vedenpinta oli nykyistä useita metrejä korkeammalla. Vesijärven ja Längelmäveden järvialtaita yhdisti toisiinsa Vääksynjoen laaksossa ollut Sarsansalmi. Längelmäveden ja Pälkäneveden järvialtaita yhdisti Iharinsalmi. Suur-Längelmävesi laski Sarsansalmesta alkaneen Sarsanvirran kautta Roineeseen. Tilanne muuttui dramaattisesti vuonna 1604, kun Suur-Längelmävedelle avautui uusi lasku-uoma Pälkäneveden ja Mallasveden välille. Sitä kutsutaan Kostianvirraksi ja se on Pälkäneveden nykyinen laskujoki. Kun Kostianvirta oli asettunut uomansa nykysyvyyteen, olivat Vesijärven, Längelmäveen ja Pälkäneveden vedenpinnat laskeneet useita metrejä ja sen seurauksena Sarsansalmi ja Iharinsalmi oliva maatuneet. Sarsansalmessa sijainnut Sarsanvirta kuivui myös ja Sarsansalmen paikalle kehittyi Vääksynjoki, josta Vesijärvi laski Längelmäveteen. Iharinsalmi kuivui Iharinkoskeksi, jonka kautta Längelmävesi laski Pälkäneveteen ja siitä edelleen Mallasveteen. Vesijärven reitti Vanajaveteen kulki siis Mallasveden kautta.[11][12]
Vuonna 1830 käyttöön otetun Kaivannon kanavan sulkulaitteet rikkoutuivat kanavan porttien avauduttua. Voimalla syöksynyt vesi kulutti kanavalaitteiden perusteet ja hajotti kaikki rakennelmat. Virran voima kulutti myös kanavaa leveämmäksi kuin se oli suunniteltu, joten nykyään se on melko leveä. Tapahtumassa Längelmäveden pinta laski toista metriä, mikä johti Iharinkosken kuivumiseen. Vesijärvi laski tämän jälkeen Längelmäveden kautta Roineeseen. Roineen reitti Vanajaveteen kulkee kuitenkin Mallasveden länsiosan kautta.[11][12]
How were pictures turned from film to a big picture in a picture frame before digital scanning? Why is it faster to reheat something than it is to cook it? Has negative voting ever been officially implemented in elections, or seriously proposed, or even studied? Project Euler #1 in C++ What does 丫 mean? 丫是什么意思？ Do I really need to have a message in a novel to appeal to readers? Co-worker has annoying ringtone macOS: Name for app shortcut screen found by pinching with thumb and three fingers Amount of permutations on an NxNxN Rubik's Cube How does light 'choose' between wave and particle behaviour? What makes a man succeed? The test team as an enemy of development? And how can this be avoided? Should a wizard buy fine inks every time he want to copy spells into his spellbook? Most bit efficient text communication method? Do wooden building fires get hotter than 600°C? Is the IBM 5153 color display ...
Saksalaisten taistelut Suomen sisällissodassaHelsingin historia Helsinki Saksan Itämeren-divisioona Saksan keisarikunnan laivasto valkoiset Helsingin punakaarti Rüdiger von der Goltz Hugo Meurer Carl Voss-Schrader F. E. Johansson Edvard NyqvistSuomen sisällissodanSaksan Itämeren-divisioonapunaistenHelsinginHangossavalkoisiavankileireilleRüdiger von der GoltzinEspoossaMannerheimintietäTöölönlahdenPasilastaSmolnaPitkänsillanSiltasaareenHakaniemeenTampereen taistelussaKymijoenMannerheimTilkanIlmalan mäelläKampissaTurun kasarmillaRuotsalaisella teatterillaHelsingin työväentalollaVesilinnanmäelläLasipalatsinTarkk’ampujankatuensimmäisen maailmansodanNeuvosto-VenäjänViaporinBrest-Litovskin rauhansopimukseenHangon sopimuksenVenäjän Itämeren-laivastooma evakuointiPunavuoressaKaartinkaupungissaUllanlinnassaRüdiger von der GoltzinHelsingin suojeluskunnanCarl Voss-SchraderKu...
Sanaleikit adjektiivitsubstantiiviverbitarinoita Adjektiivitarina on seuraleikki, jossa leikkijät lisäävät etukäteen kirjoitettuun tarinaan adjektiivit tarinaa tuntematta. On olemassa myös substantiivi- ja verbitarinoita, jotka tehdään samalla periaatteella. Tarinan tekeminen | Ensin pitää tehdä tai hankkia tarina, josta jätetään adjektiivit pois. Sitten tarinan kirjoittaja kysyy muilta ihmisiltä adjektiiveja, taivuttaa ne oikeaan muotoon ja lisää tarinaan tyhjille paikoille. Kun kaikki paikat on täytetty, tarina luetaan ääneen. Esimerkki: ennen | Liisalla oli _______ synttärit. Hän täytti 18 ________ vuotta. Liisan _______ äiti oli ostanut hänelle ________ lautapelin, jota voi pelata _________ kavereiden kanssa. Liisan ________ isoäiti, Margaretta, oli ostanut Liisalle paljon ________ kukkia, koska ei tiennyt mistä _________ lapsenlapsensa piti. Es...
