Hjdcti

Citroën Méhari Belgiassa

Autoilu eli henkilöautoilu tarkoittaa auton, usein nimenomaan yksityisen henkilöauton käyttämistä kulkuvälineenä.

Autoilu Suomessa |

Suomessa on rekisterissä yli 2,6 miljoonaa henkilöautoa, joista yli 2 miljoonaa yksityiskäytössä.^[1] Autojen määrä on kasvanut 1990-luvun alusta noin kolmanneksen. Kakkosautojen määrä on kasvanut huomattavasti – 32 prosenttia suomalaisista elää kotitalouksissa, joissa on vähintään kaksi autoa. Alle 17 prosenttia suomalaisista elää kotitalouksissa, joissa ei ole henkilöautoa.

Suomessa valtio rakentaa ja ylläpitää teitä verovaroilla, joista auto- ja polttoaineverot kattavat ylijäämäisesti tieliikenteen menot. Veroja kerätään vuonna 2010 yli 6 miljardia ja tieliikenteen menot ovat yhden miljardin luokkaa. Tieliikenne on siten merkittävä verotulojen lähde valtiolle.^[2]

Suomen hallituksen linjausten mukaan yhdyskuntarakennetta on kehitettävä siten, että henkilöautoilun tarve on mahdollisimman vähäinen ja yksityisautoilua on vähennettävä siellä, missä se on järkevää ja mahdollista, eli lähinnä kaupungeissa.^[3][4]

Autoilu ja ilmaston lämpeneminen |

Henkilöautoilu tuottaa pääkaupunkiseudun CO₂-päästöistä noin 13 %, autoilun päästöjen vähentäminen 20 % vähentäisi kokonaispäästöjä 2,6 %.^[5] Henkilöautoilun asemaa ilmaston lämpenemiseen voidaan verrata myös joukkoliikenteeseen. Hiilidioksidipäästöt voidaan muuntaa dieselpolttoaineen kulutukseksi jakamalla CO₂-arvo luvulla 26. Tällöin voidaan verrata henkilöauton ja joukkoliikenteen polttoaineenkulutusta.

Kulkutavan mukaan |

Henkilömäärän mukaan |

• HKL:n tutkimustietojen mukaan henkilöautossa on Helsingin rajalla keskimäärin 1,3 henkilöä.


• Skoda Fabia TDI, CO₂: 109 g/km


• Sähköllä toimivien liikennevälineiden vaatima sähköntuotanto tuottaa myös käytettyä ydinpolttoainetta 0,5 mg/kWh.^{[6][7][8][9][10][11]}

Bussin hiilidioksidipäästöt ovat keskimäärin 822 g/km,^[12] joten päästö/matkustaja riippuu suuresti matkustajamäärästä. Lähes tyhjänä ajava bussi tuottaa enemmän päästöjä kuin henkilöauto. Suomessa ensirekisteröityjen autojen keskimääräinen hiilidioksidipäästö on 124 g/km.^[13]

Toisaalta kaikki liikkuminen kuluttaa energiaa, polkupyöräillen hiilidioksidipäästöt ovat 21 g/km.^[14]

Liikenneturvallisuus |

Vakava auto-onnettomuus

On kolme päätapaa, joilla autoilun turvallisuutta voidaan mitata:^[15]

Tieliikennekuolemat ovat maailmanlaajuisesti pääasiallinen syy tapaturmaisiin kuolemiin. Tieliikenneonnettomuuksiin luetaan myös sellaisia onnettomuuksia, joissa osallisena ei aina ole auto, kuten moottoripyöräonnettomuudet.^[16].

Liikenneturvallisuus Suomessa |

Suomen liikenneturvallisuuden kehitys on Euroopan kärkeä. Vuonna 2009 tieliikenteessä menehtyi 18 prosenttia edellisvuotta vähemmän.^[17] Tieliikenteessä (mukaan lukien joukko- ja hyötyliikenne) tapahtui vuonna 2009 hieman alle 300 kuolemantapausta ja noin 8 000 loukkaantumista. Kuolemantapausten määrä näyttäisi olevan laskussa, sillä esimerkiksi vuonna 2007 niitä oli vielä 380.^[18] Lukua voi suhteuttaa siihen, että Suomessa kuolee vuosittain kaatumalla ja liukastumalla yli 1000 ihmistä.^[19]Rattijuopot aiheuttivat vuonna 2009 68 kuolemantapausta. Kuolonkolareiden suurimpia onnettomuustyyppejä ovat kohtaamisonnettomuudet sekä tieltä suistumiset.^[18]

Liikenteen seurauksena kuolee myös erilaisia villieläimiä, kuten hirvieläimiä ja suurpetoja. Erityisesti moottoriteiden varsille on hirvivaaran vuoksi asennettu hirviaitoja. Suomessa tapahtuu vuosittain n. 1300 hirvikolaria. Autoilijan kuolemaan johtaneita onnettomuuksia on vuosittain noin kymmenen. Viime vuosina hirvikolarikuolemien määrä on laskenut neljään viiteen.^[20]

Autoilun haitta- ja hyötypuolia |

Kulut ja hyödyt |

Yhteiskunnallisia hyötyjä ovat autoilun tuottamat verotulot, kustannuksia ja haittoja ovat teiden ylläpito ja niiden viemä maa-alue. Yhteiskunnalliset hyödyt voivat olla taloudellisia hyötyjä, kuten autoteollisuuden tuoma työpaikkojen ja varallisuuden lisääntyminen, vaihtoehtoinen liikkumistapa, lomailun ja matkailun tuoma yhteisön hyvinvointi ja valtiontaloudelle rahaa tuovat ajoneuvoverot. Ihmisten joustava liikkumismahdollisuus paikasta toiseen aiheuttaa yhteiskuntaan pitkälle meneviä vaikutuksia.^[21]

Ympäristöhaitat |

Moottoriajoneuvot (henkilöauto, linja-auto, kuorma-auto) kuluttavat käyttövoimasta riippuen bensiiniä, dieseliä tai maakaasua. Nämä ovat fossiilisia polttoaineita, joiden palamisen seurauksena syntyy pakokaasupäästöinä muun muassa hiilidioksidia, typen oksideja, häkää ja nokea. Myös biodieselin tai biokaasun palaessa syntyy samoja palamistuotteita. Hiilidioksidi ja monet typen oksideista ovat kasvihuonekaasuja. Typen oksidit aiheuttavat muun muassa happosateita ja vaurioittavat kasvien lehtiä ja neulasia. Moottoriajoneuvojen aiheuttamia pienhiukkaspäästöjä ovat noki sekä tienpinnasta, renkaista ja jarruista kulumisen seurauksena irtoavat pienet partikkelit. Erityisesti keväisin tieliikenne lisää ilman pienhiukkasten määrää, sillä renkaat ja niiden alla hioutuva hiekka kuluttavat tien pintaa voimakkaasti.^[22]

Keskimäärin nykyaikaiset henkilöautot ovat 75-prosenttisesti kierrätettäviä ja kierrätysteräksen käyttö auttaa vähentämään energiankäyttöä ja saasteita.^[23]

Terveyshaitat |

Autoilun, joukkoliikenteen ja energiatuotannon aiheuttamilla typenoksidi-, häkä- ja hiukkaspäästöillä on monia haitallisia terveysvaikutuksia, ja ne aiheuttavat myös ihmisten ennenaikaista kuolleisuutta.^[24] Typenoksidipäästöistä terveyshaittoja tuottaa eniten typpidioksidi, joka tunkeutuu syvälle hengitysteihin ja aiheuttaa oireita erityisesti lapsille ja astmaatikoille. Typenoksidit tuottavat myös alailmakehän otsonia, joka aiheuttaa silmien, limakalvojen ja hengityselinten ärsytystä, mahdollisesti myös lisääntynyttä kuolleisuutta.^[25][26] Myös pienhiukkaspäästöt aiheuttavat huomattavia terveysongelmia. On arvioitu, että Suomessa liikenteen pienhiukkaspäästöt aiheuttavat vuosittain satojen ihmisten ennenaikaisen kuoleman ja tuhansien sairastumisen, lähinnä hengitystiesairauksiin.^[27]

WWF:n mukaan liikennepäästöjä tulee vähentää ensisijaisesti joukkoliikenteellä ja kevyellä liikenteellä, nopeusrajoituksilla, ruuhkamaksuilla ja tehokkaammilla autoilla mukaan lukien uusiutuviaan energiaan perustuvat sähköautot.^[28]

Lähteet ja viitteet |

Tämän artikkelin tai sen osan viitteitä on pyydetty muotoiltavaksi. Voit auttaa Wikipediaa muotoilemalla viitteet ohjeen mukaisiksi, esimerkiksi siirtämällä linkit viitemallineille.

Aiheesta muualla |

• 
  Yle Oppiminen: Autoilun historia Suomessa.