Hjdcti

Asklepioksen sauva, symboli joka yleisesti liitetään lääketieteeseen

Seuraava luettelo tarjoaa yleiskatsauksen lääketieteen eri aiheista:

Lääketiede – terveyden ylläpitämiseen ja palauttamiseen sekä sairauksien ehkäisemiseen ja hoitoon kohdistuvaa tiede.

Päämäärät |

• Terveys


• Homeostaasi


• Lääketieteen etiikka


• Sairastumisen ennaltaehkäisy


• Palliatiivinen hoito

Lääketieteen haarat |

• 
  Dermatologia – lääketieteen osa-alue, joka tutkii ja hoitaa ihon sairauksia.


• 
  Endokrinologia – tutkii umpieritysjärjestelmää, sen erittämiä hormoneja ja niihin liittyviä tauteja ja sairauksia.


• 
  Ensiapu – toimenpiteitä toisen ihmisen tai itsensä auttamiseksi onnettomuustilanteessa tai sairauskohtauksen sattuessa.


• 
  Ensihoito – erikoistunut hoitolaitoksen ulkopuolella annettuun hengenpelastavaan tai vamman pahenemista estävään hoitoon.


• 
  Epidemiologia – lääketieteen osa-alue, joka tutkii terveyteen liittyvien tilojen ja tapahtumien ja niihin liittyvien tekijöiden jakaantumista ja syy-yhteyksiä väestötasolla.


• 
  Gastroenterologia – vatsaelinsairauksiin ja niiden hoitoon keskittynyt sisätautien erikoisala.


• 
  Geriatria – erikoistunut iäkkäiden ihmisten hoitoon.


• 
  Gynekologia – lääketieteen osa-alue, joka tutkii ja hoitaa naisen sukupuolielimiä.


• 
  Hammaslääketiede – lääketieteellinen tieteenala, joka tutkii purentaelimen, hampaiston, suun ja leukojen anatomiaa ja fysiologiaa ja lisäksi suusairauksien, vammojen ja kehityshäiriöiden etiologiaa, diagnosointia ja hoitoa.


• 
  Hematologia – lääketieteen osa-alue, joka tutkii ja hoitaa veritauteja.


• 
  Hepatologia – lääketieteen osa-alue, joka tutkii maksaa ja sen sairauksia.


• 
  Kardiologia – sydämen ja verenkiertoelimistön toimintaa ja sairauksia tutkiva lääketieteen ala.


• 
  Kirurgia – lääketieteen osa-alue, jossa hoidetaan sairauksia, vammoja, kasvaimia tai epämuodostumia leikkausten avulla.


• 
  Lastentautioppi – lääketieteen osa-alue, joka tutkii lapsuusiälle ominaisia sairauksia.


• 
  Nefrologia – lääketieteen osa-alue, joka tutkii munuaisten rakennetta ja toimintaa.


• 
  Neurologia – lääketieteen osa-alue, joka tutkii ja hoitaa keskus- ja ääreishermoston sairauksia, poikkeavuuksia ja vammoja.


• 
  Obstetriikka – lääketieteen osa-alue, joka käsittää raskauteen, synnytykseen ja lapsivuoteuteen kuuluvia lääketieteellisiä seikkoja.


• 
  Onkologia – lääketieteen osa-alue, joka tutkii syöpäsairauksia.


• 
  Ortopedia – lääketieteen osa-alue, joka tutkii ja hoitaa luu- ja tukielinsairauksia.


• 
  Otorinolaryngologia – lääketieteen osa-alue, joka tutkii ja hoitaa korva-, nenä- ja kurkkutauteja.


• 
  Patologia – lääketieteen osa-alue, joka tutkii tautien aiheuttajien ja ruumiin vuorovaikutusta sekä tästä seuraavia muutoksia kudoksissa, elimissä ja koko eliössä.


• 
  Profylaksia – erikoistunut sairauksien ennaltaehkäisyyn.


• 
  Psykiatria – lääketieteen osa-alue, joka tutkii sairauksia ja häiriöitä, jotka aiheuttavat mielenterveyteen, käyttäytymiseen, tiedonkäsittelyyn tai motorisiin toimintoihin taikka seksuaalitoimintoihin liittyviä oireita.


• 
  Pulmonologia – lääketieteen osa-alue, joka tutkii ja hoitaa hengitysteiden sairauksia.


• 
  Radiologia – erikoistunut säteilyä hyödyntäviin kuvantamismenetelmiin perustuvaan lääketieteelliseen diagnostiikkaan sekä säteilyn käyttöön sairauksien hoidossa.


• 
  Reumatologia – lääketieteen osa-alue, joka tutkii ja hoitaa reumasairauksia.


• 
  Silmätautioppi – lääketieteen osa-alue, joka tutkii ja hoitaa silmäsairauksia.


• 
  Sisätautioppi – lääketieteen osa-alue, jossa tutkitaan ja hoidetaan suurta osaa aikuisten sellaisista sairauksista, joiden hoitoon ei käytetä kirurgiaa.


• 
  Tartuntatautioppi – lääketieteen osa-alue, joka tutkii tartuntatauteja.


• 
  Tehohoitolääketiede – lääketieteen osa-alue, jonka keskeisenä toiminta-ajatuksena on tilapäisen hengenvaaran torjunta.


• 
  Urheilulääketiede – urheilijoiden terveyden hoitoon ja suorituskyvyn optimointiin keskittyvä liikuntalääketieteen ala.


• 
  Urologia – lääketieteen osa-alue, joka tutkii ja hoitaa virtsanerityselimistöä.


• 
  Yleislääketiede – erikoistunut yleisimpiin kansansairauksiin.

Lääketieteen historia |

Lääketieteen historia

• Esihistoriallinen lääketiede


• Muinaisen Egyptin lääketiede


• Perinteinen kiinalainen lääkintä

Lääketieteellinen biologia |

Lääketieteellinen biologia

Lääketieteellisen biologian haarat |

• 
  Anatomia – tutkii elävien organismien muotoa ja rakennetta.
  
  • 
    Luettelo keskeisistä anatomian aiheista
    
    • Luettelo ihmisen luista
    
    
    • Luettelo ihmisen hormoneista
    
    
    • Luettelo ihmisen hermoista
    
    
    • Luettelo ihmisen lihaksista
    
    
    • Luettelo ihmisaivojen alueista
    
    


• Biokemia


• Bioinformatiikka


• Biofysiikka


• Biometria (tilastotiede)


• 
  Biotekniikka
  
  • Nanobiotekniikka


• Solubiologia


• Embryologia


• Geeniterapia


• 
  Perinnöllisyystiede
  
  • Sytogenetiikka


• Histologia


• Immunologia


• Mikrobiologia


• Molekyylibiologia


• Neurotiede


• Parasitologia


• Patologia


• Fysiologia


• Systeemibiologia


• Virologia


• Toksikologia

Sairaudet |

Pääartikkeli: Luettelo sairauksista

• Luettelo syöpätaudeista


• Luettelo lastentaudeista


• Luettelo perinnöllisistä sairauksista


• Luettelo tartuntataudeista

Lääketieteen harjoittaminen |

• Kliininen tutkimus


• Diagnoosi


• Kirurgia


• Lääkitys

Lääkkeet |

Luettelo lääkkeistä

• Anestesia-aineet

Lääketieteelliset laitteet |

Lääketieteelliset laitteet

Lääketieteelliset tilat |

• Klinikka


• 
  Sairaala
  
  • Luettelo Suomen sairaaloista

Lääketieteelliset opinnot |

Lääketieteelliset opinnot

• 
  Lääketieteellinen tiedekunta
  
  • Luettelo lääketieteellisistä tiedekunnista

Lääketieteellinen tutkimus |

Lääketieteellinen tutkimus

• Kliininen tutkimus

Lääketieteelliset organisaatiot |

• Suomalainen Lääkäriseura Duodecim


• Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lääketieteeseen vaikuttaneet henkilöt |

• Luettelo lääkäreistä

Lääketieteen tutkijat |

Silmän anatomia -niminen käsikirjoitus, jonka kirjoitti al-Mutadibih 1200-luvulla.

• 
  Hesy-Ra, aikaisin tunnettu lääkäri.


• 
  Pesešet, naispuolinen lääkäri (vaikutti Egyptissä 2 400 eaa.).


• 
  Borsippa, babylonialainen joka kirjoitti diagnostiikkakäsikirjan.


• 
  Rhazes, persialainen alkemisti.


• 
  Avicenna, filosofi ja lääkäri.


• Kreikkalais-roomalaiset lääketieteen tutkijat:
  
  • 
    Hippokrates, tunnetaan yleisesti modernin lääketieteen isänä.
  
  
  • 
    Galenos, tunnettu kunnianhimoisista leikkauksista.
  
  
  • 
    Andreas Vesalius, tieteellisen anatomian uranuurtaja.
  
  
  • 
    Oribasius, bysanttilainen joka kokosi lääketieteellistä tietoa.
  
  


• 
  Abu al-Qasim, andalusialainen lääkäri jota pidetään nykyaikaisen kirurgian isänä.

• Keskiajan eurooppalaiset lääketieteen tutkijat:
  
  • 
    Theodoric Borgognoni, yksi keskiajan merkittävimmistä kirurgeista, joka on tunnettu tärkeiden kirurgisten edistysaskeleiden käyttöönotosta ja edistämisestä, mukaan lukien yksinkertaisen antiseptiikan ja anestesia-aineiden käyttö.
  
  
  • 
    Guy de Chauliac, tunnettu Abu al-Qasimin lailla yhtenä nykyaikaisen kirurgian isänä.
  
  
  • 
    Miguel Serveto, pidetään ensimmäisenä eurooppalaisena, joka löysi keuhkoverenkierron.
  
  
  • 
    Ambroise Paré ehdotti ligatuurien käyttöä kauterisaation sijasta ja testasi besoaarikiviä.
  
  
  • 
    William Harvey kuvaili verenkiertoa.
  
  
  • 
    John Hunter, kirurgi.
  
  
  • 
    Amato Lusitano kuvaili laskimoventtiilejä ja arvasi näiden tarkoituksen.
  
  
  • 
    Garcia de Orta oli ensimmäinen, joka kuvaili koleraa ja muita trooppisia sairauksia sekä kasviperäisiä hoitoja.
  
  
  • 
    Percivall Pott, kirurgi.
  
  
  • 
    Thomas Browne, kirjoitti useita teoksia lääketieteestä.
  
  


• 
  Ignaz Semmelweis, tutki lapsivuodekuolleisuutta ja vähensi sen esiintyvyyttä.


• 
  Louis Pasteur ja Robert Koch perustivat bakteriologian.


• 
  Alexander Fleming, löysi sattumanvaraisesti penisilliinin ja edisti tämän myötä antibioottien kehitystä.

Lääketieteen pioneerit |

• 
  Wilhelm Röntgen löysi röntgensäteilyn, sai ensimmäisen Nobelin fysiikanpalkinnon vuonna 1901 ja keksi röntgentutkimuksen.


• 
  Christiaan Barnard suoritti ensimmäisen sydämensiirtoleikkauksen.


• 
  Ian Donald oli edelläkävijä ultraäänikuvauksen käytössä, joka johti sen käyttämiseen diagnostisena työkaluna.


• 
  Godfrey Hounsfield keksi tietokonekerroskuvauksen ja jakoi Allan McLeod Cormackin kanssa Nobelin fysiologian tai lääketieteen palkinnon vuonna 1979.


• 
  Peter Mansfield keksi magneettikuvauslaitteen ja jakoi Paul Lauterburin kanssa Nobelin fysiologian tai lääketieteen palkinnon vuonna 2003.

Yleiset käsitteet lääketieteessä |

• 
  Epidemiologia – kvantitatiivinen tutkimustapa, joka tutkii terveyteen liittyvien tilojen ja tapahtumien ja niihin liittyvien tekijöiden jakaantumista.


• 
  Ravitsemustiede – tutkii ihmisen ravitsemukseen liittyviä kysymyksiä huomioiden niin fyysiset, psyykkiset, sosiaaliset ja kulttuurilliset tekijät.


• 
  Farmakologia – tutkii lääkeaineita ja niiden vaikutuksia elimistöön.


• 
  Psykologia – tutkii ihmisen mielen sisäisiä tapahtumia kuten tunteita, muistia, ajattelua kuin myös käyttäytymistä.


• 
  Lääketeollisuus – teollisuuden ala, joka kehittää, valmistaa, markkinoi ja myy lääkkeitä.

Katso myös |

Lääketieteen teemasivu

Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Outline of medicine  –  22.6.2017 versio