H. W. Donner Lähteet | NavigointivalikkoH. W. Donner in MemoriamVem är det 1985, s. 1257Donner (1600 - )"Kielitieteet" teoksessa Suomen tieteen historia 2, WSOY 2000 s. 224-295

Suomalaiset professoritSuomalaiset kirjallisuustieteilijätSuomalaiset kielitieteilijätÅbo Akademin professoritUppsalan yliopiston professoritRuotsinsuomalaiset henkilötVuonna 1904 syntyneetVuonna 1980 kuolleet


12. maaliskuuta1904Helsinki30. joulukuuta1980OxfordIso-BritanniaÅbo AkademinUppsalan yliopistonDonnerinRuotsiinHelsingin yliopistonOxfordin yliopistossaBeddoesErik Gustaf GeijerinShakespearenValkoisen ruusunPohjantähden ritarikunnan




Heinrich ”Henry” Wolfgang Donner (12. maaliskuuta 1904 Helsinki[1] – 30. joulukuuta 1980 Oxford, Iso-Britannia[2][3]) oli suomalaissyntyinen ruotsalainen kielitieteilijä ja kirjallisuudentutkija. Hän oli Åbo Akademin ensimmäinen englannin kielen professori vuosina 1937–1951 ja Uppsalan yliopiston englantilaisen kirjallisuuden professori vuosina 1951–1966.


Wolfgang Donner kuului Donnerin sivistyssukuun. Hänen isänsä oli Ruotsiin asettunut Helsingin yliopiston kirjallisuuden dosentti Joakim Otto Evert Donner, joka teki suuren lahjoituksen Åbo Akademille.[4]


Donner valmistui filosofian kandidaatiksi Uppsalan yliopistosta vuonna 1927 ja jatkoi opintojaan Oxfordin yliopistossa, jossa hän väitteli tohtoriksi vuonna 1934. Vuonna 1937 hänet nimitettiin Åbo Akademiin isänsä lahjoitusvaroilla perustettuun englanninkielen professuuriin. Hän oli Ruotsin kansalainen, mutta palveli sotavuosina Suomen hallinnossa.[2] Donner julkaisi yhden oppikirjan kieliopin alalta, mutta muuten hänen ansionsa olivat kirjallisuudentutkimuksessa. Hän saavutti mainetta toimittamillaan Beddoes-editiolla.[1][5] Hän julkaisi myös laajan tutkimuksen Erik Gustaf Geijerin tekemästä ensimmäisestä Shakespearen Macbethin ruotsinnoksesta.[2] Vuonna 1951 Donner nimitettiin Uppsalan yliopiston englantilaisen kirjallisuuden oppituolin haltijaksi. Hän erosi virasta 1966, koska hänen mielestään Ruotsin hallitus vaati lisäämään yliopistosta valmistuvien määrää opetuksen laadun kustannuksella.[2]


Donner vihittiin vuonna 1967 Uppsalan yliopiston ja vuonna 1968 Åbo Akademin kunniatohtoriksi. Hänelle myönnettiin Suomessa Valkoisen ruusun komentajan merkki ja Ruotsissa Pohjantähden ritarikunnan komentajamerkki.[2]



Lähteet |



  1. ab Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1968, osa 2 p. 531


  2. abcde Gunnar Sorelius: H. W. Donner in Memoriam (englanniksi) Studia Neophilologica vol. 53 (1981). Taylor & Francis Online. Viitattu 21.3.2018.


  3. Vem är det 1985, s. 1257 Runeberg.org. Viitattu 21.3.2018.


  4. Veli-Matti Autio: Donner (1600 - ) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.


  5. Fred Karlsson & Nils Enqvist: "Kielitieteet" teoksessa Suomen tieteen historia 2, WSOY 2000 s. 224-295








Popular posts from this blog

Disable / Remove link to Product Items in Cart Planned maintenance scheduled April 23, 2019 at 23:30 UTC (7:30pm US/Eastern) Announcing the arrival of Valued Associate #679: Cesar Manara Unicorn Meta Zoo #1: Why another podcast?How can I limit products that can be bought / added to cart?Remove item from cartHide “Add to Cart” button if specific products are already in cart“Prettifying” the custom options in cart pageCreate link in cart sidebar to view all added items After limit reachedLink products together in checkout/cartHow to Get product from cart and add it againHide action-edit on cart page if simple productRemoving Cart items - ObserverRemove wishlist items when added to cart

Helsingin valtaus Sisällysluettelo Taustaa | Yleistä sotatoimista | Osapuolet | Taistelut Helsingin ympäristössä | Punaisten antautumissuunnitelma | Taistelujen kulku Helsingissä | Valtauksen jälkeen | Tappiot | Muistaminen | Kirjallisuutta | Lähteet | Aiheesta muualla | NavigointivalikkoTeoksen verkkoversioTeoksen verkkoversioGoogle BooksSisällissota Helsingissä päättyi tasan 95 vuotta sittenSaksalaisten ylivoima jyräsi punaisen HelsinginSuomalaiset kuvaavat sotien jälkiä kaupungeissa – katso kuvat ja tarinat tutuilta kulmiltaHelsingin valtaus 90 vuotta sittenSaksalaiset valtasivat HelsinginHyökkäys HelsinkiinHelsingin valtaus 12.–13.4. 1918Saksalaiset käyttivät ihmiskilpiä Helsingin valtauksessa 1918Teoksen verkkoversioTeoksen verkkoversioSaksalaiset hyökkäävät Etelä-SuomeenTaistelut LeppävaarassaSotilaat ja taistelutLeppävaara 1918 huhtikuussa. KapinatarinaHelsingin taistelut 1918Saksalaisten voitonparaati HelsingissäHelsingin valtausta juhlittiinSaksalaisten Helsinki vuonna 1918Helsingin taistelussa kaatuneet valkokaartilaisetHelsinkiin haudatut taisteluissa kaatuneet punaiset12.4.1918 Helsingin valtauksessa saksalaiset apujoukot vapauttavat kaupunginVapaussodan muistomerkkejä Helsingissä ja pääkaupunkiseudullaCrescendo / Vuoden 1918 Kansalaissodan uhrien muistomerkkim

Adjektiivitarina Tarinan tekeminen | Esimerkki: ennen | Esimerkki: jälkeen | Navigointivalikko