K. V. Huhtala Sisällysluettelo Nuoruusvuodet | Sisällissota ja politiikka | Viimeiset elinvuodet | Lähteet | NavigointivalikkoEduskunnan edustajamatrikkeli, Huhtala

Suomalaiset rakennusmestaritSuomen sisällissodan valkoisetLapuan liikkeessä vaikuttaneet henkilötKansanedustajatVuonna 1874 syntyneetVuonna 1941 kuolleet


13. lokakuuta1874Ulvila7. helmikuuta1941PorimaanviljelijärakennusmestarikansanedustajaLapuan liikkeenKaasmarkussaHarjun maanviljelyskoulussaVirolahdellaPorin Yksityisessä TeollisuuskoulussaRaumanpalokuntamiesKaasmarkun VPK:ntyöväenyhdistysSisällissotaanvalkoistenSatakunnan rintamallaHämeenlinnan vankileiriltäpunakaartilaisiaKadettikoulussaKoivistonkylässäKokoomuksenP. E. Svinhufvudinvalitsijamiehenä1931 presidentinvaaleissatalonpoikaismarssissaVapaussodan rintamamiesliitonKaasmarkun verkatehtaan




Kaarlo Vilho Huhtala (13. lokakuuta 1874 Ulvila – 7. helmikuuta 1941 Pori[1]) oli suomalainen maanviljelijä, rakennusmestari ja kansanedustaja. Hän kuului äärioikeistolaisen Lapuan liikkeen johtohahmoihin.




Sisällysluettelo





  • 1 Nuoruusvuodet


  • 2 Sisällissota ja politiikka


  • 3 Viimeiset elinvuodet


  • 4 Lähteet




Nuoruusvuodet |


Ulvilan Kaasmarkussa syntynyt Huhtala opiskeli Harjun maanviljelyskoulussa Virolahdella, sekä myöhemmin Porin Yksityisessä Teollisuuskoulussa, josta hän valmistui rakennusmestariksi 1901. Vuodet 1902–1906 Huhtala työskenteli Rauman rakennustarkastajana, mutta palasi sieltä kotikyläänsä Kaasmarkkuun ja ryhtyi kauppiaaksi. Huhtala oli koko elämänsä ajan innokas palokuntamies ja toimi vuonna 1898 perustetun Kaasmarkun VPK:n ensimmäisenä puheenjohtajana vuonna 1941 tapahtuneeseen kuolemaansa saakka.[2]



Sisällissota ja politiikka |


Kaasmarkkuun perustettiin 1905 työväenyhdistys, johon Huhtala suhtautui hyvin kielteisesti, koska se muun muassa vei jäseniä hänen johtamaltaan VPK:lta. Sisällissotaan Huhtala osallistui valkoisten vääpelinä Satakunnan rintamalla. Sodan jälkeen Huhtalaa kutsuttiin "Ulvilan päälahtariksi", vaikka hän olikin heti sodan päätyttyä pyytänyt vapauttamaan Hämeenlinnan vankileiriltä joitakin "kunnon miehinä" pitämiään punakaartilaisia.[2] Hän suoritti 1921 reserviupseeritutkinnon Kadettikoulussa.[1] Myöhemmin 1920-luvulla Huhtala joutui murhayrityksen kohteeksi Koivistonkylässä Kaasmarkkuun johtavalla maantiellä. Ampujan arveltiin olleen jonkun vankileiriltä vapautuneen punaisen.[2]


Huhtala toimi Kokoomuksen kansanedustajana 1930–1933. Hän kuului myös Ulvilan kunnanvaltuustoon sekä oli P. E. Svinhufvudin valitsijamiehenä vuoden 1931 presidentinvaaleissa. Hän toimi lisäksi Lapuan liikkeen Satakunnan piirin puheenjohtajana ja kuului järjestön valtuuskuntaan. Heinäkuussa 1931 järjestetyssä talonpoikaismarssissa Huhtala johti Satakunnan osastoa.[1]



Viimeiset elinvuodet |


Huhtala avioitui vuonna 1902 Anna Jaakolan kanssa.[1] Hänen puolisonsa kuoli 1932, samana vuonna jolloin Huhtalan liike teki konkurssin. Hän menetti pakkohuutokaupassa kaiken omaisuutensa ja myös isännöimänsä maatilan, joka oli Anna Jaakolan kotitila. Samalla Huhtala jätti eduskunnan, ja hänet syrjäytettiin myös valtakunnallisen Vapaussodan rintamamiesliiton varapuheenjohtajan tehtävästä. Huhtala joutui muuttamaan tulipalossa tuhoutuneen Kaasmarkun verkatehtaan vanhaan asuintaloon, jossa hän kuoli 1941 lähes unohdettuna.[2]



Lähteet |



  1. ↑ abcd Eduskunnan edustajamatrikkeli, Huhtala. Viitattu 10.2.2014


  2. ↑ abcd Toivonen, Janne: "Päällikkö loppuun asti", Satakunnan Kansa 11.8.2002 s. 13. Viitattu 10.2.2014.







-

Popular posts from this blog

Disable / Remove link to Product Items in Cart Planned maintenance scheduled April 23, 2019 at 23:30 UTC (7:30pm US/Eastern) Announcing the arrival of Valued Associate #679: Cesar Manara Unicorn Meta Zoo #1: Why another podcast?How can I limit products that can be bought / added to cart?Remove item from cartHide “Add to Cart” button if specific products are already in cart“Prettifying” the custom options in cart pageCreate link in cart sidebar to view all added items After limit reachedLink products together in checkout/cartHow to Get product from cart and add it againHide action-edit on cart page if simple productRemoving Cart items - ObserverRemove wishlist items when added to cart

Image
How were pictures turned from film to a big picture in a picture frame before digital scanning? Why is it faster to reheat something than it is to cook it? Has negative voting ever been officially implemented in elections, or seriously proposed, or even studied? Project Euler #1 in C++ What does 丫 mean? 丫是什么意思？ Do I really need to have a message in a novel to appeal to readers? Co-worker has annoying ringtone macOS: Name for app shortcut screen found by pinching with thumb and three fingers Amount of permutations on an NxNxN Rubik's Cube How does light 'choose' between wave and particle behaviour? What makes a man succeed? The test team as an enemy of development? And how can this be avoided? Should a wizard buy fine inks every time he want to copy spells into his spellbook? Most bit efficient text communication method? Do wooden building fires get hotter than 600°C? Is the IBM 5153 color display ...
Read more

Helsingin valtaus Sisällysluettelo Taustaa | Yleistä sotatoimista | Osapuolet | Taistelut Helsingin ympäristössä | Punaisten antautumissuunnitelma | Taistelujen kulku Helsingissä | Valtauksen jälkeen | Tappiot | Muistaminen | Kirjallisuutta | Lähteet | Aiheesta muualla | NavigointivalikkoTeoksen verkkoversioTeoksen verkkoversioGoogle BooksSisällissota Helsingissä päättyi tasan 95 vuotta sittenSaksalaisten ylivoima jyräsi punaisen HelsinginSuomalaiset kuvaavat sotien jälkiä kaupungeissa – katso kuvat ja tarinat tutuilta kulmiltaHelsingin valtaus 90 vuotta sittenSaksalaiset valtasivat HelsinginHyökkäys HelsinkiinHelsingin valtaus 12.–13.4. 1918Saksalaiset käyttivät ihmiskilpiä Helsingin valtauksessa 1918Teoksen verkkoversioTeoksen verkkoversioSaksalaiset hyökkäävät Etelä-SuomeenTaistelut LeppävaarassaSotilaat ja taistelutLeppävaara 1918 huhtikuussa. KapinatarinaHelsingin taistelut 1918Saksalaisten voitonparaati HelsingissäHelsingin valtausta juhlittiinSaksalaisten Helsinki vuonna 1918Helsingin taistelussa kaatuneet valkokaartilaisetHelsinkiin haudatut taisteluissa kaatuneet punaiset12.4.1918 Helsingin valtauksessa saksalaiset apujoukot vapauttavat kaupunginVapaussodan muistomerkkejä Helsingissä ja pääkaupunkiseudullaCrescendo / Vuoden 1918 Kansalaissodan uhrien muistomerkkim

Image
Saksalaisten taistelut Suomen sisällissodassaHelsingin historia Helsinki Saksan Itämeren-divisioona Saksan keisarikunnan laivasto valkoiset Helsingin punakaarti Rüdiger von der Goltz Hugo Meurer Carl Voss-Schrader F. E. Johansson Edvard NyqvistSuomen sisällissodanSaksan Itämeren-divisioonapunaistenHelsinginHangossavalkoisiavankileireilleRüdiger von der GoltzinEspoossaMannerheimintietäTöölönlahdenPasilastaSmolnaPitkänsillanSiltasaareenHakaniemeenTampereen taistelussaKymijoenMannerheimTilkanIlmalan mäelläKampissaTurun kasarmillaRuotsalaisella teatterillaHelsingin työväentalollaVesilinnanmäelläLasipalatsinTarkk’ampujankatuensimmäisen maailmansodanNeuvosto-VenäjänViaporinBrest-Litovskin rauhansopimukseenHangon sopimuksenVenäjän Itämeren-laivastooma evakuointiPunavuoressaKaartinkaupungissaUllanlinnassaRüdiger von der GoltzinHelsingin suojeluskunnanCarl Voss-SchraderKu...
Read more

Adjektiivitarina Tarinan tekeminen | Esimerkki: ennen | Esimerkki: jälkeen | Navigointivalikko

Sanaleikit adjektiivitsubstantiiviverbitarinoita Adjektiivitarina on seuraleikki, jossa leikkijät lisäävät etukäteen kirjoitettuun tarinaan adjektiivit tarinaa tuntematta. On olemassa myös substantiivi- ja verbitarinoita, jotka tehdään samalla periaatteella. Tarinan tekeminen | Ensin pitää tehdä tai hankkia tarina, josta jätetään adjektiivit pois. Sitten tarinan kirjoittaja kysyy muilta ihmisiltä adjektiiveja, taivuttaa ne oikeaan muotoon ja lisää tarinaan tyhjille paikoille. Kun kaikki paikat on täytetty, tarina luetaan ääneen. Esimerkki: ennen | Liisalla oli _______ synttärit. Hän täytti 18 ________ vuotta. Liisan _______ äiti oli ostanut hänelle ________ lautapelin, jota voi pelata _________ kavereiden kanssa. Liisan ________ isoäiti, Margaretta, oli ostanut Liisalle paljon ________ kukkia, koska ei tiennyt mistä _________ lapsenlapsensa piti. Es...
Read more