Ole Ellefsæter Lähteet | NavigointivalikkoInfobox OKWorldCat Identities907866910000 0003 6303 6628227644216laajentamalla

Norjalaiset maastohiihtäjätNorjalaiset olympiavoittajatNorjalaiset estejuoksijatNorjalaiset laulajatVuonna 1939 syntyneetIskelmälaulajat


15. helmikuuta1939RingsakernorjalainenmaastohiihdonolympiavoittajajuoksijaiskelmälaulajaInnsbruckin talviolympialaisissa 1964Oslon MM-kilpailuissa 1966Grenoblen talviolympialaisissaVysoké Tatryn MM-kilpailuissa 1970Sapporon talviolympialaisissa 1972HolmenkollenillaSalpausselällä1971Vaasahiihdonyleisurheilijana3 000 metrin estejuoksussaBelgradin EM-kilpailuissaNybygda IF:ääEgebergs ÆrespriskultalevynThorleif HaugPer-Erik HedlundVeli SaarinenElis WiklundNils KarlssonVeikko HakulinenSixten JernbergKalevi HämäläinenSixten JernbergOle EllefsæterPål TyldumIvar FormoNikolai ZimjatovThomas WassbergGunde SvanBjørn DæhlieVladimir SmirnovBjørn DæhlieMihail IvanovGiorgio Di CentaPetter NorthugAleksandr LegkovIivo Niskanen














Ole Ellefsæter
Ole Ellefsæter.jpg
Henkilötiedot
Syntynyt
15. helmikuuta 1939 (ikä 80)
Ringsaker, Norja
Kansallisuus
Norjan lippu Norja
Uran tiedot
Seura
Veldre IL
Infobox OK












Mitalit
Maa: Norjan lippu Norja
Miesten hiihto

Olympiarenkaat Olympialaiset
KultaaKultaaGrenoble 1968
50 km
KultaaKultaaGrenoble 19684×10 km

MM-kilpailut
KultaaKultaaOslo 19664×10 km
HopeaaHopeaaOslo 196615 km

Ole Ellefsæter (15. helmikuuta 1939 Ringsaker) on norjalainen maastohiihdon olympiavoittaja, juoksija ja iskelmälaulaja.[1]


Innsbruckin talviolympialaisissa 1964 Ellefsæter oli 30 kilometrin kilpailuissa ensimmäisen kolmanneksen väliajoissa toisena mutta kaatui ja katkaisi molemmat suksensa. Hän hiihti vaihtosuksilla maaliin, mutta hänet hylättiin, koska sääntöjen mukaan vain yhden suksen sai vaihtaa. Hän sijoittui 15 kilometrillä 25:nneksi ja 50 kilometrillä kahdeksanneksi. Oslon MM-kilpailuissa 1966 hän voitti kultaa Norjan viestijoukkueessa sekä saavutti hopeaa 15 kilometrillä ja neljännen sijan 50 kilometrillä. Kaksi vuotta myöhemmin Grenoblen talviolympialaisissa hän voitti kultaa sekä 50 kilometrillä että viestissä. Vysoké Tatryn MM-kilpailuissa 1970 hän sijoittui 50 kilometrillä 37:nneksi ja Sapporon talviolympialaisissa 1972 samalla matkalla kymmenenneksi.[1]


Ellefsæter voitti 50 kilometrin kilpailun vuonna 1967 sekä Holmenkollenilla että Salpausselällä.[1] Vuonna 1971 hänestä tuli ensimmäinen Vaasahiihdon voittanut norjalainen.


Ennen keskittymistään maastohiihtoon Ellefsæter menestyi myös yleisurheilijana. Hän voitti Norjan mestaruuden 3 000 metrin estejuoksussa vuosina 1960 ja 1962. Belgradin EM-kilpailuissa hän karsiutui alkuerissä. Hänen ennätyksensä 3 000 metrin esteissä oli 8.43,8 vuodelta 1962.[1]


Seuratasolla Ellefsæter edusti Nybygda IF:ää. Vuonna 1965 hänelle myönnettiin Norjan Vuoden urheilija -palkinto, Egebergs Ærespris. Iskelmälaulajana hän sai kultalevyn[1].



Lähteet |


  • Arponen, Antti O.; Hannus, Matti; Honkavaara, Aarne; Leinonen, Kimmo; Mäki-Kuutti, Tarmo; Raatikainen, Voitto; & Raevuori, Antero: Talviurheilun tähdet, s. 138–139. WSOY, 1986. ISBN 951-0-13095-8.


Viitteet |



  1. ↑ abcde Arponen, ym., s. 138–139





Miesten 50 kilometrin hiihdon olympiavoittajat




1924: Thorleif Haug |
1928: Per-Erik Hedlund |
1932: Veli Saarinen |
1936: Elis Wiklund |
1948: Nils Karlsson |
1952: Veikko Hakulinen |
1956: Sixten Jernberg |
1960: Kalevi Hämäläinen |
1964: Sixten Jernberg |
1968: Ole Ellefsæter |
1972: Pål Tyldum |
1976: Ivar Formo |
1980: Nikolai Zimjatov |
1984: Thomas Wassberg |
1988: Gunde Svan |
1992: Bjørn Dæhlie |
1994: Vladimir Smirnov |
1998: Bjørn Dæhlie |
2002: Mihail Ivanov |
2006: Giorgio Di Centa |
2010: Petter Northug |
2014: Aleksandr Legkov |
2018: Iivo Niskanen |






Auktoriteettitunnisteet

  • WorldCat Identities

  • BIBSYS: 90786691

  • ISNI: 0000 0003 6303 6628

  • VIAF: 227644216


Tämä urheilijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.






-

Popular posts from this blog

Disable / Remove link to Product Items in Cart Planned maintenance scheduled April 23, 2019 at 23:30 UTC (7:30pm US/Eastern) Announcing the arrival of Valued Associate #679: Cesar Manara Unicorn Meta Zoo #1: Why another podcast?How can I limit products that can be bought / added to cart?Remove item from cartHide “Add to Cart” button if specific products are already in cart“Prettifying” the custom options in cart pageCreate link in cart sidebar to view all added items After limit reachedLink products together in checkout/cartHow to Get product from cart and add it againHide action-edit on cart page if simple productRemoving Cart items - ObserverRemove wishlist items when added to cart

Image
How were pictures turned from film to a big picture in a picture frame before digital scanning? Why is it faster to reheat something than it is to cook it? Has negative voting ever been officially implemented in elections, or seriously proposed, or even studied? Project Euler #1 in C++ What does 丫 mean? 丫是什么意思？ Do I really need to have a message in a novel to appeal to readers? Co-worker has annoying ringtone macOS: Name for app shortcut screen found by pinching with thumb and three fingers Amount of permutations on an NxNxN Rubik's Cube How does light 'choose' between wave and particle behaviour? What makes a man succeed? The test team as an enemy of development? And how can this be avoided? Should a wizard buy fine inks every time he want to copy spells into his spellbook? Most bit efficient text communication method? Do wooden building fires get hotter than 600°C? Is the IBM 5153 color display ...
Read more

Helsingin valtaus Sisällysluettelo Taustaa | Yleistä sotatoimista | Osapuolet | Taistelut Helsingin ympäristössä | Punaisten antautumissuunnitelma | Taistelujen kulku Helsingissä | Valtauksen jälkeen | Tappiot | Muistaminen | Kirjallisuutta | Lähteet | Aiheesta muualla | NavigointivalikkoTeoksen verkkoversioTeoksen verkkoversioGoogle BooksSisällissota Helsingissä päättyi tasan 95 vuotta sittenSaksalaisten ylivoima jyräsi punaisen HelsinginSuomalaiset kuvaavat sotien jälkiä kaupungeissa – katso kuvat ja tarinat tutuilta kulmiltaHelsingin valtaus 90 vuotta sittenSaksalaiset valtasivat HelsinginHyökkäys HelsinkiinHelsingin valtaus 12.–13.4. 1918Saksalaiset käyttivät ihmiskilpiä Helsingin valtauksessa 1918Teoksen verkkoversioTeoksen verkkoversioSaksalaiset hyökkäävät Etelä-SuomeenTaistelut LeppävaarassaSotilaat ja taistelutLeppävaara 1918 huhtikuussa. KapinatarinaHelsingin taistelut 1918Saksalaisten voitonparaati HelsingissäHelsingin valtausta juhlittiinSaksalaisten Helsinki vuonna 1918Helsingin taistelussa kaatuneet valkokaartilaisetHelsinkiin haudatut taisteluissa kaatuneet punaiset12.4.1918 Helsingin valtauksessa saksalaiset apujoukot vapauttavat kaupunginVapaussodan muistomerkkejä Helsingissä ja pääkaupunkiseudullaCrescendo / Vuoden 1918 Kansalaissodan uhrien muistomerkkim

Image
Saksalaisten taistelut Suomen sisällissodassaHelsingin historia Helsinki Saksan Itämeren-divisioona Saksan keisarikunnan laivasto valkoiset Helsingin punakaarti Rüdiger von der Goltz Hugo Meurer Carl Voss-Schrader F. E. Johansson Edvard NyqvistSuomen sisällissodanSaksan Itämeren-divisioonapunaistenHelsinginHangossavalkoisiavankileireilleRüdiger von der GoltzinEspoossaMannerheimintietäTöölönlahdenPasilastaSmolnaPitkänsillanSiltasaareenHakaniemeenTampereen taistelussaKymijoenMannerheimTilkanIlmalan mäelläKampissaTurun kasarmillaRuotsalaisella teatterillaHelsingin työväentalollaVesilinnanmäelläLasipalatsinTarkk’ampujankatuensimmäisen maailmansodanNeuvosto-VenäjänViaporinBrest-Litovskin rauhansopimukseenHangon sopimuksenVenäjän Itämeren-laivastooma evakuointiPunavuoressaKaartinkaupungissaUllanlinnassaRüdiger von der GoltzinHelsingin suojeluskunnanCarl Voss-SchraderKu...
Read more

Adjektiivitarina Tarinan tekeminen | Esimerkki: ennen | Esimerkki: jälkeen | Navigointivalikko

Sanaleikit adjektiivitsubstantiiviverbitarinoita Adjektiivitarina on seuraleikki, jossa leikkijät lisäävät etukäteen kirjoitettuun tarinaan adjektiivit tarinaa tuntematta. On olemassa myös substantiivi- ja verbitarinoita, jotka tehdään samalla periaatteella. Tarinan tekeminen | Ensin pitää tehdä tai hankkia tarina, josta jätetään adjektiivit pois. Sitten tarinan kirjoittaja kysyy muilta ihmisiltä adjektiiveja, taivuttaa ne oikeaan muotoon ja lisää tarinaan tyhjille paikoille. Kun kaikki paikat on täytetty, tarina luetaan ääneen. Esimerkki: ennen | Liisalla oli _______ synttärit. Hän täytti 18 ________ vuotta. Liisan _______ äiti oli ostanut hänelle ________ lautapelin, jota voi pelata _________ kavereiden kanssa. Liisan ________ isoäiti, Margaretta, oli ostanut Liisalle paljon ________ kukkia, koska ei tiennyt mistä _________ lapsenlapsensa piti. Es...
Read more