Kärpässienet Sisällysluettelo Suomen kärpässienet | Lähteet | Aiheesta muualla | NavigointivalikkoInfobox OKNimi-testi OKTaksonomian lähde: MycoBankLaji.fi: Kärpässienet (Amanita)Funet: KärpässienetCornell University: Polypeptide Toxins in Amanita MushroomsAmanitaceae.org: Genus AmanitaMushroomExpert: The Genus Amanita188781AMANG1704525260574841917045NHMSYS0001474406419558536bc48-4f9b-4ca9-ae74-df8d80410991

Kärpässienet


Wikispecies-logo.svgKärpässienet WikispeciesissäCommons-logo.svgKärpässienet CommonsissahelttasieniinitiöpölymyrkyllisiäkavalakärpässienenvalkokärpässienenfallotoksiinitamatoksiinitsolumyrkkyjäPunakärpässienihermomyrkkyjärusokärpässientäkeisarikärpässientäpunakärpässienivalkokärpässienikehäkärpässienilehtokärpässienioliivikärpässienioranssikärpässieniruostekärpässienirusokärpässienikangaskärpässieneenHalikostaRuissalostaSaaristomeren kansallispuistostaAhvenanmaaltakavalakärpässieniruskokärpässienipantterikärpässieni




Tämä artikkeli käsittelee kärpässieniä yleisesti. Kärpässienellä viitataan usein punakärpässieneen.
























Kärpässienet

Kavalakärpässieni (Amanita phalloides)
Kavalakärpässieni (Amanita phalloides)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni:
Aitotumaiset Eucarya
Kunta:
Sienet Fungi
Kaari:
Kantasienet Basidiomycota
Alakaari:
Avokantaiset Agaricomycotina
Luokka:
Varsinaiset avokantaiset Agaricomycetes
Alaluokka:
Agaricomycetidae
Lahko:
Helttasienet Agaricales
Heimo:
Kärpässienet ja limalakit Amanitaceae
Suku:
Kärpässienet
Amanita
Pers.[1]
Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Kärpässienet Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Kärpässienet Commonsissa



Infobox OKNimi-testi OK

Kärpässienet (Amanita) on helttasieniin kuuluva sienisuku. Suvussa on kaikkiaan tuhatkunta lajia, joista ainakin 60 on laajalle levinneitä. Suomessa sukuun kuuluvia lajeja esiintyy 24.


Kärpässienille tyypillisiä piirteitä ovat irtotyviset heltat sekä nuorta sientä suojaava kalvo, joka sienen kasvaessa repeää jättäen lajista riippuen esimerkiksi laikkuja lakkiin tai renkaan jalkaan. Kärpässienten jalassa on yleensä tuppi ja niiden itiöpöly on enimmäkseen valkoista.


Monet kärpässienet ovat myrkyllisiä. Esimerkiksi kavalakärpässienen ja valkokärpässienen sisältämät fallotoksiinit ja amatoksiinit ovat tappavia solumyrkkyjä, jotka eivät tuhoudu keittämälläkään. Punakärpässieni sisältää hermomyrkkyjä, joilla on muun muassa pahoinvointia aiheuttavia sekä huumaavia vaikutuksia, mutta niistä johtuvat kuolemantapaukset ovat todella harvinaisia.


Suomessa esiintyvistä lajeista suuri osa on myrkyllisiä. Suvun syötäviä lajeja, kuten rusokärpässientä kannattaa poimia vain, jos on varma määrityksestä. Antiikin aikana keisarikärpässientä pidettiin suurena herkkuna.




Sisällysluettelo





  • 1 Suomen kärpässienet

    • 1.1 Lajit



  • 2 Lähteet


  • 3 Aiheesta muualla




Suomen kärpässienet |


Suomesta on löydetty 24 kärpässienilajia. Suomen yleisimmät myrkylliset kärpässienet ovat punakärpässieni ja valkokärpässieni. Syötäviin kärpässieniin kuuluvat kehäkärpässieni, lehtokärpässieni, oliivikärpässieni, oranssikärpässieni, ruostekärpässieni ja rusokärpässieni. Kehäkärpässieni voidaan sekoittaa lievästi myrkylliseen kangaskärpässieneen, ja rusokärpässieni edellyttää kunnollista kypsentämistä tai siihen jää verisoluja tuhoavaa myrkkyä. Syötävistäkään kärpässienistä ei pidetä hyvänä ruokasienenä kuin sahraminkeltaista oranssikärpässientä, jolla ei ole jalassaan rengasta.


Etelä-Suomen tammilehdoista, Halikosta, Turun Ruissalosta, Saaristomeren kansallispuistosta ja Ahvenanmaalta on löytynyt valkokärpässientäkin myrkyllisempi kavalakärpässieni, joka on maailman vaarallisin sieni tunnettujen aiheutuneiden kuolemantapausten perusteella.


Suomessa esiintyviin kärpässieniin lukeutuvat myös ruskokärpässieni ja pantterikärpässieni, joissa on samoja myrkkyjä kuin punakärpässienessä, mutta etenkin pantterikärpässienessä suurempina pitoisuuksina.



Lajit |



  • harmaakärpässieni (Amanita vaginata), mahdollisesti myrkyllinen.


  • kangaskärpässieni (Amanita porphyria), myrkyllinen, lievästi myrkyllinen


  • kavalakärpässieni (Amanita phalloides), tappavan myrkyllinen, maailman vaarallisimpana pidetty sieni; eniten kuolemantapauksia aiheuttanut sieni.


  • kehäkärpässieni (Amanita battarrae), syötäväksi kelpaava sieni, mutta kangaskärpässieneen tunnistettaessa sekoittuvana ei suositella poimittavaksi ruokasieneksi


  • keltakärpässieni (Amanita citrina), myrkyllinen


  • lehtokärpässieni (Amanita vaginata var. alba), syötäväksi kelpaava sieni, mutta ei suositella poimittavaksi ruokasieneksi, koska sekaantuu helposti myrkyllisiin kärpässieniin


  • lepänkärpässieni (Amanita friabilis), mahdollisesti myrkyllinen, muistuttaa harmaakärpässientä


  • oliivikärpässieni (Amanita olivaceogrisea), syötäväksi kelpaava sieni, mutta koska se on kärpässieni, suositellaan varovaisuutta tunnistettaessa


  • oranssikärpässieni (Amanita crocea), syötäväksi kelpaava sieni, mutta, koska se on kärpässieni, suositellaan varovaisuutta tunnistamisessa


  • pantterikärpässieni (Amanita pantherina), myrkyllinen, punakärpässientä myrkyllisempi


  • punakärpässieni (Amanita muscaria), myrkyllinen


  • ruostekärpässieni (Amanita fulva), syötäväksi kelpaava sieni, mutta koska se on kärpässieni, suositellaan varovaisuutta tunnistettaessa


  • ruskokärpässieni (Amanita regalis), myrkyllinen, aiheuttaa vakavamman myrkytyksen kuin punakärpässieni[2]


  • rusokärpässieni (Amanita rubescens), kelpaa syötäväksi vain hyvin kypsennettynä, heikko kypsentäminen jättää sieneen myrkkyä, joka voi aiheuttaa verisolujen tuhoutumista


  • salokärpässieni (Amanita submembranacea)


  • savukärpässieni (Amanita spissa), pidetään syötävänä, mutta muistuttaa varsinkin pantterikärpässientä, joten tunnistamisessa on oltava huolellinen.


  • tunturikärpässieni (Amanita nivalis), syötäväksi kelpaava sieni, mutta koska se on kärpässieni, suositellaan varovaisuutta tunnistamisessa


  • tuppikärpässieni (Amanita magnivolvata)


  • usvakärpässieni (Amanita lividopallescens)


  • valkokärpässieni (Amanita virosa), tappavan myrkyllinen, melko yleinen ja Suomessa 1936 alkaneen tilastoinnin jälkeen eniten kuolemantapauksia aiheuttanut sieni


Lähteet |



  1. Taksonomian lähde: MycoBank Luettu 2.9.2008


  2. Korhonen, Jarkko: Sieniopas : taskukirja sienten tunnistukseen, s. 145. Helsinki: Readme.fi, 2015. ISBN 978-952-321-012-7.



Aiheesta muualla |


  • Laji.fi: Kärpässienet (Amanita)

  • Funet: Kärpässienet


  • Cornell University: Polypeptide Toxins in Amanita Mushrooms (englanniksi)


  • Amanitaceae.org: Genus Amanita (englanniksi)


  • MushroomExpert: The Genus Amanita (englanniksi)


Popular posts from this blog

Disable / Remove link to Product Items in Cart Planned maintenance scheduled April 23, 2019 at 23:30 UTC (7:30pm US/Eastern) Announcing the arrival of Valued Associate #679: Cesar Manara Unicorn Meta Zoo #1: Why another podcast?How can I limit products that can be bought / added to cart?Remove item from cartHide “Add to Cart” button if specific products are already in cart“Prettifying” the custom options in cart pageCreate link in cart sidebar to view all added items After limit reachedLink products together in checkout/cartHow to Get product from cart and add it againHide action-edit on cart page if simple productRemoving Cart items - ObserverRemove wishlist items when added to cart

Helsingin valtaus Sisällysluettelo Taustaa | Yleistä sotatoimista | Osapuolet | Taistelut Helsingin ympäristössä | Punaisten antautumissuunnitelma | Taistelujen kulku Helsingissä | Valtauksen jälkeen | Tappiot | Muistaminen | Kirjallisuutta | Lähteet | Aiheesta muualla | NavigointivalikkoTeoksen verkkoversioTeoksen verkkoversioGoogle BooksSisällissota Helsingissä päättyi tasan 95 vuotta sittenSaksalaisten ylivoima jyräsi punaisen HelsinginSuomalaiset kuvaavat sotien jälkiä kaupungeissa – katso kuvat ja tarinat tutuilta kulmiltaHelsingin valtaus 90 vuotta sittenSaksalaiset valtasivat HelsinginHyökkäys HelsinkiinHelsingin valtaus 12.–13.4. 1918Saksalaiset käyttivät ihmiskilpiä Helsingin valtauksessa 1918Teoksen verkkoversioTeoksen verkkoversioSaksalaiset hyökkäävät Etelä-SuomeenTaistelut LeppävaarassaSotilaat ja taistelutLeppävaara 1918 huhtikuussa. KapinatarinaHelsingin taistelut 1918Saksalaisten voitonparaati HelsingissäHelsingin valtausta juhlittiinSaksalaisten Helsinki vuonna 1918Helsingin taistelussa kaatuneet valkokaartilaisetHelsinkiin haudatut taisteluissa kaatuneet punaiset12.4.1918 Helsingin valtauksessa saksalaiset apujoukot vapauttavat kaupunginVapaussodan muistomerkkejä Helsingissä ja pääkaupunkiseudullaCrescendo / Vuoden 1918 Kansalaissodan uhrien muistomerkkim

Adjektiivitarina Tarinan tekeminen | Esimerkki: ennen | Esimerkki: jälkeen | Navigointivalikko