Hjdcti

Kärpässienet
Kavalakärpässieni (Amanita phalloides)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni:	Aitotumaiset Eucarya
Kunta:	Sienet Fungi
Kaari:	Kantasienet Basidiomycota
Alakaari:	Avokantaiset Agaricomycotina
Luokka:	Varsinaiset avokantaiset Agaricomycetes
Alaluokka:	Agaricomycetidae
Lahko:	Helttasienet Agaricales
Heimo:	Kärpässienet ja limalakit Amanitaceae
Suku:	Kärpässienet Amanita Pers.[1]
Katso myös
Kärpässienet Wikispeciesissä   Kärpässienet Commonsissa
Infobox OKNimi-testi OK

Kärpässienet (Amanita) on helttasieniin kuuluva sienisuku. Suvussa on kaikkiaan tuhatkunta lajia, joista ainakin 60 on laajalle levinneitä. Suomessa sukuun kuuluvia lajeja esiintyy 24.

Kärpässienille tyypillisiä piirteitä ovat irtotyviset heltat sekä nuorta sientä suojaava kalvo, joka sienen kasvaessa repeää jättäen lajista riippuen esimerkiksi laikkuja lakkiin tai renkaan jalkaan. Kärpässienten jalassa on yleensä tuppi ja niiden itiöpöly on enimmäkseen valkoista.

Monet kärpässienet ovat myrkyllisiä. Esimerkiksi kavalakärpässienen ja valkokärpässienen sisältämät fallotoksiinit ja amatoksiinit ovat tappavia solumyrkkyjä, jotka eivät tuhoudu keittämälläkään. Punakärpässieni sisältää hermomyrkkyjä, joilla on muun muassa pahoinvointia aiheuttavia sekä huumaavia vaikutuksia, mutta niistä johtuvat kuolemantapaukset ovat todella harvinaisia.

Suomessa esiintyvistä lajeista suuri osa on myrkyllisiä. Suvun syötäviä lajeja, kuten rusokärpässientä kannattaa poimia vain, jos on varma määrityksestä. Antiikin aikana keisarikärpässientä pidettiin suurena herkkuna.

Suomen kärpässienet |

Suomesta on löydetty 24 kärpässienilajia. Suomen yleisimmät myrkylliset kärpässienet ovat punakärpässieni ja valkokärpässieni. Syötäviin kärpässieniin kuuluvat kehäkärpässieni, lehtokärpässieni, oliivikärpässieni, oranssikärpässieni, ruostekärpässieni ja rusokärpässieni. Kehäkärpässieni voidaan sekoittaa lievästi myrkylliseen kangaskärpässieneen, ja rusokärpässieni edellyttää kunnollista kypsentämistä tai siihen jää verisoluja tuhoavaa myrkkyä. Syötävistäkään kärpässienistä ei pidetä hyvänä ruokasienenä kuin sahraminkeltaista oranssikärpässientä, jolla ei ole jalassaan rengasta.

Etelä-Suomen tammilehdoista, Halikosta, Turun Ruissalosta, Saaristomeren kansallispuistosta ja Ahvenanmaalta on löytynyt valkokärpässientäkin myrkyllisempi kavalakärpässieni, joka on maailman vaarallisin sieni tunnettujen aiheutuneiden kuolemantapausten perusteella.

Suomessa esiintyviin kärpässieniin lukeutuvat myös ruskokärpässieni ja pantterikärpässieni, joissa on samoja myrkkyjä kuin punakärpässienessä, mutta etenkin pantterikärpässienessä suurempina pitoisuuksina.

Lajit |

• 
  harmaakärpässieni (Amanita vaginata), mahdollisesti myrkyllinen.


• 
  kangaskärpässieni (Amanita porphyria), myrkyllinen, lievästi myrkyllinen


• 
  kavalakärpässieni (Amanita phalloides), tappavan myrkyllinen, maailman vaarallisimpana pidetty sieni; eniten kuolemantapauksia aiheuttanut sieni.


• 
  kehäkärpässieni (Amanita battarrae), syötäväksi kelpaava sieni, mutta kangaskärpässieneen tunnistettaessa sekoittuvana ei suositella poimittavaksi ruokasieneksi


• 
  keltakärpässieni (Amanita citrina), myrkyllinen


• 
  lehtokärpässieni (Amanita vaginata var. alba), syötäväksi kelpaava sieni, mutta ei suositella poimittavaksi ruokasieneksi, koska sekaantuu helposti myrkyllisiin kärpässieniin


• 
  lepänkärpässieni (Amanita friabilis), mahdollisesti myrkyllinen, muistuttaa harmaakärpässientä


• 
  oliivikärpässieni (Amanita olivaceogrisea), syötäväksi kelpaava sieni, mutta koska se on kärpässieni, suositellaan varovaisuutta tunnistettaessa


• 
  oranssikärpässieni (Amanita crocea), syötäväksi kelpaava sieni, mutta, koska se on kärpässieni, suositellaan varovaisuutta tunnistamisessa


• 
  pantterikärpässieni (Amanita pantherina), myrkyllinen, punakärpässientä myrkyllisempi


• 
  punakärpässieni (Amanita muscaria), myrkyllinen


• 
  ruostekärpässieni (Amanita fulva), syötäväksi kelpaava sieni, mutta koska se on kärpässieni, suositellaan varovaisuutta tunnistettaessa


• 
  ruskokärpässieni (Amanita regalis), myrkyllinen, aiheuttaa vakavamman myrkytyksen kuin punakärpässieni^[2]


• 
  rusokärpässieni (Amanita rubescens), kelpaa syötäväksi vain hyvin kypsennettynä, heikko kypsentäminen jättää sieneen myrkkyä, joka voi aiheuttaa verisolujen tuhoutumista


• 
  salokärpässieni (Amanita submembranacea)


• 
  savukärpässieni (Amanita spissa), pidetään syötävänä, mutta muistuttaa varsinkin pantterikärpässientä, joten tunnistamisessa on oltava huolellinen.


• 
  tunturikärpässieni (Amanita nivalis), syötäväksi kelpaava sieni, mutta koska se on kärpässieni, suositellaan varovaisuutta tunnistamisessa


• 
  tuppikärpässieni (Amanita magnivolvata)


• 
  usvakärpässieni (Amanita lividopallescens)


• 
  valkokärpässieni (Amanita virosa), tappavan myrkyllinen, melko yleinen ja Suomessa 1936 alkaneen tilastoinnin jälkeen eniten kuolemantapauksia aiheuttanut sieni

Lähteet |

Aiheesta muualla |

• Laji.fi: Kärpässienet (Amanita)


• Funet: Kärpässienet


• 
  Cornell University: Polypeptide Toxins in Amanita Mushrooms (englanniksi)
  


• 
  Amanitaceae.org: Genus Amanita (englanniksi)
  


• 
  MushroomExpert: The Genus Amanita (englanniksi)