Velkala Sisällysluettelo Kylän maantiedettä | Väinö Linnan kotikylä | Lähteet | Aiheesta muualla | NavigointivalikkoVelkalan kartta 1695

Urjalan kylät


kyläUrjalassaPirkanmaallaKortejärveenHonkolanjokeenHonkolaKamppariUrjalankyläLaukeelahaKuningatar KristiinanHonkolan kartanoayhteiset vesialueetRutajärvessäKavajärviVäinö LinnantorpanHonkolan koulunTarpianjoenTampereelleFinlaysonin






Maisema Velkalan maarekisterikylästä.


Velkala on kylä Urjalassa Etelä-Pirkanmaalla. Autiokylä rajoittuu Kortejärveen ja Honkolanjokeen. Naapurikyliä ovat pohjoispuolella Honkola, idässä Kamppari ja etelässä Urjalankylä ja Laukeela.




Sisällysluettelo





  • 1 Kylän maantiedettä


  • 2 Väinö Linnan kotikylä


  • 3 Lähteet

    • 3.1 Viitteet



  • 4 Aiheesta muualla




Kylän maantiedettä |


Velkalan maarekisterikylän suurimmat tilat ovat Paavola (163.2185 ha), Aateli (286.3623 ha) ja Knuutila (161.9705 ha). Tiloihin kohdistui lahjoitus Kuningatar Kristiinan aikana 1630-luvulla. Maapohja muodostaa nykyisin osan Honkolan kartanoa. Kylän tilojen yhteiset vesialueet ovat Kortejärvessä ja Rutajärvessä yhteensä 73,25 ha.[1]


Tilat ovat lähes rakentamattomia, eikä niihin kohdistu merkittäviä rasitteita. Maasto on pääosin ylävää kangasta, jossa on peltoa ja paljon metsää.


Velkalalaisia paikannimiä ovat mm. Tikkamäki, Luhta, Loukas, Linnanmäki, Niemenhaka, Niemennokka, Karjusillanrahka ja Juurtinkangas.


Kortejärveen rajoittuvaa rakentamatonta rantaviivaa Velkalassa on 2020 metriä. Kuivattu ja ojitettu 98 hehtaarin laajuinen Kavajärvi kuuluu osittain kylän alueeseen.


Viime sotien jälkeen kylän alueeseen kohdistui asutushankkeita, mutta ne raukesivat tuntemattomasta syystä, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta.



Väinö Linnan kotikylä |


Urjalasta kotoisin olleen kirjailija Väinö Linnan kotimökki on aikoinaan sijainnut kylässä, ja myös Väinö Linnan isänpuoleinen suku oli kylästä kotoisin. Väinö Linnan isä Vihtori Linna oli kylässä sijaineen Linnan torpan poika, mutta ei ottanut vastaan torppaa, koska oli ehtinyt aloittaa toiminnan karjanostajana ja teurastajana, ja arvioi, ettei voinut päätyönsä ohella vastata enää torpasta. Niinpä torppa siirtyi Vihtorin sisarelle, kun myös pojista vanhin oli jo aiemmin hankkinut talon toisaalta. Sukunimi Linna tuli Linnan torpasta ja sen luona olleesta Linnan kalliosta. Oman talonsa Vihtori Linna rakensi kartanon vuokratontille saman mäen toiselle puolelle.[2] Samalla paikalla on vieläkin Linnanmäki ja myös talonnimi Linna.[1]


Kun heikosta terveydestä kärsinyt Vihtori Linna vuonna 1927 kuoli pitkään sairastettuaan, perhe joutui luopumaan kotitalostaan ja Väinö Linnan äiti siirtyi töihin Honkolan kartanon Velkalan sivutilalle, missä asunnoksi osoitettiin Vellin torpan syytinkimökki, ja lapsetkin joutuivat kukin vuorollaan kartanon pelloille töihin.[3] Koulunsa Väinö Linna sai aloittaa lähellä kotiaan, kun Linnan torppa ajan tavan mukaan oli itsenäistyessään saanut maansa kauempaa, ja alakoulua oli ruvettu pitämään entisessä Linnan torpan päärakennuksessa mäen toisella laidalla. Vuonna 1928, kun Väinö siirtyi yläkouluun, siirettiin myös alakoulu Honkolan koulun yhteyteen, missä jo oli yläkoulu. Tällöin perhe pääsi asumaan vapaaksi jääneeseen entisen Linnan torpan päärakennukseen.[4]


Väinön käytyä rippikoulun ja saatua töitä kartanoon kuuluneella läheisellä Nokoorin sahalla Honkolan kylässä perheen asuinpaikka muuttui, kun Honkolan kartanon vanhalle-emännällä Sigrid Furuhjelmille muodostettiin eläketila Metsälinna - ja Villamo-nimisistä kartanon sivutiloista, ja Linnan perhe sai muuttaa Villamon sivutilan väenrakennuksessa olleeseen asuntoon.[5] Tiloista Metsälinna sijaitsi Honkolan kylässä heti Velkalan rajalla ja Villamo-niminen tila on nykyään Kampparin kylässä, kummatkin Tarpianjoen varressa Velkalasta vähän koilliseen.[1] Täältä nuori Väinö Linna kuitenkin varsin pian, aivan sotien alla siirtyi Tampereelle, mistä hänelle äidin sukulaisten kautta oli luvattu töitä Finlaysonin tehtaassa.[6]



Lähteet |


  • Suomen kiinteistötietojärjestelmä

  • Syrjä, Jaakko: Muistissa Väinö Linna 1. Helsinki: WSOY. ISBN 951-0-29646-5.


Viitteet |



  1. ↑ abc Maastokartta 1:20 000. 2114 04 Urjala. (Urjala) Maanmittauslaitos, 2002.


  2. ↑ Syrjä 2004:12-14.


  3. ↑ Syrjä 2004:21-23.


  4. ↑ Syrjä 2004: 23-25.


  5. ↑ Syrjä 2004: 43-44.


  6. ↑ Syrjä 2004: 51-58.



Aiheesta muualla |


  • Velkalan kartta 1695

Commons


Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Velkala.







-

Popular posts from this blog

Disable / Remove link to Product Items in Cart Planned maintenance scheduled April 23, 2019 at 23:30 UTC (7:30pm US/Eastern) Announcing the arrival of Valued Associate #679: Cesar Manara Unicorn Meta Zoo #1: Why another podcast?How can I limit products that can be bought / added to cart?Remove item from cartHide “Add to Cart” button if specific products are already in cart“Prettifying” the custom options in cart pageCreate link in cart sidebar to view all added items After limit reachedLink products together in checkout/cartHow to Get product from cart and add it againHide action-edit on cart page if simple productRemoving Cart items - ObserverRemove wishlist items when added to cart

Image
How were pictures turned from film to a big picture in a picture frame before digital scanning? Why is it faster to reheat something than it is to cook it? Has negative voting ever been officially implemented in elections, or seriously proposed, or even studied? Project Euler #1 in C++ What does 丫 mean? 丫是什么意思？ Do I really need to have a message in a novel to appeal to readers? Co-worker has annoying ringtone macOS: Name for app shortcut screen found by pinching with thumb and three fingers Amount of permutations on an NxNxN Rubik's Cube How does light 'choose' between wave and particle behaviour? What makes a man succeed? The test team as an enemy of development? And how can this be avoided? Should a wizard buy fine inks every time he want to copy spells into his spellbook? Most bit efficient text communication method? Do wooden building fires get hotter than 600°C? Is the IBM 5153 color display ...
Read more

Helsingin valtaus Sisällysluettelo Taustaa | Yleistä sotatoimista | Osapuolet | Taistelut Helsingin ympäristössä | Punaisten antautumissuunnitelma | Taistelujen kulku Helsingissä | Valtauksen jälkeen | Tappiot | Muistaminen | Kirjallisuutta | Lähteet | Aiheesta muualla | NavigointivalikkoTeoksen verkkoversioTeoksen verkkoversioGoogle BooksSisällissota Helsingissä päättyi tasan 95 vuotta sittenSaksalaisten ylivoima jyräsi punaisen HelsinginSuomalaiset kuvaavat sotien jälkiä kaupungeissa – katso kuvat ja tarinat tutuilta kulmiltaHelsingin valtaus 90 vuotta sittenSaksalaiset valtasivat HelsinginHyökkäys HelsinkiinHelsingin valtaus 12.–13.4. 1918Saksalaiset käyttivät ihmiskilpiä Helsingin valtauksessa 1918Teoksen verkkoversioTeoksen verkkoversioSaksalaiset hyökkäävät Etelä-SuomeenTaistelut LeppävaarassaSotilaat ja taistelutLeppävaara 1918 huhtikuussa. KapinatarinaHelsingin taistelut 1918Saksalaisten voitonparaati HelsingissäHelsingin valtausta juhlittiinSaksalaisten Helsinki vuonna 1918Helsingin taistelussa kaatuneet valkokaartilaisetHelsinkiin haudatut taisteluissa kaatuneet punaiset12.4.1918 Helsingin valtauksessa saksalaiset apujoukot vapauttavat kaupunginVapaussodan muistomerkkejä Helsingissä ja pääkaupunkiseudullaCrescendo / Vuoden 1918 Kansalaissodan uhrien muistomerkkim

Image
Saksalaisten taistelut Suomen sisällissodassaHelsingin historia Helsinki Saksan Itämeren-divisioona Saksan keisarikunnan laivasto valkoiset Helsingin punakaarti Rüdiger von der Goltz Hugo Meurer Carl Voss-Schrader F. E. Johansson Edvard NyqvistSuomen sisällissodanSaksan Itämeren-divisioonapunaistenHelsinginHangossavalkoisiavankileireilleRüdiger von der GoltzinEspoossaMannerheimintietäTöölönlahdenPasilastaSmolnaPitkänsillanSiltasaareenHakaniemeenTampereen taistelussaKymijoenMannerheimTilkanIlmalan mäelläKampissaTurun kasarmillaRuotsalaisella teatterillaHelsingin työväentalollaVesilinnanmäelläLasipalatsinTarkk’ampujankatuensimmäisen maailmansodanNeuvosto-VenäjänViaporinBrest-Litovskin rauhansopimukseenHangon sopimuksenVenäjän Itämeren-laivastooma evakuointiPunavuoressaKaartinkaupungissaUllanlinnassaRüdiger von der GoltzinHelsingin suojeluskunnanCarl Voss-SchraderKu...
Read more

Adjektiivitarina Tarinan tekeminen | Esimerkki: ennen | Esimerkki: jälkeen | Navigointivalikko

Sanaleikit adjektiivitsubstantiiviverbitarinoita Adjektiivitarina on seuraleikki, jossa leikkijät lisäävät etukäteen kirjoitettuun tarinaan adjektiivit tarinaa tuntematta. On olemassa myös substantiivi- ja verbitarinoita, jotka tehdään samalla periaatteella. Tarinan tekeminen | Ensin pitää tehdä tai hankkia tarina, josta jätetään adjektiivit pois. Sitten tarinan kirjoittaja kysyy muilta ihmisiltä adjektiiveja, taivuttaa ne oikeaan muotoon ja lisää tarinaan tyhjille paikoille. Kun kaikki paikat on täytetty, tarina luetaan ääneen. Esimerkki: ennen | Liisalla oli _______ synttärit. Hän täytti 18 ________ vuotta. Liisan _______ äiti oli ostanut hänelle ________ lautapelin, jota voi pelata _________ kavereiden kanssa. Liisan ________ isoäiti, Margaretta, oli ostanut Liisalle paljon ________ kukkia, koska ei tiennyt mistä _________ lapsenlapsensa piti. Es...
Read more