Kesäranta Sisällysluettelo Historia | Arkkitehtuuri | Kesärannassa asuneita pääministereitä | Katso myös | Lähteet | Aiheesta muualla | Navigointivalikko60°11′05″N, 24°54′22″E60°11′05″N, 24°54′22″EInfobox OKNimi-testi OKMeilahden huvila-alueen ympäristöhistoriallinen selvitys, osa II: HuvilapalstatPääministerin virka-asunnon korjaustyöt valmistuivatArkistoituPääministerin Kesäranta odottaa tyhjilläänKiviniemi muuttaa perheineen KesärantaanArkistoitu

Helsingin asuinrakennuksetMeilahtiSuomen virka-asunnotValtioneuvoston toimi- ja edustustilat


Suomen pääministerinMeilahdessaFrans Ludvig CaloniuksenMeilahdenSuomen PankinSuomen kenraalikuvernöörinNikolai BobrikovIvan ObolenskiNikolai GerardVladimir von BoeckmannFranz Albert SeynSisällissodanSaksan Itämeren divisioonanRüdiger von der GoltzCarl Gustaf Emil MannerheimA. K. CajanderElia HeikelinJohan Jacob Ahrenbergin
























Kesäranta
Bjälbo

Kesäranta Helsingin Meilahdessa
Kesäranta Helsingin Meilahdessa
Osoite
Kesärannantie
Sijainti
Helsinki
Koordinaatit
60°11′05″N, 24°54′22″E
Rakennustyyppi
virka-asunto
Valmistumisvuosi
1873
Suunnittelija
Frans Ludvig Calonius
Omistaja
Suomen valtio
Käyttäjä
Suomen pääministeri

Haus LennartHell.svg

Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Infobox OKNimi-testi OK

Kesäranta on Suomen pääministerin virka-asunto Helsingin Meilahdessa. Kesäranta oli alun perin arkkitehti Frans Ludvig Caloniuksen (1833–1903) kesähuvila. Rakennus valmistui vuonna 1873 ja sai nimekseen Bjälbo. Myöhemmin huvilasta ryhdyttiin käyttämään nimeä Kesäranta.




Sisällysluettelo





  • 1 Historia


  • 2 Arkkitehtuuri


  • 3 Kesärannassa asuneita pääministereitä


  • 4 Katso myös


  • 5 Lähteet


  • 6 Aiheesta muualla




Historia |


Arkkitehti Frans Ludvig Calonius suunnitteli ja rakennutti Kesärannan kesähuvilakseen vuonna 1873. Huvila sijaitsi valmistuessaan Helsingin kaupungin rajojen ulkopuolella, Meilahden huvila-alueella, jonne monet varakkaat helsinkiläiset rakennuttivat kesähuvilansa 1800-luvun loppupuolella. Vuonna 1885 Kesäranta siirtyi Suomen Pankin kassanhoitajan Carl Robert Ignatiuksen (1846–1904) omistukseen. Ignatius teetti puutarhaan ja rakennukseen mittavia muutostöitä.[1]


Vuonna 1904 Kesäranta siirtyi Ignatiukselta keisarillisen palatsin omistukseen, ja siitä tuli Suomen kenraalikuvernöörin virka-asunto. Kunnostuksen jälkeen rakennuksen ensimmäinen käyttäjän piti olla Nikolai Bobrikov, joka ei kuitenkaan ehtinyt asettua Kesärantaan, sillä hänet ammuttiin kesäkuun alussa. Bobrikovin seuraajat Ivan Obolenski, Nikolai Gerard, Vladimir von Boeckmann ja Franz Albert Seyn asuivat kukin vuorollaan Kesärannassa.[1]


Sisällissodan jälkeen talossa asui Saksan Itämeren divisioonan komentaja Rüdiger von der Goltz ja myöhemmin valtionhoitaja Carl Gustaf Emil Mannerheim. Itsenäistymisen jälkeisinä vuosina rakennuksesta tuli pääministerin kesäasunto siihen asti kunnes se 1952 kunnostettiin ympärivuotiseksi.[1]


Nykyisin Kesärannassa pidetään usein keskiviikkoisin hallituksen neuvottelu, jota kutsutaan iltakouluksi. Nimi juontaa juurensa 1930-luvun lopulta, jolloin ensimmäinen pääministeriasukas[1]A. K. Cajander alkoi kutsua ministereitä Kesärantaan keskustelemaan torstaisin pidettävän valtioneuvoston yleisistunnon asioista.



Arkkitehtuuri |


Alkuperäinen, Frans Ludvig Caloniuksen suunnittelema huvilarakennus muodostaa yhä Kesärannan rungon. C. R. Ignatius uudisti huvilaa 1880-luvulla rakennusmestari Elia Heikelin suunnitelmien mukaan, jolloin se sai 20-metrisen tornin ja kuistit sekä maan että meren puolelle. Valtion ostettua Kesärannan siihen lisättiin arkkitehti Johan Jacob Ahrenbergin suunnittelemat keittiösiipi ja meren puoleinen lasikuisti.[1]


1950-luvulla valtio saneerasi Kesärannan vastaamaan moderneja vaatimuksia. Tässä yhteydessä huonokuntoinen torni purettiin ja sisustus muutettiin 1950-lukulaiseksi. Vuosina 1981–1983 Kesärannassa tehtiin peruskorjaus, jossa se pyrittiin palauttamaan mahdollisimman alkuperäiseen asuun. Torni rakennettiin uudelleen vanhojen valokuvien avulla ja rakennus sisustettiin kenraalikuvernöörien aikaiseen tyyliin.[1]


Kesärantaan tehtiin laaja peruskorjaus vuosina 2003–2004. Silloin kiinteistö uudistettiin vastaamaan edustamisen, asumisen, kokousten ja lehdistötilaisuuksien vaatimuksia. Tiloja muutettiin paremmin yksityisasumiseen sopiviksi, ja kovasta käytöstä ja merellisestä sijainnista johtuneet kulumisvauriot korjattiin.[1]


Kesäranta on suojeltu valtioneuvoston päätöksellä kulttuurihistoriallisesti arvokkaana rakennuksena.[1]



Kesärannassa asuneita pääministereitä |


Kesärannassa ovat asuneet mm.:



  • Urho Kekkonen[2]


  • Esko Aho[2]


  • Paavo Lipponen[2]


  • Jyrki Katainen[3]


  • Mari Kiviniemi[4]


Katso myös |



  • Mäntyniemi, tasavallan presidentin virka-asunto


Lähteet |



  1. ↑ abcdefgh Salonen, Kati & Schalin Mona: Meilahden huvila-alueen ympäristöhistoriallinen selvitys, osa II: Huvilapalstat (pdf) (Sivut 32–39) 6.3.2013. Maisemasuunnittelu Hemgård. Viitattu 3.7.2017.


  2. ↑ abc Pääministerin virka-asunnon korjaustyöt valmistuivat (Tiedote 113/2004) 5.4.2004. Valtioneuvoston kanslia. Arkistoitu 18.5.2015. Viitattu 7.5.2015.


  3. ↑ Pääministerin Kesäranta odottaa tyhjillään Ilta-Sanomat. 12.7.2011. Ilta-Sanomat. Viitattu 21.9.2014.


  4. ↑ Kiviniemi muuttaa perheineen Kesärantaan Keskisuomalainen. 30.6.2010. Keskisuomalainen. Arkistoitu 25.12.2014. Viitattu 21.9.2014.



Aiheesta muualla |



  • Commons-logo.svg Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kesäranta Wikimedia Commonsissa

-

Popular posts from this blog

Disable / Remove link to Product Items in Cart Planned maintenance scheduled April 23, 2019 at 23:30 UTC (7:30pm US/Eastern) Announcing the arrival of Valued Associate #679: Cesar Manara Unicorn Meta Zoo #1: Why another podcast?How can I limit products that can be bought / added to cart?Remove item from cartHide “Add to Cart” button if specific products are already in cart“Prettifying” the custom options in cart pageCreate link in cart sidebar to view all added items After limit reachedLink products together in checkout/cartHow to Get product from cart and add it againHide action-edit on cart page if simple productRemoving Cart items - ObserverRemove wishlist items when added to cart

Image
How were pictures turned from film to a big picture in a picture frame before digital scanning? Why is it faster to reheat something than it is to cook it? Has negative voting ever been officially implemented in elections, or seriously proposed, or even studied? Project Euler #1 in C++ What does 丫 mean? 丫是什么意思？ Do I really need to have a message in a novel to appeal to readers? Co-worker has annoying ringtone macOS: Name for app shortcut screen found by pinching with thumb and three fingers Amount of permutations on an NxNxN Rubik's Cube How does light 'choose' between wave and particle behaviour? What makes a man succeed? The test team as an enemy of development? And how can this be avoided? Should a wizard buy fine inks every time he want to copy spells into his spellbook? Most bit efficient text communication method? Do wooden building fires get hotter than 600°C? Is the IBM 5153 color display ...
Read more

Helsingin valtaus Sisällysluettelo Taustaa | Yleistä sotatoimista | Osapuolet | Taistelut Helsingin ympäristössä | Punaisten antautumissuunnitelma | Taistelujen kulku Helsingissä | Valtauksen jälkeen | Tappiot | Muistaminen | Kirjallisuutta | Lähteet | Aiheesta muualla | NavigointivalikkoTeoksen verkkoversioTeoksen verkkoversioGoogle BooksSisällissota Helsingissä päättyi tasan 95 vuotta sittenSaksalaisten ylivoima jyräsi punaisen HelsinginSuomalaiset kuvaavat sotien jälkiä kaupungeissa – katso kuvat ja tarinat tutuilta kulmiltaHelsingin valtaus 90 vuotta sittenSaksalaiset valtasivat HelsinginHyökkäys HelsinkiinHelsingin valtaus 12.–13.4. 1918Saksalaiset käyttivät ihmiskilpiä Helsingin valtauksessa 1918Teoksen verkkoversioTeoksen verkkoversioSaksalaiset hyökkäävät Etelä-SuomeenTaistelut LeppävaarassaSotilaat ja taistelutLeppävaara 1918 huhtikuussa. KapinatarinaHelsingin taistelut 1918Saksalaisten voitonparaati HelsingissäHelsingin valtausta juhlittiinSaksalaisten Helsinki vuonna 1918Helsingin taistelussa kaatuneet valkokaartilaisetHelsinkiin haudatut taisteluissa kaatuneet punaiset12.4.1918 Helsingin valtauksessa saksalaiset apujoukot vapauttavat kaupunginVapaussodan muistomerkkejä Helsingissä ja pääkaupunkiseudullaCrescendo / Vuoden 1918 Kansalaissodan uhrien muistomerkkim

Image
Saksalaisten taistelut Suomen sisällissodassaHelsingin historia Helsinki Saksan Itämeren-divisioona Saksan keisarikunnan laivasto valkoiset Helsingin punakaarti Rüdiger von der Goltz Hugo Meurer Carl Voss-Schrader F. E. Johansson Edvard NyqvistSuomen sisällissodanSaksan Itämeren-divisioonapunaistenHelsinginHangossavalkoisiavankileireilleRüdiger von der GoltzinEspoossaMannerheimintietäTöölönlahdenPasilastaSmolnaPitkänsillanSiltasaareenHakaniemeenTampereen taistelussaKymijoenMannerheimTilkanIlmalan mäelläKampissaTurun kasarmillaRuotsalaisella teatterillaHelsingin työväentalollaVesilinnanmäelläLasipalatsinTarkk’ampujankatuensimmäisen maailmansodanNeuvosto-VenäjänViaporinBrest-Litovskin rauhansopimukseenHangon sopimuksenVenäjän Itämeren-laivastooma evakuointiPunavuoressaKaartinkaupungissaUllanlinnassaRüdiger von der GoltzinHelsingin suojeluskunnanCarl Voss-SchraderKu...
Read more

Adjektiivitarina Tarinan tekeminen | Esimerkki: ennen | Esimerkki: jälkeen | Navigointivalikko

Sanaleikit adjektiivitsubstantiiviverbitarinoita Adjektiivitarina on seuraleikki, jossa leikkijät lisäävät etukäteen kirjoitettuun tarinaan adjektiivit tarinaa tuntematta. On olemassa myös substantiivi- ja verbitarinoita, jotka tehdään samalla periaatteella. Tarinan tekeminen | Ensin pitää tehdä tai hankkia tarina, josta jätetään adjektiivit pois. Sitten tarinan kirjoittaja kysyy muilta ihmisiltä adjektiiveja, taivuttaa ne oikeaan muotoon ja lisää tarinaan tyhjille paikoille. Kun kaikki paikat on täytetty, tarina luetaan ääneen. Esimerkki: ennen | Liisalla oli _______ synttärit. Hän täytti 18 ________ vuotta. Liisan _______ äiti oli ostanut hänelle ________ lautapelin, jota voi pelata _________ kavereiden kanssa. Liisan ________ isoäiti, Margaretta, oli ostanut Liisalle paljon ________ kukkia, koska ei tiennyt mistä _________ lapsenlapsensa piti. Es...
Read more