Kolmen sepän patsas Lähteet | Aiheesta muualla | Navigointivalikko60°10.121′N, 024°56.458′EInfobox OKTyöväen akatemia Mediateekki ja kirjastoKolmen sepän patsas Helsingin kaupungin taidemuseon sivuillaKolmen sepän patsas Avoimen yliopiston virtuaalisessa arkkitehtuurikävelyssä
Helsingin patsaat ja veistoksetKluuvi
Felix NylundinHelsinginAleksanterinkadunMannerheimintien1932seppääJ. V. SnellmaninArvid MörnenPaavo KoskinenPronssipatsaanlatinankielinenJulius TallberginjatkosodanpommituksissaHelsinginTyöväen AkatemianLimes ry:nWappujouluissa
| Kolme seppää | |
|---|---|
 | |
| Nimi | Kolme seppää |
| Tekijä | Felix Nylund |
| Valmistumisvuosi | 1932 |
| Taiteenlaji | veistos |
| Paikkakunta | Helsinki |
| Koordinaatit | 60°10'7.24"N, 24°56'27.36"E |
| Infobox OK | |
Kolmen sepän patsas liiketalojen keskellä.
Kolme seppää (myös Kolmen sepän patsas) on Felix Nylundin veistos Helsingin Aleksanterinkadun ja Mannerheimintien risteyksessä, Kolmensepänaukiolla. Vuonna 1932 paljastetussa realistisessa teoksessa kolme alastonta seppää takoo rautaa. Kolme seppää oli ensimmäisen ammattimaisen taidevalajan Arttu Halosen suurikokoisin valutyö. Pronssivalu tehtiin Halosen taidevalimossa Lapinlahdella.
Felix Nylund osallistui jo vuonna 1913 J. V. Snellmanin muistomerkkikilpailuun seppä-aiheisella ehdotuksella. Vuonna 1919 hän luonnosteli monumentaalisen patsaan, jossa kolme seppähahmoa oli sijoitettu kymmenen metriä korkean kivipylvään päähän. Kumpikaan näistä veistoksista ei toteutunut, mutta Nylund hyödynsi niitä Kolmen sepän patsasta veistäessään. Veistoksen kolmesta sepästä yksi on mestariseppä, joka pitelee taottavaa rautaa alasimen päällä ja käyttää pajavasaraa. Kaksi muuta seppää takoo suurilla moukareilla. Seppien vartalomalleina Nylund käytti Voimistelu- ja Urheiluseura Jyryn painijoita. Mestarisepällä on runoilija Arvid Mörnen kasvonpiirteet, moukariaan ylhäällä pitävällä sepällä Nylundin omat kasvonpiirteet, ja moukariaan alhaalla pitävällä sepällä kivenhakkaaja Aku Nuutisen kasvonpiirteet. Vartaloiden malleina on sanottu olleen muurari Paavo Koskinen ja poliisi Sundström.
Pronssipatsaan graniittialustan yläosaa kiertää latinankielinen teksti MONUMENTUM – PONENDUM – CURAVIT – LEGATUM – J. TALLBERGIANUM – PRO HELSINGFORS A.D. MCMXXXII ("Patsaan pystytti J. Tallbergin lahjoituksen avulla Pro Helsingfors v. 1932"). Kolmen sepän patsaan lahjoitti Helsingin kaupungille Pro Helsingfors -säätiö, joka oli hankkinut sen kauppaneuvos Julius Tallbergin rahalahjoituksen avulla. Tallbergin liiketalo sijaitsee Kolmensepänaukion pohjoislaidassa, ja lahjoituksen tarkoituksena oli nimenomaan ollut hankkia veistos talon edustalle. Patsas pystytettiin paikalle, jossa oli aiemmin sijainnut yleinen kaivo.
Kolme seppää vaurioitui jatkosodan pommituksissa 1944. Tuhon jälkiä on yhä nähtävillä patsaan jalustassa ja esimerkiksi alasimessa on pomminsirpaleiden tekemä reikä.
Kolmen sepän patsas on suosittu kohtaamispaikka Helsingin keskustassa. Seppien työasentoja tutkineet ovat todenneet patsaan asetelman olevan enemmänkin taiteellinen kuin realistinen: hahmot seisovat niin lähellä toisiaan, että jos todelliset sepät yrittäisivät takoa tällä tavoin, he löisivät alasimen sijaan toisiaan päähän.
Kolmen sepän alkuperäiset kipsimallit on sijoitettu Työväen Akatemian kirjastoon.[1]
Nykyisin Kolme seppää saa tonttulakit joka vuosi marraskuun lopussa Helsingin yliopiston opiskelijajärjestön Limes ry:n järjestämissä Wappujouluissa.[2]
Lähteet |
- Helsingin kaupungin taidemuseo
Viitteet |
↑ Työväen akatemia Mediateekki ja kirjasto Viitattu 8.1.2011.
↑ http://omakaupunki.hs.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/kolmen_sepan_patsas_sai_tonttulakit_katso_kuvat/
Aiheesta muualla |
- Kolmen sepän patsas Helsingin kaupungin taidemuseon sivuilla
- Kolmen sepän patsas Avoimen yliopiston virtuaalisessa arkkitehtuurikävelyssä
