Firenzen raitiotieliikenne Historia | Lähteet | Aiheesta muualla | NavigointivalikkoInfobox OKLine 1Linea 1 - Statistiche passeggeri 20151865-18901913-19341945-19662000-2005Linee 2 e 3 della nuova tramvia di FirenzeVirallinen kotisivuFirenzen kaupungin sivusto raitiotiestä

FirenzeItalian raitiotieliikenne


FirenzenPratoonPoggio a CaianoonToinen maailmansotaScandicciinPeretolan lentoasemalle
























Rete tranviaria di Firenze

Raitiovaunu Firenzessä
Raitiovaunu Firenzessä
Tyyppi
raitiotie
Sijainti
Firenze, Italia
Avattu
2010[1]
Pituus
7,4 km [1]
Pysäkit
14[1]
Linjoja
1
Raideleveys
1 435 mm
Operaattori(t)
GEST
Matkoja vuodessa
13 049 000 (2015)[2]
Infobox OK


Firenzen raitiotieverkoston suunnitelma. Nykyisin linja 1 (punainen) on toistaiseksi ainoa rakennettu.


Firenzen raitiotieliikenne on yksi Firenzen julkisen liikenteen muodoista.



Historia |


Kaupungissa avattiin hevosraitiotie vuonna 1879, jolla yhdistettiin Peretola sekä kaupungin keskusta. Vuotta myöhemmin linjaa laajennettiin Pratoon ja Poggio a Caianoon. 1930-luvulla linjaa ylläpitänyt yritys ajautui konkurssiin. Tätä ennen kaupungin liikenteeseen olivat ilmestyneet linja-autot.[3][4]


Toinen maailmansota vaurioitti linjastoa pahoin ja se saatiin kunnostettua vasta 1950-luvun alussa. Liikennöinti raitioteillä lopetettiin kuitenkin lopullisesti vuonna 1958.[5]


2000-luvun alussa raitiotieliikennöinti päätettiin aloittaa kaupungissa uudestaan ja uuden linjan rakennustyöt aloitettiin vuonna 2005. Linja rakennettiin Firenzestä Scandicciin.[6]


Lisäksi kaupungissa on suunniteltu kahden muun raitiotielinjan rakentamista. Linja 2 veisi Peretolan lentoasemalle ja linja 3 keskustasta pohjoiseen.[7]



Lähteet |



  1. ↑ abc Line 1 comune.fi.it. Viitattu 6.2.2017. (italiaksi)


  2. ↑ Linea 1 - Statistiche passeggeri 2015 comune.fi.it. Viitattu 6.2.2017. (italiaksi)


  3. ↑ 1865-1890 ataf.net. Viitattu 6.2.2017. (italiaksi)


  4. ↑ 1913-1934 ataf.net. Viitattu 6.2.2017. (italiaksi)


  5. ↑ 1945-1966 ataf.net. Viitattu 6.2.2017. (italiaksi)


  6. ↑ 2000-2005 ataf.net. Viitattu 6.2.2017. (italiaksi)


  7. ↑ Linee 2 e 3 della nuova tramvia di Firenze ctc-coop.com. Viitattu 6.2.2017. (italiaksi)



Aiheesta muualla |



Commons


Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Firenzen raitiotieliikenne.



  • Virallinen kotisivu (italiaksi)


  • Firenzen kaupungin sivusto raitiotiestä (englanniksi)


-

Popular posts from this blog

Jet Time Laivasto | Lähteet | Aiheesta muualla | NavigointivalikkoJet Time - The CompanyThe CompanyManagementJet Time aloittaa lauantaina Suomi-rekisterissä olevalla Boeing 737 -koneellaJettime Finland Fleet Details and HistoryJettime Fleet Details and HistoryRegional Jet OÜ takes over ATR production for SASJet Time Returns To Its Core BusinessYhtiön kotisivutlaajentamalla

Image
Tanskalaiset lentoyhtiöt IATAICAOtanskalainenlentoyhtiötilauslentojaICAOScandinavian Airlinesin Yhtiön pääkonttori Kastrupissa. Jet Time (IATA: JO , ICAO: JTG , kutsukoodi: JETTIME ) on tanskalainen vuonna 2006 perustettu lentoyhtiö. [1] Se lentää tilauslentoja kuljettaen erityisesti pakettimatkalaisia. Lisäksi se tarjoaa koneitaan muiden lentoyhtiöiden käyttöön ACMI-vuokrasopimuksilla ( Aircraft, Crew, Maintenance, Insurance ). Se on suurin tanskalaisomisteinen lentoyhtiö. [2] Yhtiön toimitusjohtaja on Jørgen Holme. [3] Jet Time perusti vuonna 2014 Suomeen tytäryhtiö Jet Time Finlandin (ICAO: JTF , kutsukoodi: JETFIN ), jotta voisi liikennöidä Suomesta Turkkiin. [4] Yhtiöllä on yksi Boeing 737-700 kone (OH-JTZ) Suomen rekisterissä. [5] Laivasto | Boeing 737-700 Lokakuussa 2017: [6] 1 ATR 72-500 2 ATR 72-600 3 Boeing 737-300 5 Boeing 737-700 (1 Jet Time Finland...
Read more

Olympian arkeologinen museo Sisällysluettelo Historia ja rakennus | Kokoelmat | Lähteet | Aiheesta muualla | Navigointivalikko37°38′36″N, 21°37′46″EInfobox OKArchaeological Museum of Olympia: HistoryArchaeological Museum of Olympia: DescriptionΜουσείο Ιστορίας των Ολυμπιακών Αγώνων της Αρχαιότητας: ΙστορικόArchaeological Museum of Olympia

Image
Olympian arkeologinen museo kreik.arkeologinenmuseoOlympianArchaía OlympíanKreikassaantiikinOlympian kisojenOlympian kisojen historian museoOlympian kaivausten historian museouusklassisessamaanjäristyksissäMelína MerkoúriAteenan vuoden 2004 olympialaisiavestibyyliesihistorialliseltavarhaiskristilliselleKreikan klassisen kaudenvotiivilahjojaPraksiteleen HermesPraksiteleenDionysosHermestäPaionioksen NikePaionioksenNikeäZeuksen temppelinpäätykolmiokoristelujenmetooppienApolloniaHeran temppelinMetrooninHerodes Atticuksen NymfaioninZeustaGanymedestäMiltiades nuoremmanMarathonin taistelussavotiivilahjojaZeuksen alttariltaMiltiades nuoremmanMarathonin taistelustaZeusGanymedesPaionioksen NikeFeidiaanoinokhoeFeidiaan työpajastaZeuksen temppelinHerakleen urotöitäHesperidien omenaPraksiteleen HermesNymfaionistaOlympian kisojen Olympian arkeologinen museo Αρχαιολογικό ...
Read more

Äpy Sisällysluettelo Äpyt kautta historian | Esimerkkejä Äpy-huumorista | Katso myös | Kirjallisuutta | Aiheesta muualla | Navigointivalikkowww.äpy.fi

Image
TeekkarikulttuuriVappulehdet teekkarienvappulehtijouluna1948Apu19481953195819601964196619671983Vappuna2009saunojenspeksien Finnish Design Äpy 2007 Äpy (kirjoitettuna myös ) on Suomen vanhin teekkarien vappulehti. Äpy-lehti syntyi jouluna 1948 Lönnrotinkadun Polilla. Ensimmäinen Äpy yhdisti humorististen joululehtien perinteen ja työttömien myymän Apu-lehden. Aluksi Äpy ilmestyi epäsäännöllisesti vuosina 1948, 1953, 1958, 1960, 1964, 1966 ja 1967. Tämän jälkeen Äpy on ilmestynyt parittomina vuosina ja sen ulkoasu on ollut aina erikoinen ja erilainen. Erikoisin lienee Äpyfoni (1983), joka oli sekä lehti, äänilevy että levysoitin. Vappuna 2009 ilmestyneen UniikkiÄpyn jokainen myyntikappale erosi sisällöltään muista. Äpyn julkaisijana toimii Suomen Äpy-lehtien Liitto ry. Äpyn tuotoilla on kautta aikain tuettu monenlaista teekkarit...
Read more