Taimietana Sisällysluettelo Koko ja ulkonäkö | Levinneisyys | Elinympäristö ja elintavat | Lähteet | Aiheesta muualla | NavigointivalikkoInfobox OKNimi-testi OKvieraslajit.fiLuettelo Suomessa esiintyvistä haitallisista vieraslajeistaIdToolsSUB Göttingen: AnimalBaseLuonnontieteellinen keskusmuseoITIS: Lehmannia valentiana

KotilotTuholaiset


Commons-logo.svgTaimietana Commonsissaharjaetanoidenkasvihuoneviljelyntuholainenhaitalliseksi vieraslajiksiPyreneiltä1920-luvulla1960-luvullakosmopoliittiHelsingistäTurustaVaasastakulttuuriympäristöjen































Taimietana
Lehmannia valentiana 2006-06-11 Jp3.JPG
Tieteellinen luokittelu
Domeeni:
Aitotumaiset Eucarya
Kunta:
Eläinkunta Animalia
Pääjakso:
Nilviäiset Mollusca
Luokka:
Kotilot Gastropoda
Alaluokka:
Keuhkokotilot Pulmonata
Lahko:
Maakeuhkokotilot Stylommatophora
Heimo:
Harjaetanat Limacidae
Suku:
Lehmannia
Laji:
valentiana
Kaksiosainen nimi

Lehmannia valentiana
(Ferussac, 1821)


Synonyymit

  • Limax valentianus
Katso myös

 Commons-logo.svg Taimietana Commonsissa



Infobox OKNimi-testi OK

Taimietana (Lehmannia valentiana) on harjaetanoiden heimoon lukeutuva kotilolaji. Se on kansainvälisesti merkittävä kasvihuoneviljelyn tuholainen ja luokiteltu Suomessa haitalliseksi vieraslajiksi[1][2].




Sisällysluettelo





  • 1 Koko ja ulkonäkö


  • 2 Levinneisyys


  • 3 Elinympäristö ja elintavat


  • 4 Lähteet


  • 5 Aiheesta muualla




Koko ja ulkonäkö |


Täysikasvuinen taimietana on venyneenä 5–7 cm pituinen ja väriltään kellanruskea tai harmahtava. Selän keskellä ja molemmilla kyljillä on tummat pitkittäisjuovat. Kylkien juovat saattavat joskus olla kaksinkertaiset. Kilven sivuilla on tummat juovat, takakärki terävä ja pinnassa sormenjälkeä muistuttava uurrekuvio. Hengitysaukko on eläimen oikealla kyljellä kilven takaosassa. Selkäpuolella on peräpään kärjestä selän puoleenväliin ulottuva harjanne. Antura on harmaa. Etanan erittämä lima on hyvin vetistä ja väritöntä.[3][4]



Levinneisyys |


Alun perin taimietana on peräisin Pyreneiltä, mutta 1920-luvulla se alkoi levitä keskisen Euroopan kasvihuoneisiin ja 1960-luvulla saavutti Suomenkin. Nykyisin laji on levinneisyydeltään jokseenkin kosmopoliitti. Suomessa varmoja taimietanaesiintymiä tunnetaan ainakin Helsingistä, Turusta ja Vaasasta, mutta luultavasti niitä on muuallakin.[3][4]



Elinympäristö ja elintavat |


Taimietana on kulttuuriympäristöjen laji, joka kuitenkin Suomen oloissa elää vain kasvihuoneissa. Se on huomattava tuholainen, joka käyttää ravinnokseen kasvien lehtien, kukkien ja hedelmien lisäksi myös juurakoita ja sipuleita. Maanpäällisiin kasvinosiin etanat kiipeävät yöllä. Päivisin etanat kaivautuvat multaan ja syövät maanalaisia kasvinosia, eikä niitä siksi voi torjua poistamalla piiloutumispaikkoja.[3][5]


Häirittynä etana erittää valtavasti limaa. Parittelu on hyvin nopea ja kestää alle kolme minuuttia. Munia eläin tuottaa kerralla noin 60.[4][5]



Lähteet |



  1. vieraslajit.fi


  2. Luettelo Suomessa esiintyvistä haitallisista vieraslajeista


  3. abc A. Koivunen, P. Malinen, H. Ormio, J. Terhivuo & I. Valovirta: Suomen kotilot ja etanat. Opas nilviäisten maailmaan. Helsinki: Hyönteistarvike Tibiale Oy, 2014. ISBN 978-952-67544-6-8. s. 67, 247 sekä 256–257


  4. abc IdTools (englanniksi)


  5. ab SUB Göttingen: AnimalBase (englanniksi)



Aiheesta muualla |


  • Luonnontieteellinen keskusmuseo


  • ITIS: Lehmannia valentiana (englanniksi)


Popular posts from this blog

Disable / Remove link to Product Items in Cart Planned maintenance scheduled April 23, 2019 at 23:30 UTC (7:30pm US/Eastern) Announcing the arrival of Valued Associate #679: Cesar Manara Unicorn Meta Zoo #1: Why another podcast?How can I limit products that can be bought / added to cart?Remove item from cartHide “Add to Cart” button if specific products are already in cart“Prettifying” the custom options in cart pageCreate link in cart sidebar to view all added items After limit reachedLink products together in checkout/cartHow to Get product from cart and add it againHide action-edit on cart page if simple productRemoving Cart items - ObserverRemove wishlist items when added to cart

Helsingin valtaus Sisällysluettelo Taustaa | Yleistä sotatoimista | Osapuolet | Taistelut Helsingin ympäristössä | Punaisten antautumissuunnitelma | Taistelujen kulku Helsingissä | Valtauksen jälkeen | Tappiot | Muistaminen | Kirjallisuutta | Lähteet | Aiheesta muualla | NavigointivalikkoTeoksen verkkoversioTeoksen verkkoversioGoogle BooksSisällissota Helsingissä päättyi tasan 95 vuotta sittenSaksalaisten ylivoima jyräsi punaisen HelsinginSuomalaiset kuvaavat sotien jälkiä kaupungeissa – katso kuvat ja tarinat tutuilta kulmiltaHelsingin valtaus 90 vuotta sittenSaksalaiset valtasivat HelsinginHyökkäys HelsinkiinHelsingin valtaus 12.–13.4. 1918Saksalaiset käyttivät ihmiskilpiä Helsingin valtauksessa 1918Teoksen verkkoversioTeoksen verkkoversioSaksalaiset hyökkäävät Etelä-SuomeenTaistelut LeppävaarassaSotilaat ja taistelutLeppävaara 1918 huhtikuussa. KapinatarinaHelsingin taistelut 1918Saksalaisten voitonparaati HelsingissäHelsingin valtausta juhlittiinSaksalaisten Helsinki vuonna 1918Helsingin taistelussa kaatuneet valkokaartilaisetHelsinkiin haudatut taisteluissa kaatuneet punaiset12.4.1918 Helsingin valtauksessa saksalaiset apujoukot vapauttavat kaupunginVapaussodan muistomerkkejä Helsingissä ja pääkaupunkiseudullaCrescendo / Vuoden 1918 Kansalaissodan uhrien muistomerkkim

Adjektiivitarina Tarinan tekeminen | Esimerkki: ennen | Esimerkki: jälkeen | Navigointivalikko