Suuri Postitie Sisällysluettelo Historia | Linjaus Manner-Suomessa | Linjaus Ahvenanmaalla | Lähteet | NavigointivalikkoKartläggning av Postvägen från Stockholm till GrisslehamnPostvägen över ÅlandBjärströmSuuri PostitieKestävä liikenne on osa kestävää kaupunkiaSuuri Postitie

Suomen historialliset tietValtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt SuomessaPostiliikenneKustaviTaivassaloVehmaaVarsinais-Suomen historiaAhvenanmaan historiaNorrtäljen kunta


ruots.TurustaTukholmaanMynämäenKustaviinSundiaEckeröhönGrisslehamniinNorrtäljenTukholmaan1500-luvun1300-luvullaKestikievareidentienumerointijärjestelmässävaltatie 8:aa1961topografialtaanvaltakunnallisesti merkittäviksi rakennetuiksi kulttuuriympäristöiksiVartsalanBrändönLappvedenTeilinVårdönBomarsundinKastelholman linnanSaltvikinFinströminHammarlandinMarsundinEckerön posti- ja tullitalon






Postitien pahimpia mutkia oikaistiin autoliikenteen yleistymisen myötä. Vasemmalla alkuperäistä postitietä 1600-luvulta, oikealla 1940-luvulla tehty oikaisu.[1]




Suuren postitien muistoksi on sen reitti merkitty pylväin Ahvenanmaalla


Suuri Postitie (ruots. Stora Postvägen) on historiallinen maantie, joka kulkee Turusta Tukholmaan. Tie kulkee Turusta Mynämäen kautta Kustaviin. Kustavista reitti jatkuu meritse kohti Sundia ja sieltä Eckeröhön. Sen jälkeen tie kulkee meritse Ruotsin Grisslehamniin ja lopulta Norrtäljen kautta Tukholmaan.[2][3][4] Tien kautta kulki merkittävä osa Suomen ja Ruotsin välisestä posti- ja matkustajaliikenteestä.[5]




Sisällysluettelo





  • 1 Historia


  • 2 Linjaus Manner-Suomessa


  • 3 Linjaus Ahvenanmaalla


  • 4 Lähteet




Historia |


Tieosuus otettiin käyttöön postin kuljetusta varten vuonna 1638, mutta reitti oli käytössä jo sitäkin ennen.[6] Varhaisimmat kirjalliset tiedot siitä ovat 1500-luvun alusta, mutta se on todennäköisesti ollut käytössä jo 1300-luvulla.[7]


Postin kuljetuksesta huolehtivat aluksi talonpojat. Kestikievareiden tehtäväksi se siirtyi vuonna 1845.[6] Tietä käytettiin meripostin kuljetukseen vuoteen 1910 saakka, jolloin Suomen ja Ruotsin välillä alkoi säännöllinen laivaliikenne.[6] Vuoden 1938 tienumerointijärjestelmässä postitien eteläosasta Turusta Mynämäelle tuli osa valtatie 8:aa.[8] Sen tilalle valmistui nykyaikainen tie Mynämäeltä Raisioon asti vuonna 1961 ja perille Turkuunkin kaksi vuotta myöhemmin.[9][10]



Linjaus Manner-Suomessa |


Postitie on topografialtaan varsin vaihtelevaa. Vaikka tie pyrkii seuraamaan tarkasti peltoaukeiden ja metsän rajaa, se ylittää myös mäkisiä korpialueita ja useita jokia. Saaristossa kulku vaihtelee yhtenään maalta merelle. Tien reitti kulkee useiden keskiaikaisten kirkkojen kautta,[6] ja siellä näkyy myös kartanoita ja avaria pelto- ja merimaisemia.[7]


Suuren Postitien linjaus on merkitty maastoon pylväillä.[11] Se on lähes kokonaisuudessaan edelleen käytössä seutu-, yhdys- ja yksityisteinä. Ajokelvottomiksi muuttuneet tieosuudet ja yksityiset pihatiet ovat melko lyhyitä osuuksia.[7] Vanhoista siltapaikoista useimmat ovat yhä käytössä, mutta yksikään nykyisistä silloista ei ole peräisin Ruotsin vallan ajalta.[7] Parhaiten postitie on säilynyt Kustavissa, Taivassalossa ja Vehmaalla. Nämä osuudet Museovirasto on luokitellut valtakunnallisesti merkittäviksi rakennetuiksi kulttuuriympäristöiksi.[6]



Linjaus Ahvenanmaalla |


Postitien reitti on Ahvenanmaalla merkitty puisin kilometripylväin. Tie ylittää Kihdin selän Kustavin Vartsalan ja Brändön pääsaaren välillä, sen jälkeen Lappveden ja Teilin selät − poiketen välillä Kumlingen pääsaarella − kunnes saapuu Vårdön pääsaarelle. Tie jatkuu Vargatan laiturista Vargatanselän yli Bomarsundin laituriin Ahvenanmantereen itärannalla, sivuuttaa Kastelholman linnan ja ylittää Färjsundetin salmen Saltvikin ja Finströmin rajalla. Täältä tie etenee melko tarkoin nykyistä tiestöä noudattaen Hammarlandin Kattnäsin laituriin, ylittää Marsundin salmen ja kulkee Eckerön pääsaaren halki Eckerön posti- ja tullitalon luo. [12]



Lähteet |



  1. Masonen, Jaakko & Hakkarainen, Mika & Lehtonen, Anitta & Salminen, Tapio: Suuri Postitie Varsinais-Suomessa: tien linjaus, ajoitus ja nykyinen käyttö, s. 45. Varsinais-Suomen seutukaavaliitto, 1990.


  2. Teppo-Pärnä, Viri: Postitien viestit – kulttuuriympäristö kertoo. Rannikkoseudun Sanomat Oy, 2005.


  3. Boije, Margareta & Prenzlau-Enander, Gabriele: Kartläggning av Postvägen från Stockholm till Grisslehamn Stockholms läns museum. Viitattu 14.8.2012.


  4. Postvägen över Åland Åland Online. Viitattu 14.8.2012.


  5. Bjärström Ålands landskapsregering. Viitattu 14.8.2012.


  6. abcde Suuri Postitie Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.


  7. abcd Masonen, Jaakko & Hakkarainen, Mika & Lehtonen, Anitta & Salminen, Tapio: Suuri Postitie Varsinais-Suomessa: tien linjaus, ajoitus ja nykyinen käyttö. Varsinais-Suomen seutukaavaliitto, 1990.


  8. Autoilijan tiekartta 1 : 750 000. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1955.


  9. Setälä, Ritva: Lapiojätkien kasitie huutaa remonttia. Turun Sanomat, 11.5.2013.


  10. Laaksonen, Mikko: Kestävä liikenne on osa kestävää kaupunkia 8.3.2006. Turun kaupunki. Viitattu 14.8.2012.


  11. Suuri Postitie postitie.fi. Viitattu 14.8.2012.


  12. Jan Andersson: Ahvenanmaan postitie. Suomentanut Saija Petäjä. Ålands Landskapsstyrelse, 1999, Maarianhamina.







Popular posts from this blog

Disable / Remove link to Product Items in Cart Planned maintenance scheduled April 23, 2019 at 23:30 UTC (7:30pm US/Eastern) Announcing the arrival of Valued Associate #679: Cesar Manara Unicorn Meta Zoo #1: Why another podcast?How can I limit products that can be bought / added to cart?Remove item from cartHide “Add to Cart” button if specific products are already in cart“Prettifying” the custom options in cart pageCreate link in cart sidebar to view all added items After limit reachedLink products together in checkout/cartHow to Get product from cart and add it againHide action-edit on cart page if simple productRemoving Cart items - ObserverRemove wishlist items when added to cart

Helsingin valtaus Sisällysluettelo Taustaa | Yleistä sotatoimista | Osapuolet | Taistelut Helsingin ympäristössä | Punaisten antautumissuunnitelma | Taistelujen kulku Helsingissä | Valtauksen jälkeen | Tappiot | Muistaminen | Kirjallisuutta | Lähteet | Aiheesta muualla | NavigointivalikkoTeoksen verkkoversioTeoksen verkkoversioGoogle BooksSisällissota Helsingissä päättyi tasan 95 vuotta sittenSaksalaisten ylivoima jyräsi punaisen HelsinginSuomalaiset kuvaavat sotien jälkiä kaupungeissa – katso kuvat ja tarinat tutuilta kulmiltaHelsingin valtaus 90 vuotta sittenSaksalaiset valtasivat HelsinginHyökkäys HelsinkiinHelsingin valtaus 12.–13.4. 1918Saksalaiset käyttivät ihmiskilpiä Helsingin valtauksessa 1918Teoksen verkkoversioTeoksen verkkoversioSaksalaiset hyökkäävät Etelä-SuomeenTaistelut LeppävaarassaSotilaat ja taistelutLeppävaara 1918 huhtikuussa. KapinatarinaHelsingin taistelut 1918Saksalaisten voitonparaati HelsingissäHelsingin valtausta juhlittiinSaksalaisten Helsinki vuonna 1918Helsingin taistelussa kaatuneet valkokaartilaisetHelsinkiin haudatut taisteluissa kaatuneet punaiset12.4.1918 Helsingin valtauksessa saksalaiset apujoukot vapauttavat kaupunginVapaussodan muistomerkkejä Helsingissä ja pääkaupunkiseudullaCrescendo / Vuoden 1918 Kansalaissodan uhrien muistomerkkim

Adjektiivitarina Tarinan tekeminen | Esimerkki: ennen | Esimerkki: jälkeen | Navigointivalikko