Kaprion luterilainen seurakunta Sisällysluettelo Seurakunnan historia | Kaprion kylät | Lähteet | Navigointivalikko59°41′50″N, 29°4′52″EVirtuaali-Inkeri

Inkerin historialliset luterilaiset seurakunnat


luterilainenKaprionInkerissärovastikuntaanRuotsiKaprion linnansaksalaisenruotsalaispedagogioHevaanKlopitsanVenäjänkirkkoherraKazaniinKattilallaSoikkolallaNovasolkanOjankylässäSuomenlahdenTolkissaHirsikonnussavirolaisiaviroksisaksaksiSerepetantoisen maailmansodanLeningradin piiritykseensaksalaistenSiperiaanLomonosovin piirinLepäsinLopuhkinanJaaman piirinNiisnovanSosnovyi BorininkeroisiavenäläisiävatjalaisiaInkereJaamaJärvisaariHaapakangasHatsinaHevaaHietamäkiKaprioKattilaKelttoKolppanaKoprinaKupanitsaLahtiLempaalaLiissiläMarkkovaMiikkulainenMoloskovitsaNarvusi-KosemkinaNovasolkkaPyhä Maria (Pietari)PähkinälinnaRopsuRääpyväSaariSerepettaSiestarjokiSkuoritsaSoikkolaSpankkovaToksovaTuutariTyröValkeasaariVenjokiViron InkeriVuole






Inkerin luterilaiset seurakunnat.




Kaprion kirkko vuonna 1911.




Novasolkan kylä, kirkko ja pappila vuoden 1860 kartalla.




Kaprion luterilaisen kirkon paikka vuonna 2006.




Ojankylän rukoushuone vuonna 1911.


Kaprio oli luterilainen seurakunta Kaprion seudulla Inkerissä. Sen vuonna 1766 rakennettu kirkko sijaitsi Novasolkan kylässä. Seurakunta kuului Länsi-Inkerin rovastikuntaan. Sen toiminta päättyi 1920-luvun lopulla.




Sisällysluettelo





  • 1 Seurakunnan historia


  • 2 Kaprion kylät


  • 3 Lähteet

    • 3.1 Viitteet





Seurakunnan historia |


Kaprioon perustettiin Inkerin ensimmäinen luterilainen seurakunta jo 1580-luvulla, kun Ruotsi oli valloittanut alueen. Seurakunta toimi uudelleen 1620-luvulta lähtien. Kaprion linnan saarnaaja työskenteli vuosina 1628–1634 myös saksalaisen seurakunnan pappina. Vuosina 1624–1629 Kapriossa oli lisäksi ruotsalais-suomalainen saarnaaja. Myöhemmin paikkakunnalla toimi myös lastenkoulu eli pedagogio.[1]


Hevaan ja Klopitsan seurakunnat liitettiin Kaprioon Venäjän valloitettua Inkerin 1700-luvun alussa. Niiden ainoa jäljellä ollut pappi, Kaprion kirkkoherra Johan Schütz karkotettiin Kazaniin. Sotavuosien jälkeen Kapriolla, Kattilalla ja Soikkolalla oli jonkin aikaa yhteinen kirkkoherra. Tilapäiset kirkkoherrat hoitivat Kaprion pastorinvirkaa usein jossakin muussa seurakunnassa olleen toimensa ohella.[2] Toisaalta ainakin 1800–1900-luvun vaihteessa Kaprion kirkkoherra toimi myös kolmen muun inkeriläisseurakunnan – Kattilan, Soikkolan ja Novasolkan (jolla oli siis sama nimi kuin Kaprion luterilaisella kirkonkylällä) – pappina[3].


Seurakunnan kolmas ja viimeinen kirkko oli rakennettu vuonna 1766[2]. Kirkko ja pappila sijaitsivat Novasolkka-nimisessä kylässä vähän matkan päässä Kapriosta. Vaatimattomassa puisessa ristikirkossa oli istumapaikat 180 hengelle. Seurakunnalla oli myös rukoushuone Ojankylässä. Hautausmaat sijaitsivat kirkon ympärillä sekä Suomenlahden rantakylissä Tolkissa ja Hirsikonnussa.[4]


Vuonna 1860 seurakunnan noin 1 300 jäsenestä 22 oli saksalaisia, 13 virolaisia ja loput suomalaisia. Vuonna 1904 suomalaisia oli noin 1 800, saksalaisia 75 ja virolaisia noin 400. Kaprion kirkossa pidettiin jumalanpalveluksia suomeksi kaikkina sunnuntai- ja juhlapäivinä, vuosittain 12–15 kertaa viroksi ja 1–2 kertaa saksaksi. Ojankylän ruokoushuoneessa jumalanpalveluksia pidettiin vuosittain 12 kertaa suomeksi, 8–10 kertaa viroksi ja 2–3 kertaa saksaksi.[2]


Kaprion ja Serepetan virolaisilla oli vuonna 1924 yhteinen ja vuonna 1929 erilliset seurakunnat. Kaprion suomalaisen seurakunnan toimituksia hoitivat 1920-luvulla muissa inkeriläisseurakunnissa toimineet kirkonmiehet. Vuodesta 1928 lähtien ei ole tietoja kirkollisesta elämästä seurakunnassa. Kaprion kirkko suljettiin vuonna 1929,[2] minkä jälkeen se toimi kerhotalona ja puusepänverstaana. Rakennus paloi toisen maailmansodan aikana.[5]


Toisen maailmansodan aikana osa Kaprion suomalaisista jäi Leningradin piiritykseen, osa saksalaisten miehitysalueelle. Edelliset evakuoitiin Siperiaan, viimeksi mainitut Suomeen.[5] Nykyään seurakunnan alue kuuluu Lomonosovin piirin Kaprion, Lepäsin ja Lopuhkinan kuntiin, Jaaman piirin Niisnovan kuntaan ja Sosnovyi Borin kaupunkiin.



Kaprion kylät |


Kaprion seurakuntaan kuului 60 kylää, joista vain osassa oli suomalaisasutusta. Luterilaiset muodostivat viidesosan seudun väestöstä.[6]






  • Anelia (s-v)


  • Harjavalta (i-s)


  • Harmaala (s)


  • Hatapusa (s-v)


  • Hevaa (i-v)


  • Hirsikontu (s)

  • Huurola (i)


  • Ikäpäivösi (vat-v)


  • Ilmola (vat-v)


  • Inkere (i)


  • Jyrjövä (s-v)


  • Kangaspää (s)


  • Kantikylä eli Peräkylä (s)

  • Pieni-Kaporkka (i)

  • Suuri-Kaporkka (i)

  • Kaprio (v-s)

  • Kirnu (i)

  • Klarovitsa (v-s)


  • Klimettina eli Klimatina (vat-v)

  • Kolokka (i)



  • Koppana eli Kopanetsa (i)

  • Koskenkylä (i)


  • Kostlova (s-v)

  • Lasuna (s-v-e)

  • Lentiisi (i)


  • Lommaha eli Lomoha (s-v)


  • Ala-Lužki (i)


  • Keski-Lužki (i)


  • Ylä-Lužki (i)


  • Maklakkova (s-v-e)

  • Miinala (i-v)


  • Muiskula (i-v)

  • Murto (i-v)


  • Nakkova (i)

  • Novasolkka (s-v)


  • Nurmisto (s)


  • Ojankylä (s)


  • Pankkala (s)


  • Pulkkala eli Pulkkova (i-s)

  • Keski-Raikkova (i)


  • Pieni-Raikkova (i)

  • Suuri-Raikkova (i)


  • Rakopesä (s)

  • Ratussova (s-v-e)


  • Ruitsa (i)

  • Rukkulitsa (i)

  • Savolssina (s-v-e)

  • Seikkinä (s-v)


  • Siesta (v-s)


  • Sirkkova (v-s)

  • Syrjä (i)


  • Tolkki (s)


  • Tönttölä (i)

  • Uusikylä (s-v)

  • Varpaala (s-v)

  • Vepsä (i)


  • Vornaisi (s-v)

  • Voronina (i)


  • Vääskylä (s-i)


  • Uusi-Vääskylä eli Kangaspää (s-i)

E – virolaisia, i – inkeroisia, s – suomalaisia, v – venäläisiä, vat – vatjalaisia.



Lähteet |


  • Waronen, Lili. Pappilan emäntänä Kaprion seurakunnassa. Teoksessa Inkerin teillä (Kalevalaseuran vuosikirja 69–70). Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1990, s. 67–93. ISBN-951-717-616-3.


Viitteet |



  1. Väänänen, Kyösti: Herdaminne för Ingermanland I: Lutherska stiftsstyrelsen, församlingars prästerskap ock skollärare i Ingermanland under svenska tiden, s. 32, 115–116. Helsingfors: Svenska litteratursällskapet i Finland, 1987. ISBN 951-9018-28-X.


  2. abcd Luther, Georg: Herdaminne för Ingermanland II: De finska och svenska församlingarna och deras prästerskap 1704–1940, s. 159–161. Helsingfors: Svenska litteratursällskapet i Finland, 2000. ISBN 951-583-052-4.


  3. Waronen, s. 78.


  4. Waronen, s. 72–73.


  5. ab Virtuaali-Inkeri inkeri.com. Viitattu 5.2.2016.


  6. Mustonen, Juuso: Inkerin suomalaiset seurakunnat, s. 61–63. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1931.









Popular posts from this blog

Disable / Remove link to Product Items in Cart Planned maintenance scheduled April 23, 2019 at 23:30 UTC (7:30pm US/Eastern) Announcing the arrival of Valued Associate #679: Cesar Manara Unicorn Meta Zoo #1: Why another podcast?How can I limit products that can be bought / added to cart?Remove item from cartHide “Add to Cart” button if specific products are already in cart“Prettifying” the custom options in cart pageCreate link in cart sidebar to view all added items After limit reachedLink products together in checkout/cartHow to Get product from cart and add it againHide action-edit on cart page if simple productRemoving Cart items - ObserverRemove wishlist items when added to cart

Helsingin valtaus Sisällysluettelo Taustaa | Yleistä sotatoimista | Osapuolet | Taistelut Helsingin ympäristössä | Punaisten antautumissuunnitelma | Taistelujen kulku Helsingissä | Valtauksen jälkeen | Tappiot | Muistaminen | Kirjallisuutta | Lähteet | Aiheesta muualla | NavigointivalikkoTeoksen verkkoversioTeoksen verkkoversioGoogle BooksSisällissota Helsingissä päättyi tasan 95 vuotta sittenSaksalaisten ylivoima jyräsi punaisen HelsinginSuomalaiset kuvaavat sotien jälkiä kaupungeissa – katso kuvat ja tarinat tutuilta kulmiltaHelsingin valtaus 90 vuotta sittenSaksalaiset valtasivat HelsinginHyökkäys HelsinkiinHelsingin valtaus 12.–13.4. 1918Saksalaiset käyttivät ihmiskilpiä Helsingin valtauksessa 1918Teoksen verkkoversioTeoksen verkkoversioSaksalaiset hyökkäävät Etelä-SuomeenTaistelut LeppävaarassaSotilaat ja taistelutLeppävaara 1918 huhtikuussa. KapinatarinaHelsingin taistelut 1918Saksalaisten voitonparaati HelsingissäHelsingin valtausta juhlittiinSaksalaisten Helsinki vuonna 1918Helsingin taistelussa kaatuneet valkokaartilaisetHelsinkiin haudatut taisteluissa kaatuneet punaiset12.4.1918 Helsingin valtauksessa saksalaiset apujoukot vapauttavat kaupunginVapaussodan muistomerkkejä Helsingissä ja pääkaupunkiseudullaCrescendo / Vuoden 1918 Kansalaissodan uhrien muistomerkkim

Adjektiivitarina Tarinan tekeminen | Esimerkki: ennen | Esimerkki: jälkeen | Navigointivalikko