Raimo Kanerva Lähteet | NavigointivalikkoInfobox OKKanerva Kuvataidematrikkelissa

Suomalaiset taidegraafikotVuonna 1941 syntyneetVuonna 1999 kuolleet


22. elokuuta1941Turku17. syyskuuta1999Turun Taideyhdistyksen piirustuskoulussaAukusti TuhkanPariisissaläänintaiteilijaHämeen läänioffsetpainonsurrealistisia















Raimo Kanerva
Henkilötiedot
Syntynyt
22. elokuuta 1941
Turku, Suomi
Kuollut
17. syyskuuta 1999
Kansallisuus
Suomen lippu Suomi
Taiteilija
Ala
Kuvataiteilija, taidegraafikko
Infobox OK

Raimo Antti Olavi Kanerva (22. elokuuta 1941 Turku – 17. syyskuuta 1999) oli suomalainen kuvataiteilija ja taidegraafikko[1], jonka tuotannon keskeisiä piirteitä olivat edistyksellinen graafisten menetelmien käyttö sekä huomattavan luja piirrostekniikka.[2]


Kanervan vanhemmat olivat talonmies Väinö Kanerva (ent. Carenius) ja Suoma Kulonen. Kanerva oli naimisissa tekstiili-insinööri Kaisa Karttusen kanssa, perheen lapsia ovat Elisa (s. 1966), Noora (1973–1989).
Kanerva opiskeli Turun Taideyhdistyksen piirustuskoulussa 1958-61. Lisäksi hän oli Aukusti Tuhkan taidegrafiikan kurssilla 1961 ja Stanley W. Hayterin ateljeessa (Atelier 17) Pariisissa 1963. Hän debytoi Turussa 1963.[1] Ennen taiteilijan uraansa Kanerva työskenteli opettajana, taideterapeuttina ja korusuunnittelijana. Hän oli Suomen ensimmäinen kuukausipalkkainen läänintaiteilija, toimipaikkanaan Hämeen lääni. Graafikkona Kanerva yhdisteli modernin grafiikan eri tekniikoita, mutta tuli tunnetuksi myös erilaisten kirjapainotekniikoiden kuten offsetpainon hyödyntäjänä. Monissa hänen teoksissaan on surrealistisia piirteitä.[3]



Lähteet |



  1. ↑ ab Kanerva Kuvataidematrikkelissa


  2. ↑ Kodin suuri tietosanakirja, osa 6 vuodelta 1979, s. 43


  3. ↑ Ilvas, Juha: Kansallistaidetta. Suomalaista taidetta Kansallis-Osake-Pankin kokoelmissa, s. 280-281. Raimo Kanerva. Helsinki: Kansallis-Osake-Pankki, 1989. ISBN 951-889-000-5.








-

Popular posts from this blog

Disable / Remove link to Product Items in Cart Planned maintenance scheduled April 23, 2019 at 23:30 UTC (7:30pm US/Eastern) Announcing the arrival of Valued Associate #679: Cesar Manara Unicorn Meta Zoo #1: Why another podcast?How can I limit products that can be bought / added to cart?Remove item from cartHide “Add to Cart” button if specific products are already in cart“Prettifying” the custom options in cart pageCreate link in cart sidebar to view all added items After limit reachedLink products together in checkout/cartHow to Get product from cart and add it againHide action-edit on cart page if simple productRemoving Cart items - ObserverRemove wishlist items when added to cart

Image
How were pictures turned from film to a big picture in a picture frame before digital scanning? Why is it faster to reheat something than it is to cook it? Has negative voting ever been officially implemented in elections, or seriously proposed, or even studied? Project Euler #1 in C++ What does 丫 mean? 丫是什么意思？ Do I really need to have a message in a novel to appeal to readers? Co-worker has annoying ringtone macOS: Name for app shortcut screen found by pinching with thumb and three fingers Amount of permutations on an NxNxN Rubik's Cube How does light 'choose' between wave and particle behaviour? What makes a man succeed? The test team as an enemy of development? And how can this be avoided? Should a wizard buy fine inks every time he want to copy spells into his spellbook? Most bit efficient text communication method? Do wooden building fires get hotter than 600°C? Is the IBM 5153 color display compatible with the Tandy 1000 16 color modes?
Read more

Helsingin valtaus Sisällysluettelo Taustaa | Yleistä sotatoimista | Osapuolet | Taistelut Helsingin ympäristössä | Punaisten antautumissuunnitelma | Taistelujen kulku Helsingissä | Valtauksen jälkeen | Tappiot | Muistaminen | Kirjallisuutta | Lähteet | Aiheesta muualla | NavigointivalikkoTeoksen verkkoversioTeoksen verkkoversioGoogle BooksSisällissota Helsingissä päättyi tasan 95 vuotta sittenSaksalaisten ylivoima jyräsi punaisen HelsinginSuomalaiset kuvaavat sotien jälkiä kaupungeissa – katso kuvat ja tarinat tutuilta kulmiltaHelsingin valtaus 90 vuotta sittenSaksalaiset valtasivat HelsinginHyökkäys HelsinkiinHelsingin valtaus 12.–13.4. 1918Saksalaiset käyttivät ihmiskilpiä Helsingin valtauksessa 1918Teoksen verkkoversioTeoksen verkkoversioSaksalaiset hyökkäävät Etelä-SuomeenTaistelut LeppävaarassaSotilaat ja taistelutLeppävaara 1918 huhtikuussa. KapinatarinaHelsingin taistelut 1918Saksalaisten voitonparaati HelsingissäHelsingin valtausta juhlittiinSaksalaisten Helsinki vuonna 1918Helsingin taistelussa kaatuneet valkokaartilaisetHelsinkiin haudatut taisteluissa kaatuneet punaiset12.4.1918 Helsingin valtauksessa saksalaiset apujoukot vapauttavat kaupunginVapaussodan muistomerkkejä Helsingissä ja pääkaupunkiseudullaCrescendo / Vuoden 1918 Kansalaissodan uhrien muistomerkkim

Image
Saksalaisten taistelut Suomen sisällissodassaHelsingin historia Helsinki Saksan Itämeren-divisioona Saksan keisarikunnan laivasto valkoiset Helsingin punakaarti Rüdiger von der Goltz Hugo Meurer Carl Voss-Schrader F. E. Johansson Edvard NyqvistSuomen sisällissodanSaksan Itämeren-divisioonapunaistenHelsinginHangossavalkoisiavankileireilleRüdiger von der GoltzinEspoossaMannerheimintietäTöölönlahdenPasilastaSmolnaPitkänsillanSiltasaareenHakaniemeenTampereen taistelussaKymijoenMannerheimTilkanIlmalan mäelläKampissaTurun kasarmillaRuotsalaisella teatterillaHelsingin työväentalollaVesilinnanmäelläLasipalatsinTarkk’ampujankatuensimmäisen maailmansodanNeuvosto-VenäjänViaporinBrest-Litovskin rauhansopimukseenHangon sopimuksenVenäjän Itämeren-laivastooma evakuointiPunavuoressaKaartinkaupungissaUllanlinnassaRüdiger von der GoltzinHelsingin suojeluskunnanCarl Voss-SchraderKulosaaren huvilakaupunkiaKulosaaressaVaasaanViipuriinKansanvaltuuskuntaEdvard NyqvistinHelsingin punakaartiaFredrik Edvard Joh
Read more

Adjektiivitarina Tarinan tekeminen | Esimerkki: ennen | Esimerkki: jälkeen | Navigointivalikko

Sanaleikit adjektiivitsubstantiiviverbitarinoita Adjektiivitarina on seuraleikki, jossa leikkijät lisäävät etukäteen kirjoitettuun tarinaan adjektiivit tarinaa tuntematta. On olemassa myös substantiivi- ja verbitarinoita, jotka tehdään samalla periaatteella. Tarinan tekeminen | Ensin pitää tehdä tai hankkia tarina, josta jätetään adjektiivit pois. Sitten tarinan kirjoittaja kysyy muilta ihmisiltä adjektiiveja, taivuttaa ne oikeaan muotoon ja lisää tarinaan tyhjille paikoille. Kun kaikki paikat on täytetty, tarina luetaan ääneen. Esimerkki: ennen | Liisalla oli _______ synttärit. Hän täytti 18 ________ vuotta. Liisan _______ äiti oli ostanut hänelle ________ lautapelin, jota voi pelata _________ kavereiden kanssa. Liisan ________ isoäiti, Margaretta, oli ostanut Liisalle paljon ________ kukkia, koska ei tiennyt mistä _________ lapsenlapsensa piti. Esimerkki: jälkeen | Liisalla oli märät synttärit. Hän täytti 18 rumaa vuotta. Liisan hauska äiti oli ostanut hänelle pienen lautap
Read more