Johan Fredrik Oskar von Kræmer Lähteet | NavigointivalikkoInfobox OKSuomalaissyntyiset palkitutWorldCat Identitiesn2013061377

Suomalaiset amiraalitVenäjän keisarikunnan laivaston amiraalitVuonna 1829 syntyneetVuonna 1904 kuolleet


19. toukokuuta1829Hauho10. syyskuuta1904RuovesiUlrika von PlatenItämaiseen sotaanSevastopolinfregattiVälimereltäJyllanninKreikanVenäjän valtakunnanneuvostonPunaisen RistinPyhän Andreaksen ritarikunnanHelsingin yliopistonAlexis von Kræmer


























Johan Fredrik Oskar von Kræmer
Kremerok.jpeg
Henkilötiedot
Syntynyt
19. toukokuuta 1829
Hauho, Suomen suuriruhtinaskunta
Kuollut
10. syyskuuta 1904 (74 vuotta)
Ruovesi
Kansallisuus
Suomi
Ammatti
merivoimien upseeri
Sotilashenkilö
Palvelusmaa(t)
Venäjän keisarikunta
Palveluvuodet
1837–1896
Komentajuudet
Naval Ensign of Russia.svg Meriväen pääesikunnan päällikkö 1886-1896
Taistelut ja sodat
Itämainen sota
Sotilasarvo
amiraali
Infobox OK

Johan Fredrik Oskar (Oscar) von Kræmer (19. toukokuuta 1829 Hauho – 10. syyskuuta 1904 Ruovesi) oli suomalainen sotilas, joka vuonna 1896 ylennettiin Venäjän laivaston amiraaliksi.[1]


Von Kræmerin vanhemmat olivat eversti Carl Johan von Kræmer ja baltiansaksalaisen aatelissuvun Suomen-haaraan kuulunut Ulrika von Platen. Von Kræmer valmistui Venäjällä meriupseeriksi ja osallistui Itämaiseen sotaan 1853–1855, haavoittuen Sevastopolin puolustuksessa. Hän toimi useiden eri sotalaivojen päällikkönä, mukaan lukien fregatti Alexander Nevski, joka matkallaan Välimereltä haaksirikkoutui ja upposi syysmyrskyssä 1868 Jyllannin rannikolla.[1]


Von Kræmer korotettiin 1. luokan kapteeniksi 1868 ja kontra-amiraaliksi 1875. Hän komensi 1878–1882 Kreikan vesillä toiminutta Venäjän laivastoa. Vuonna 1886 hänestä tuli vara-amiraali ja Venäjän keisarin kenraaliadjutantti, ja hän toimi meriväen pääesikunnan päällikkönä 1886–1896 sekä useaan otteeseen laivastoministerin sijaisena vuosina 1895–1896. Von Kræmer nimitettiin 1896 Venäjän valtakunnanneuvoston jäseneksi ja 1898 Venäjän Punaisen Ristin esimieheksi.[1]


Ansioistaan hänelle myönnettiin Pyhän Andreaksen ritarikunnan kunniamerkki Andreaksen risti 1904[2], yhtenä harvoista kunniamerkin saaneista suomalaisista.


Von Kræmerin puoliso vuodesta 1869 oli vapaaherratar Sofia Maria Julia Dorotea Cedercreutz (k. 1923). Helsingin yliopiston lehtori ja valtiopäivämies Alexis von Kræmer oli heidän poikansa.



Lähteet |



  • Ilmari Heikinheimo: Suomen elämäkerrasto. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1955. Sivu 405.


Viitteet |



  1. ↑ abc Heikki Tiilikainen: Tsaarin amiraali : suomalainen Oscar von Kraemer, s. 10–11, 210–213. toim. Otto Selén, 2. painos. Riika: Atlas Art, 2009. ISBN 978-952-5671-14-8.


  2. ↑ Suomalaissyntyiset palkitut. Eskoff.net-antiikkisivut. Viitattu 21.9.2016.




Auktoriteettitunnisteet

  • WorldCat Identities

  • LCCN: n2013061377


-

Popular posts from this blog

Olympian arkeologinen museo Sisällysluettelo Historia ja rakennus | Kokoelmat | Lähteet | Aiheesta muualla | Navigointivalikko37°38′36″N, 21°37′46″EInfobox OKArchaeological Museum of Olympia: HistoryArchaeological Museum of Olympia: DescriptionΜουσείο Ιστορίας των Ολυμπιακών Αγώνων της Αρχαιότητας: ΙστορικόArchaeological Museum of Olympia

Image
Olympian arkeologinen museo kreik.arkeologinenmuseoOlympianArchaía OlympíanKreikassaantiikinOlympian kisojenOlympian kisojen historian museoOlympian kaivausten historian museouusklassisessamaanjäristyksissäMelína MerkoúriAteenan vuoden 2004 olympialaisiavestibyyliesihistorialliseltavarhaiskristilliselleKreikan klassisen kaudenvotiivilahjojaPraksiteleen HermesPraksiteleenDionysosHermestäPaionioksen NikePaionioksenNikeäZeuksen temppelinpäätykolmiokoristelujenmetooppienApolloniaHeran temppelinMetrooninHerodes Atticuksen NymfaioninZeustaGanymedestäMiltiades nuoremmanMarathonin taistelussavotiivilahjojaZeuksen alttariltaMiltiades nuoremmanMarathonin taistelustaZeusGanymedesPaionioksen NikeFeidiaanoinokhoeFeidiaan työpajastaZeuksen temppelinHerakleen urotöitäHesperidien omenaPraksiteleen HermesNymfaionistaOlympian kisojen Olympian arkeologinen museo Αρχαιολογικό ...
Read more

Jet Time Laivasto | Lähteet | Aiheesta muualla | NavigointivalikkoJet Time - The CompanyThe CompanyManagementJet Time aloittaa lauantaina Suomi-rekisterissä olevalla Boeing 737 -koneellaJettime Finland Fleet Details and HistoryJettime Fleet Details and HistoryRegional Jet OÜ takes over ATR production for SASJet Time Returns To Its Core BusinessYhtiön kotisivutlaajentamalla

Image
Tanskalaiset lentoyhtiöt IATAICAOtanskalainenlentoyhtiötilauslentojaICAOScandinavian Airlinesin Yhtiön pääkonttori Kastrupissa. Jet Time (IATA: JO , ICAO: JTG , kutsukoodi: JETTIME ) on tanskalainen vuonna 2006 perustettu lentoyhtiö. [1] Se lentää tilauslentoja kuljettaen erityisesti pakettimatkalaisia. Lisäksi se tarjoaa koneitaan muiden lentoyhtiöiden käyttöön ACMI-vuokrasopimuksilla ( Aircraft, Crew, Maintenance, Insurance ). Se on suurin tanskalaisomisteinen lentoyhtiö. [2] Yhtiön toimitusjohtaja on Jørgen Holme. [3] Jet Time perusti vuonna 2014 Suomeen tytäryhtiö Jet Time Finlandin (ICAO: JTF , kutsukoodi: JETFIN ), jotta voisi liikennöidä Suomesta Turkkiin. [4] Yhtiöllä on yksi Boeing 737-700 kone (OH-JTZ) Suomen rekisterissä. [5] Laivasto | Boeing 737-700 Lokakuussa 2017: [6] 1 ATR 72-500 2 ATR 72-600 3 Boeing 737-300 5 Boeing 737-700 (1 Jet Time Finland...
Read more

Äpy Sisällysluettelo Äpyt kautta historian | Esimerkkejä Äpy-huumorista | Katso myös | Kirjallisuutta | Aiheesta muualla | Navigointivalikkowww.äpy.fi

Image
TeekkarikulttuuriVappulehdet teekkarienvappulehtijouluna1948Apu19481953195819601964196619671983Vappuna2009saunojenspeksien Finnish Design Äpy 2007 Äpy (kirjoitettuna myös ) on Suomen vanhin teekkarien vappulehti. Äpy-lehti syntyi jouluna 1948 Lönnrotinkadun Polilla. Ensimmäinen Äpy yhdisti humorististen joululehtien perinteen ja työttömien myymän Apu-lehden. Aluksi Äpy ilmestyi epäsäännöllisesti vuosina 1948, 1953, 1958, 1960, 1964, 1966 ja 1967. Tämän jälkeen Äpy on ilmestynyt parittomina vuosina ja sen ulkoasu on ollut aina erikoinen ja erilainen. Erikoisin lienee Äpyfoni (1983), joka oli sekä lehti, äänilevy että levysoitin. Vappuna 2009 ilmestyneen UniikkiÄpyn jokainen myyntikappale erosi sisällöltään muista. Äpyn julkaisijana toimii Suomen Äpy-lehtien Liitto ry. Äpyn tuotoilla on kautta aikain tuettu monenlaista teekkarit...
Read more