Johan Fredrik Oskar von Kræmer Lähteet | NavigointivalikkoInfobox OKSuomalaissyntyiset palkitutWorldCat Identitiesn2013061377

Suomalaiset amiraalitVenäjän keisarikunnan laivaston amiraalitVuonna 1829 syntyneetVuonna 1904 kuolleet


19. toukokuuta1829Hauho10. syyskuuta1904RuovesiUlrika von PlatenItämaiseen sotaanSevastopolinfregattiVälimereltäJyllanninKreikanVenäjän valtakunnanneuvostonPunaisen RistinPyhän Andreaksen ritarikunnanHelsingin yliopistonAlexis von Kræmer


























Johan Fredrik Oskar von Kræmer
Kremerok.jpeg
Henkilötiedot
Syntynyt
19. toukokuuta 1829
Hauho, Suomen suuriruhtinaskunta
Kuollut
10. syyskuuta 1904 (74 vuotta)
Ruovesi
Kansallisuus
Suomi
Ammatti
merivoimien upseeri
Sotilashenkilö
Palvelusmaa(t)
Venäjän keisarikunta
Palveluvuodet
1837–1896
Komentajuudet
Naval Ensign of Russia.svg Meriväen pääesikunnan päällikkö 1886-1896
Taistelut ja sodat
Itämainen sota
Sotilasarvo
amiraali
Infobox OK

Johan Fredrik Oskar (Oscar) von Kræmer (19. toukokuuta 1829 Hauho – 10. syyskuuta 1904 Ruovesi) oli suomalainen sotilas, joka vuonna 1896 ylennettiin Venäjän laivaston amiraaliksi.[1]


Von Kræmerin vanhemmat olivat eversti Carl Johan von Kræmer ja baltiansaksalaisen aatelissuvun Suomen-haaraan kuulunut Ulrika von Platen. Von Kræmer valmistui Venäjällä meriupseeriksi ja osallistui Itämaiseen sotaan 1853–1855, haavoittuen Sevastopolin puolustuksessa. Hän toimi useiden eri sotalaivojen päällikkönä, mukaan lukien fregatti Alexander Nevski, joka matkallaan Välimereltä haaksirikkoutui ja upposi syysmyrskyssä 1868 Jyllannin rannikolla.[1]


Von Kræmer korotettiin 1. luokan kapteeniksi 1868 ja kontra-amiraaliksi 1875. Hän komensi 1878–1882 Kreikan vesillä toiminutta Venäjän laivastoa. Vuonna 1886 hänestä tuli vara-amiraali ja Venäjän keisarin kenraaliadjutantti, ja hän toimi meriväen pääesikunnan päällikkönä 1886–1896 sekä useaan otteeseen laivastoministerin sijaisena vuosina 1895–1896. Von Kræmer nimitettiin 1896 Venäjän valtakunnanneuvoston jäseneksi ja 1898 Venäjän Punaisen Ristin esimieheksi.[1]


Ansioistaan hänelle myönnettiin Pyhän Andreaksen ritarikunnan kunniamerkki Andreaksen risti 1904[2], yhtenä harvoista kunniamerkin saaneista suomalaisista.


Von Kræmerin puoliso vuodesta 1869 oli vapaaherratar Sofia Maria Julia Dorotea Cedercreutz (k. 1923). Helsingin yliopiston lehtori ja valtiopäivämies Alexis von Kræmer oli heidän poikansa.



Lähteet |



  • Ilmari Heikinheimo: Suomen elämäkerrasto. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1955. Sivu 405.


Viitteet |



  1. abc Heikki Tiilikainen: Tsaarin amiraali : suomalainen Oscar von Kraemer, s. 10–11, 210–213. toim. Otto Selén, 2. painos. Riika: Atlas Art, 2009. ISBN 978-952-5671-14-8.


  2. Suomalaissyntyiset palkitut. Eskoff.net-antiikkisivut. Viitattu 21.9.2016.



Popular posts from this blog

Disable / Remove link to Product Items in Cart Planned maintenance scheduled April 23, 2019 at 23:30 UTC (7:30pm US/Eastern) Announcing the arrival of Valued Associate #679: Cesar Manara Unicorn Meta Zoo #1: Why another podcast?How can I limit products that can be bought / added to cart?Remove item from cartHide “Add to Cart” button if specific products are already in cart“Prettifying” the custom options in cart pageCreate link in cart sidebar to view all added items After limit reachedLink products together in checkout/cartHow to Get product from cart and add it againHide action-edit on cart page if simple productRemoving Cart items - ObserverRemove wishlist items when added to cart

Helsingin valtaus Sisällysluettelo Taustaa | Yleistä sotatoimista | Osapuolet | Taistelut Helsingin ympäristössä | Punaisten antautumissuunnitelma | Taistelujen kulku Helsingissä | Valtauksen jälkeen | Tappiot | Muistaminen | Kirjallisuutta | Lähteet | Aiheesta muualla | NavigointivalikkoTeoksen verkkoversioTeoksen verkkoversioGoogle BooksSisällissota Helsingissä päättyi tasan 95 vuotta sittenSaksalaisten ylivoima jyräsi punaisen HelsinginSuomalaiset kuvaavat sotien jälkiä kaupungeissa – katso kuvat ja tarinat tutuilta kulmiltaHelsingin valtaus 90 vuotta sittenSaksalaiset valtasivat HelsinginHyökkäys HelsinkiinHelsingin valtaus 12.–13.4. 1918Saksalaiset käyttivät ihmiskilpiä Helsingin valtauksessa 1918Teoksen verkkoversioTeoksen verkkoversioSaksalaiset hyökkäävät Etelä-SuomeenTaistelut LeppävaarassaSotilaat ja taistelutLeppävaara 1918 huhtikuussa. KapinatarinaHelsingin taistelut 1918Saksalaisten voitonparaati HelsingissäHelsingin valtausta juhlittiinSaksalaisten Helsinki vuonna 1918Helsingin taistelussa kaatuneet valkokaartilaisetHelsinkiin haudatut taisteluissa kaatuneet punaiset12.4.1918 Helsingin valtauksessa saksalaiset apujoukot vapauttavat kaupunginVapaussodan muistomerkkejä Helsingissä ja pääkaupunkiseudullaCrescendo / Vuoden 1918 Kansalaissodan uhrien muistomerkkim

Adjektiivitarina Tarinan tekeminen | Esimerkki: ennen | Esimerkki: jälkeen | Navigointivalikko