Samuli Rantanen Henkilöhistoria | Kuolema | Lähteet | NavigointivalikkoInfobox OKSamuli RantanenTeoksen verkkoversioTeoksen verkkoversioSuomen sotasurmat 1914-1922 -tietokantamm

KansanedustajatSuomen Sosialidemokraattisen Puolueen poliitikotSuomen sisällissodan terrorin uhritSuomalaiset henkirikosten uhritVuonna 1861 syntyneetVuonna 1918 kuolleet


8. toukokuuta1861Keuruu3. helmikuuta1918SeinäjokisuutaritorppariSDPSuomen sisällissodanpunakaartiinhuutolaisenarenkinäVaasan läänin itäistä vaalipiiristävaaleissa1917Paul WalleniusÄhtäristäKalle A. RitokankaannuorsuomalaisiaJonas CastrénMannerheiminsenaatinmaanpetoksenaArvid Borgin





















Samuli Rantanen
Samuli Rantanen.jpg
Kansanedustaja

22.5.1907–31.1.1911, 4.4.1917–31.10.1917

Ryhmä/puolue
SDP
Vaalipiiri
Vaasan läänin itäinen
Henkilötiedot
Syntynyt
8. toukokuuta 1861
Keuruu
Kuollut
3. helmikuuta 1918 (56 vuotta)
Seinäjoki
Ammatti
suutari, torppari
Puoliso
Lydia Vilhelmiina Haitto (1891–)
Infobox OK

Samuli Rantanen (8. toukokuuta 1861 Keuruu – 3. helmikuuta 1918 Seinäjoki[1]) oli suomalainen suutari ja torppari, joka toimi SDP:n kansanedustajana vuosina 1907–1911 ja 1917. Hänet teloitettiin Suomen sisällissodan alkuvaiheessa helmikuussa 1918, vaikka Rantanen ei kuulunut punakaartiin, eikä hän myöskään kannattanut aseellista kapinaa.[2]



Henkilöhistoria |


Rantasen vanhemmat olivat torppari Matti Juhonpoika ja Hedvig Israelintytär. Hän oli huutolaisena kuuden vuoden ajan ja sen jälkeen renkinä kahdeksan vuotta. Myöhemmin hän oli torpparina Keuruulla ja työskenteli myös suutarina. Rantasen puoliso oli vuodesta 1891 lähtien Lydia Vilhelmiina Haitto.[2]


Sosialidemokraatteja edustanut Rantanen valittiin eduskuntaan Vaasan läänin itäistä vaalipiiristä vuoden 1907 vaaleissa. Toisen kerran hän oli kansanedustajana vuonna 1917.[2]



Kuolema |


Sisällissodan alettua valkoiset pidättivät Keuruulla helmikuun ensimmäisenä päivänä viisi henkilöä, joiden joukossa oli Rantasen lisäksi neljä työväen järjestyskaartin jäsentä. Pidätetyt miehet olivat koko ajan pysytelleet kodeissaan, eivätkä olleet ottaneet millään tavoin osaa punakaartien sotilaalliseen toimintaan. Rantasen tiedetään jopa vastustaneen aseelliseen kapinaan ryhtymistä viimeiseen asti.[3] Pidätykset oli ilmeisesti järjestänyt jääkärikapteeni Paul Wallenius, joka määräsi Ähtäristä kotoisin olleen suojeluskuntalaisen Kalle A. Ritokankaan kuljettamaan vangit junalla Seinäjoelle. Samassa junassa matkusti Rantasen lisäksi myös toinen kansanedustaja, nuorsuomalaisia edustanut lakimies Jonas Castrén.[4]


Ritokangas alaisineen teloitti vangitut Seinäjoella 2.–3. helmikuuta kapinaan yllytyksestä syytettynä. Rantasen lisäksi ammuttiin Keuruulta kotoisin olleet nahkuri Eevert Lampinen (s. 1874) ja sekatyömies Heikki Saxberg (s. 1882) sekä vilppulalaiset työmies Nikolai Lahtinen (s. 1887) ja tynnyrintekijä Juho Salonen (s. 1879).[5] Teloitukset rikkoivat Mannerheimin ja senaatin antamaa julistusta suojeluskuntien aseellisesta vastustamisesta maanpetoksena, koska yksikään heistä ei ollut liittynyt aseelliseen vastarintaan. Ritokangas kuvaili itse teloituksia vuosi sodan jälkeen ilmestyneessä Arvid Borgin teoksessa Ähtärin suojeluskunta Suomen vapaussodassa 1918.[4]



Lähteet |



  1. ↑ Samuli Rantanen Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 5.9.2007.


  2. ↑ abc Patrikainen, Seppo & Joensuu, Miikka: Se olkoon vapauden työ: SDP:n Keski-Suomen piiri 1906-2006, s. 428. Jyväskylä: SDP:n Keski-Suomen piiri ry, 2007. ISBN 978-952-92258-6-6.


  3. ↑ Poussi, Airikki: Nuori Ilmari Vaissi: Kasvun ja kehityksen vuodet suomalaisessa talonpoikaisyhteisössä 1910–1939, s. 76–77. Helsinki: Helsingin yliopiston Kasvatustieteen laitos, 2003. ISBN 952-10079-9-0. Teoksen verkkoversio.


  4. ↑ ab Kangasniemi, Tapio: Tappajan muotokuva: Heikki Kaljunen ja muutama muu, s. 239–244. Pirkkala: Ay Charis ja Eleos, 2014. ISBN 978-952-67891-1-8. Teoksen verkkoversio.


  5. ↑ Suomen sotasurmat 1914-1922 -tietokanta Valtioneuvoston kanslia. Viitattu 8.7.2013.







-

Popular posts from this blog

Disable / Remove link to Product Items in Cart Planned maintenance scheduled April 23, 2019 at 23:30 UTC (7:30pm US/Eastern) Announcing the arrival of Valued Associate #679: Cesar Manara Unicorn Meta Zoo #1: Why another podcast?How can I limit products that can be bought / added to cart?Remove item from cartHide “Add to Cart” button if specific products are already in cart“Prettifying” the custom options in cart pageCreate link in cart sidebar to view all added items After limit reachedLink products together in checkout/cartHow to Get product from cart and add it againHide action-edit on cart page if simple productRemoving Cart items - ObserverRemove wishlist items when added to cart

Image
How were pictures turned from film to a big picture in a picture frame before digital scanning? Why is it faster to reheat something than it is to cook it? Has negative voting ever been officially implemented in elections, or seriously proposed, or even studied? Project Euler #1 in C++ What does 丫 mean? 丫是什么意思？ Do I really need to have a message in a novel to appeal to readers? Co-worker has annoying ringtone macOS: Name for app shortcut screen found by pinching with thumb and three fingers Amount of permutations on an NxNxN Rubik's Cube How does light 'choose' between wave and particle behaviour? What makes a man succeed? The test team as an enemy of development? And how can this be avoided? Should a wizard buy fine inks every time he want to copy spells into his spellbook? Most bit efficient text communication method? Do wooden building fires get hotter than 600°C? Is the IBM 5153 color display ...
Read more

Helsingin valtaus Sisällysluettelo Taustaa | Yleistä sotatoimista | Osapuolet | Taistelut Helsingin ympäristössä | Punaisten antautumissuunnitelma | Taistelujen kulku Helsingissä | Valtauksen jälkeen | Tappiot | Muistaminen | Kirjallisuutta | Lähteet | Aiheesta muualla | NavigointivalikkoTeoksen verkkoversioTeoksen verkkoversioGoogle BooksSisällissota Helsingissä päättyi tasan 95 vuotta sittenSaksalaisten ylivoima jyräsi punaisen HelsinginSuomalaiset kuvaavat sotien jälkiä kaupungeissa – katso kuvat ja tarinat tutuilta kulmiltaHelsingin valtaus 90 vuotta sittenSaksalaiset valtasivat HelsinginHyökkäys HelsinkiinHelsingin valtaus 12.–13.4. 1918Saksalaiset käyttivät ihmiskilpiä Helsingin valtauksessa 1918Teoksen verkkoversioTeoksen verkkoversioSaksalaiset hyökkäävät Etelä-SuomeenTaistelut LeppävaarassaSotilaat ja taistelutLeppävaara 1918 huhtikuussa. KapinatarinaHelsingin taistelut 1918Saksalaisten voitonparaati HelsingissäHelsingin valtausta juhlittiinSaksalaisten Helsinki vuonna 1918Helsingin taistelussa kaatuneet valkokaartilaisetHelsinkiin haudatut taisteluissa kaatuneet punaiset12.4.1918 Helsingin valtauksessa saksalaiset apujoukot vapauttavat kaupunginVapaussodan muistomerkkejä Helsingissä ja pääkaupunkiseudullaCrescendo / Vuoden 1918 Kansalaissodan uhrien muistomerkkim

Image
Saksalaisten taistelut Suomen sisällissodassaHelsingin historia Helsinki Saksan Itämeren-divisioona Saksan keisarikunnan laivasto valkoiset Helsingin punakaarti Rüdiger von der Goltz Hugo Meurer Carl Voss-Schrader F. E. Johansson Edvard NyqvistSuomen sisällissodanSaksan Itämeren-divisioonapunaistenHelsinginHangossavalkoisiavankileireilleRüdiger von der GoltzinEspoossaMannerheimintietäTöölönlahdenPasilastaSmolnaPitkänsillanSiltasaareenHakaniemeenTampereen taistelussaKymijoenMannerheimTilkanIlmalan mäelläKampissaTurun kasarmillaRuotsalaisella teatterillaHelsingin työväentalollaVesilinnanmäelläLasipalatsinTarkk’ampujankatuensimmäisen maailmansodanNeuvosto-VenäjänViaporinBrest-Litovskin rauhansopimukseenHangon sopimuksenVenäjän Itämeren-laivastooma evakuointiPunavuoressaKaartinkaupungissaUllanlinnassaRüdiger von der GoltzinHelsingin suojeluskunnanCarl Voss-SchraderKu...
Read more

Adjektiivitarina Tarinan tekeminen | Esimerkki: ennen | Esimerkki: jälkeen | Navigointivalikko

Sanaleikit adjektiivitsubstantiiviverbitarinoita Adjektiivitarina on seuraleikki, jossa leikkijät lisäävät etukäteen kirjoitettuun tarinaan adjektiivit tarinaa tuntematta. On olemassa myös substantiivi- ja verbitarinoita, jotka tehdään samalla periaatteella. Tarinan tekeminen | Ensin pitää tehdä tai hankkia tarina, josta jätetään adjektiivit pois. Sitten tarinan kirjoittaja kysyy muilta ihmisiltä adjektiiveja, taivuttaa ne oikeaan muotoon ja lisää tarinaan tyhjille paikoille. Kun kaikki paikat on täytetty, tarina luetaan ääneen. Esimerkki: ennen | Liisalla oli _______ synttärit. Hän täytti 18 ________ vuotta. Liisan _______ äiti oli ostanut hänelle ________ lautapelin, jota voi pelata _________ kavereiden kanssa. Liisan ________ isoäiti, Margaretta, oli ostanut Liisalle paljon ________ kukkia, koska ei tiennyt mistä _________ lapsenlapsensa piti. Es...
Read more