Hjdcti

Viheranakonda
Tieteellinen luokittelu
Domeeni:	; Aitotumaiset Eucarya;
Kunta:	; Eläinkunta Animalia;
Pääjakso:	; Selkäjänteiset Chordata;
Alajakso:	; Selkärankaiset Vertebrata;
Luokka:	; Matelijat Reptilia;
Lahko:	; Suomumatelijat Squamata;
Alalahko:	; Käärmeet Serpentes;
Heimo:	; BoakäärmeetBoidae;
Suku:	; AnakondatEunectes;
Laji:	; murinus;
Kaksiosainen nimi
	; Eunectes murinus ; (Linné, 1758); ;
Katso myös
	; Viheranakonda Wikispeciesissä; Viheranakonda Commonsissa; ;
	; Infobox OKNimi-testi OK;

Viheranakonda^[2] eli aiemmalta nimeltään anakonda^[1] (Eunectes murinus) on jättiläiskäärmeiden heimoon kuuluva käärme. Vihreää anakondaa pidetään paljon vankeudessa, niin kotioloissa kuin eläintarhoissa. Laji on lisätty CITES-sopimuksen Appendix II -liitteeseen. Laji on maailman painavin käärmelaji. Se ei ole kuitenkaan yleisen uskomuksen vastaisesti maailman pisin käärme, pisin on aasialainen verkkopyton.

Sisällysluettelo

1 Koko ja ulkonäkö

2 Levinneisyys

3 Ravinto

4 Lisääntyminen

5 Alalajit

6 Uhat

7 Lähteet
- 7.1 Viitteet

8 Aiheesta muualla

Koko ja ulkonäkö |

Viheranakonda on yksi maailman pisimmistä käärmeistä ja läntisen pallonpuoliskon pisin käärme. Naaraalla saattaa olla mittaa 6-9 metriä ja painoa yli 100 kg. Koiraat eivät juuri kasva kolmea metriä pidemmäksi.

Viheranakondan ruumis on päältä oliivinvihreä ja mustatäpläinen. Sivuilla on täpliä, joissa on mustan lisäksi keltainen keskus. Vatsa on keltaisenvihreä. Pää on ruumiin värinen ja pieni. Silmien takana on mustat juovat.

Levinneisyys |

Viheranakondaa tavataan Etelä-Amerikassa Andien itäpuolella Kolumbiassa, Venezuelassa, Guayanassa, Surinamessa, Ranskan Guayanassa, Trinidadin saarella ja Brasiliassa. Laji elää sademetsissä suurten jokien lähistöllä yksinään.

Ravinto |

Viheranakondat syövät aikuisina pääasiassa lintuja, monenlaisia nisäkkäitä, kaloja ja muita matelijoita. Laji tappaa saaliinsa kuristamalla. Suuret yksilöt voivat tappaa ja syödä jopa jaguaarin tai kaimaanin. Joissain legendoissa ja tarinoissa väitetään, että viheranakonda olisi ihmissyöjä, mutta tällaisille väitteille ei ole löydetty tarpeeksi todisteita. Ruokaa etsiessään vihreät anakondat voivat olla jopa 10 minuuttia sukelluksissa.

Lisääntyminen |

Vihreranakondien lisääntymisaika on sadekautena. Uskotaan, että naarat lähettävät ilmaan feromoneja, joiden avulla koiras löytää naaraan. Kosinta ja parittelu tapahtuvat lähes yksinomaan vedessä.

Naaraan tiineys kestää jopa 6-7 kuukautta. Viheranakonda on vivipaarinen eli se synnyttää eläviä poikasia. Poikasia syntyy kerralla muutamasta kymmenestä jopa sataan. Vastakuoriutuneet poikaset ovat 70-80 cm pitkiä, ja ne kärsivät muista eläimistä. Selvinneet poikaset kasvavat nopeasti sukukypsyyteen asti muutaman vuoden ikään, jonka jälkeen ne kasvavat hitaammin.

Alalajit |

Viheranakonda on jakautunut kahteen alalajiin, Eunectes murinus gigas (Latreille, 1801), ja Eunectes murinus murinus (Linné, 1758).

Uhat |

Viheranakondan suurin uhka on ihminen. Paikalliset asukkaat tappavat anakondia, koska pitävät niitä ihmissyöjinä. Myös metsästäjät tappavat niitä tehdäkseen niistä matkamuistoja. Kauppaa on rajoitettu CITES-sopimuksen Appendix II -liitteellä, mutta silti niitä salakuljetetaan ympäri maailmaa. Lisäksi suuri uhka on elinympäristöjen tuhoaminen.

Lähteet |

Eunectes murinus, Animal Diversity Web

Eunectes murinus

Viitteet |

↑ ^a^b^c Dahlström, Harri (päätoim.): Maailman eläimet: Kalat, sammakkoeläimet, matelijat, s. 284. Helsinki: Tammi, 1988. ISBN 951-30-6533-2.

↑ Lokki, Juhani; Lappalainen, Jyrki ym.: Maailman luonto: Kalat, sammakkoeläimet ja matelijat. [Espoo] Porvoo: [Weilin+Göös] WSOY, 2000. ISBN 951-35-6505-X.

Aiheesta muualla |

ITIS: Eunectes murinus (englanniksi)

[Dahlström1988-1] Dahlström, Harri (päätoim.): Maailman eläimet: Kalat, sammakkoeläimet, matelijat, s. 284. Helsinki: Tammi, 1988. ISBN 951-30-6533-2.

[2] Lokki, Juhani; Lappalainen, Jyrki ym.: Maailman luonto: Kalat, sammakkoeläimet ja matelijat. [Espoo] Porvoo: [Weilin+Göös] WSOY, 2000. ISBN 951-35-6505-X.

搜尋此網誌