Hjdcti

Piikkiön tuomiokunta oli Turun hovioikeuspiiriin kuulunut kihlakunnantuomarin virka-alue.^[1]Tuomiokunta muodostettiin 12. toukokuuta 1876 ja toiminta alkoi vuoden 1877 alussa.^[2] Tuomiokunnat lakkautettiin alioikeusuudistuksessa 1993.^[3] Tämä tuomiokunta syntyi, kun Piikkiön ja Halikon alaosan kihlakunnan tuomiokunnasta ja Piikkiön ja Halikon yläosan kihlakunnan tuomiokunnasta muodostettiin Halikon tuomiokunta ja Piikkiön tuomiokunta. Järjestelystä määrättiin julistuksella 26. elokuuta 1862,^[4] mutta se toteutettiin vasta Piikkiön ja Halikon yläosan kihlakunnan tuomiokunnan tuomarinviran tullessa avoimeksi Ernst Gustaf Wentzel Rotkirchin kuoltua.^[2]

Vuoden 1862 järjestelyssä Piikkiön tuomiokuntaan määrättiin seuraavat pitäjät:^[2]

• 
  Hiittisten pitäjä


• 
  Kaarinan eli Nummen pitäjä ja Kakskerran kappeli
  


• 
  Kemiön pitäjä sekä Dragsfjärdin ja Västanfjärdin kappelit


• 
  Paimion pitäjä


• 
  Paraisten pitäjä


• 
  Piikkiön pitäjä ja Kuusiston kappeli


• 
  Sauvon pitäjä ja Karunan kappeli.

Vuonna 1876 määrättiin tuomiokunnan käräjäkuntajako seuraavanlaiseksi:^[2]

1. Hiittisten pitäjä


2. Kaarinan pitäjä ja Kakskerran kappeli, Piikkiön pitäjä ja Kuusiston kappeli sekä Paimion pitäjä


3. Kemiön pitäjä sekä Dragsfjärdin kappeli ja Västanfjärdin kappeli


4. Paraisten pitäjä


5. Sauvon pitäjä ja Karunan kappeli.

Valtioneuvosto määräsi 29. elokuuta 1929, että Dragsfjärdin kunta vuoden 1930 alusta lähtien kuuluu oikeudellisessa suhteessa Hiittisten kunnan käräjäkuntaan samassa tuomiokunnassa. Hiittisten ja Dragsfjärdin kuntien käräjäkunta oli kaksikielinen siten, että ruotsi oli enemmistön kielenä.^[5]

Piikkiön tuomiokuntaan siirrettiin käräjäkuntia Maskun tuomiokunnasta ja muodostettiin uusi Paraisten tuomiokunta. Valtioneuvosto päätti asiasta 11. heinäkuuta 1946 ja järjestely tuli voimaan vuoden 1947 alusta. Piikkiön tuomiokuntaan jäivät

1. Kaarinan, Piikkiön, Paimion ja Kakskerran pitäjäin käräjäkunta


2. Sauvon ja Karunan pitäjäin käräjäkunta

ja siihen siirrettiin Maskun tuomiokunnasta

1. 
   Lemun, Rymättylän, Merimaskun ja Askaisten pitäjäin käräjäkunta


2. 
   Maskun, Nousiaisten, Vahdon, Raision ja Ruskon pitäjäin sekä Naantalin maalaiskunnan käräjäkunta


3. 
   Maarian, Liedon, Auran ja Paattisten pitäjäin käräjäkunta.^[6]

Vuoden 1954 alussa tuli voimaan valtioneuvoston päätös, jolla määrättiin, että Piikkiön tuomiokunnassa oli oleva vain yksi käräjäkunta, johon kuuluivat:^[7]

• 
  Askaisten kunta


• 
  Auran kunta


• 
  Kaarinan kunta


• 
  Kakskerran kunta


• 
  Karunan kunta


• 
  Lemun kunta


• 
  Liedon kunta


• 
  Maarian kunta


• 
  Maskun kunta


• 
  Merimaskun kunta


• Naantalin maalaiskunta


• 
  Nousiaisten kunta


• 
  Paattisten kunta


• 
  Paimion kunta


• 
  Piikkiön kunta


• 
  Raision kunta


• 
  Ruskon kunta


• 
  Rymättylän kunta


• 
  Sauvon kunta


• 
  Vahdon kunta

Vuoden 1977 alussa astui voimaan valtioneuvoston päätös, jolla Piikkiön tuomiokunta muodostettiin uudelleen. Tuomiokuntaan kuului vain yksi käräjäkunta eli Piikkiön käräjäkunta, johon kuuluivat:^[8]

• Auran kunta


• Kaarinan kunta


• Liedon kunta


• Merimaskun kunta


• Paimion kunta


• Piikkiön kunta


• Raision kaupunki


• Ruskon kunta


• Rymättylän kunta


• Sauvon kunta

Tuomareita |

Piikkiön tuomiokunnan kihlakunnantuomareita ovat olleet ainakin seuraavat henkilöt:^[2]

• 1877–1887   Göran Erik Axel Silfverhjelm


• 1887–1897   Erik Gustaf Palmgren


• 1898–1916   Johannes Leopold


• 1919–1934   Johannes Eliel Wilskman (1906–1925 Wiljomaa)


• 1934–1948   Edvard Hällfors


• 1948–1958   Leo Harald Kartio


• 1958–      Paavo Auvinen

Lähteet |

• Håkon Holmberg et al.: Suomen tuomiokunnat ja kihlakunnantuomarit, Suomen kihlakunnantuomarien yhdistys 1959.

Viitteet |