Kuntakokous Navigointivalikko
Multi tool use
Suomen kunnallishallinto
kunnanvaltuustojenasetukseen kunnallishallinnosta maallaSuomen evankelis-luterilaisen kirkonpitäjähallintopitäjäPitäjänkokouksiakirkkoherraveroäyrikunnallislautakunnankunnanhallituksenpitäjänkokouskuntakokouskunnanvaltuusmiehetkunnanvaltuustotkaupunginraaditkaupunginvaltuustotmaakuntaliitotseutukaavaliitotmaakuntien liitotKuntavaalitKunnanvaltuusto SuomessaKunnanhallitus SuomessaKunnanjohtaja SuomessaKuntayhtymäSuomen KuntaliittoSuomen kuntavaakunatKuntanumeroPitäjänkokousKuntakokousLuettelo Suomen kunnistaLuettelo Suomen entisistä kunnistaLuettelo Suomen kunnista väkiluvun mukaanLuettelo Suomen kunnista pinta-alan mukaanLuettelo Suomen kunnista perustamisvuoden mukaanLuettelo Suomen kuntien koordinaateistaLuettelo Suomen ruotsin- ja kaksikielisistä kunnistaLuettelo Suomen kunnista postinumeropiireittäinLuettelo Suomen postinumeroista kunnittainLuettelo Suomen rannikkokunnistaLuettelo Suomen kuntanumeroistaLuettelo Suomen kunnista vuonna 2008Suomen kaupungitLuettelo Suomen kaupungeistaLuettelo Suomen entisistä kaupungeistaLuettelo Suomen kaupungeista perustamisvuoden mukaanVuoden 1865 kunnallisasetusSuuri kuntauudistusKunta- ja palvelurakenneuudistusSote-uudistusKuntajakolakiKuntaliitos SuomessaLuettelo kuntaliitoksista Suomessa kunnittainKuntaliitokset Suomessa ilman yhteistä rajaaLuettelo Suomen kuntien nimenmuutoksistaAlueliitosLuettelo osakuntaliitoksista SuomessaSuomen keskiaikaiset seurakunnatLuettelo Suomen kirkkopitäjistäKaupunkiKauppalaLuettelo Suomen kauppaloistaMaalaiskuntaEpäitsenäinen kauppalaTaajaväkinen yhdyskuntaLuettelo Suomen taajaväkisistä yhdyskunnistaVanhat kaupungit SuomessaUudet kaupungit SuomessaSuomen laittomat kunnat
Kuntakokous oli kunnanvaltuustojen edeltäjä, joka perustui Suomen säätyjen 6. helmikuuta 1865 päättämään asetukseen kunnallishallinnosta maalla. Tuolloin Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntahallinto erotettiin maallisesta kunnallishallinnosta. Sitä ennen pitäjä oli tarkoittanut kirkollisveron keräämisaluetta ja hallintopitäjä maallisten verojen. Pitäjänkokouksia oli johtanut Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnan kirkkoherra.
Kuntakokoukseen osanotto-oikeus oli jokaisella kunnanveroa maksavalla kansalaisella, mutta äänivalta määräytyi veronmaksun mukaisesti siten, että verotettavasta sadan markan tulosta, josta kannettiin veroa kulloinkin määrättävä yksi veroäyri antoi yhden äänen oikeuden.
Toimeenpanoa varten kuntakokous asetti kunnallislautakunnan. Se oli näin kunnanhallituksen edeltäjä.
Koska osallistuminen kuntakokouksiin oli satunnaista, julkaistiin 15. kesäkuuta 1898 asetus maalaiskuntain kunnallishallinnosta, jossa mahdollistettiin siirtyminen välilliseen päättämiseen siten, että kuntakokous valitsi pysyviä kunnanvaltuusmiehiä, jotka olivat kunnanvaltuutettujen edeltäjiä.
»Jos kunta tahtoo erityisille valtuusmiehille antaa vallan kuntakokouksen oikeudella käytellä ja päättää kuntakokouksen käsiteltäviä asioita, olkoon se luvallista niillä ehdoilla kuin tässä jälempänä säädetään, jos kahdessa perättäisessä kuntakokouksessa, joista 19. pykälässä erittäin tarkoitetaan, ääniluvun mukaan kaksi kolmannesta läsnäolevista on yhtä mieltä.
Sellainen päätös on viivyttelemättä annettava kuvernöörille tiedoksi.»
Kuntakokoukselle itselleen jäivät kuitenkin päätettäviksi 32. pykälän mukaan:
- lahjoituksen tai testamentin kautta kunnan omaisuudeksi tulleen kiinteistön tai oikeuden myyminen, panttaaminen tai vaihtaminen sekä sellainen välipuhe tai sovinto, joka niitä muuttaisi,
- kiinteän omaisuuden ostaminen,
- uusi yritys, jotka varten yleinen taksoitus on tarpeen,
- lainan ottaminen kunnan yhteisiin tarpeisiin,
- kuntakokouksen ja kunnallislautakunnan esimiehen, varaesimiehen, kunnanvaltuusmiesten, yhteiseen kuntakokoukseen lähetettävien edusmiesten sekä kunnallislautakunnan jäsenten ja varajäsenten, niin myös taksoitus- ja tutkijalautakunnan jäsenten vaali.
Maalaiskunnat | pitäjänkokous, kuntakokous (1865–1898) ja kunnanvaltuusmiehet (–1898), kunnanvaltuustot (1917–) |
|---|---|
Kaupungit | kaupunginraadit, kaupunginvaltuustot (1917–) |
Maakuntahallinto | maakuntaliitot (1920–50-luvuilta 1990-luvuille), seutukaavaliitot (1960-luvulta 1990-luvulle), maakuntien liitot (1990-luvulta) |
| Hallinto | Kuntavaalit • Kunnanvaltuusto Suomessa • Kunnanhallitus Suomessa • Kunnanjohtaja Suomessa • Kuntayhtymä • Suomen Kuntaliitto • Suomen kuntavaakunat • Kuntanumero • Pitäjänkokous • Kuntakokous |
|---|---|
| Kuntaluettelot | Luettelo Suomen kunnista • Luettelo Suomen entisistä kunnista • Luettelo Suomen kunnista väkiluvun mukaan • Luettelo Suomen kunnista pinta-alan mukaan • Luettelo Suomen kunnista perustamisvuoden mukaan • Luettelo Suomen kuntien koordinaateista • Luettelo Suomen ruotsin- ja kaksikielisistä kunnista • Luettelo Suomen kunnista postinumeropiireittäin • Luettelo Suomen postinumeroista kunnittain • Luettelo Suomen rannikkokunnista • Luettelo Suomen kuntanumeroista • Luettelo Suomen kunnista vuonna 2008 |
| Kaupunkiluettelot | Suomen kaupungit • Luettelo Suomen kaupungeista • Luettelo Suomen entisistä kaupungeista • Luettelo Suomen kaupungeista perustamisvuoden mukaan |
Suomen kuntauudistukset | Vuoden 1865 kunnallisasetus • Suuri kuntauudistus (1961–1982) • Kunta- ja palvelurakenneuudistus (2005–2012) • Sote-uudistus (2011–) |
Kuntamuutokset | Kuntajakolaki • Kuntaliitos Suomessa • Luettelo kuntaliitoksista Suomessa kunnittain • Kuntaliitokset Suomessa ilman yhteistä rajaa • Luettelo Suomen kuntien nimenmuutoksista • Alueliitos • Luettelo osakuntaliitoksista Suomessa |
| Historialliset kuntamuodot | Suomen keskiaikaiset seurakunnat • Luettelo Suomen kirkkopitäjistä • Kaupunki • Kauppala • Luettelo Suomen kauppaloista • Maalaiskunta • Epäitsenäinen kauppala • Taajaväkinen yhdyskunta • Luettelo Suomen taajaväkisistä yhdyskunnista • Vanhat kaupungit Suomessa • Uudet kaupungit Suomessa • Suomen laittomat kunnat |
kDOWqRD9FhsWAohMg,0OeeN QkXBOP4b05deEmNCwzHVTfPm1yTBnzrfFew MxZSyf
