Rymy-Eetu Sisällysluettelo Hahmot | Ilmestyminen | Kunnianosoituksia | Lähteet | Kirjallisuutta | Aiheesta muualla | NavigointivalikkoLegendaarinen Rymy-Eetu alkaa SK:ssaKielletyt kirjat, kotimainen kirjasensuuriVuonna 1996 julkaistut suomalaiset postimerkitHS.fi - Oma kaupunki - ravintolatRymy-Eetun isä - Erkki Tantun haastattelu - Kansan Kuvalehti 1/1951Legendaarinen Rymy-Eetu alkaa SK:ssa 10/2007

Suomalaiset sarjakuvatSarjakuvahahmotSunnuntaistrippisarjakuva


Erkki TantunsarjakuvaNuoressa VoimassaKansan KuvalehtiIlmari TurjaPentti HaanpäänSuomen KuvalehtiHakkapeliittaRadiokuuntelija-AntenniKäytännön MaamiesTauno KarilasMoskovan välirauhanpoistaa näytteiltä






Rymy-Eetu oli kuin luonnonvoima, tässä hän on ottamassa tulta piippuunsa. Kansan Kuvalehti 22/1952.


Rymy-Eetu oli Erkki Tantun piirtämä sarjakuva, joka ilmestyi vuosina 1930–1973.[1] Sarjakuvan päähenkilö Rymy-Eetu on väkevä, varreltaan vanttera mies, joka niin sodan kuin rauhan aikoina pystyi lähes yli-ihmismäisiin suorituksiin. Sarjassa ei pääsääntöisesti ollut lainkaan tekstiä.




Sisällysluettelo





  • 1 Hahmot


  • 2 Ilmestyminen


  • 3 Kunnianosoituksia


  • 4 Lähteet


  • 5 Kirjallisuutta


  • 6 Aiheesta muualla




Hahmot |


Rymy-Eetu sai nimensä väkevyytensä ja miehekkyytensä mukaan, vaikkei hän koskaan kova rymyäjä ollut. Välillä hän tuntuu hallitsevan luonnonvoimiakin. Tosin hänen uhitteleva luonteensa saattaa hänet joskus pulaan. Mutta tiukassakin paikassa piippu pysyy jämäkästi suupielessä. Rymy-Eetun vastapelurina on usein serkkupoika Kalle Kuikkaneva, lyhyenläntä silmälasipäinen veijari, joka nokkeluuttaan joskus pääsee Rymy-Eetusta voitolle.



Ilmestyminen |


Rymy-Eetu ilmestyi ensimmäisen kerran Nuoressa Voimassa vuonna 1930. Silloin hahmolla ei vielä ollut nimeä. Seuraavana vuonna sarjakuvaa alkoi julkaista Kansan Kuvalehti, jossa Ilmari Turja keksi nimen uudelle sankarille. Innoittajana saattoi olla Pentti Haanpään novellissa Hanuri-pelimannin elämäkerta (1927) esiintynyt Remu-Eemeli-niminen hahmo. Rymy-Eetu ilmestyi eri vuosikymmenillä eri lehdissä ja strippejä kertyi kaikkiaan noin 1900 kappaletta, kunnes sarja lakkasi kesällä 1973.[1] Kaikkiaan sarjakuva ilmestyi seuraavissa lehdissä: Nuori Voima (1930 ja 1935), Kansan Kuvalehti (1931–1935 ja 1945–1954), Suomen Kuvalehti (1934–1936) Hakkapeliitta (1936–1944), Radiokuuntelija-Antenni (1955–1968) ja Käytännön Maamies (1970-luku). Suomen Kuvalehti alkoi julkaista vuonna 2007 uudelleen Kansan Kuvalehdessä aikanaan ilmestyneitä väritettyjä Rymy-Eetuja[2].


Otava julkaisi 38 Rymy-Eetu-albumia vuosina 1938–1968. Tauno Karilas riimitteli niihin ruutujen alle tekstit, jollaisia ei alkuperäisissä sarjakuvissa ollut.[1] Tanttu ei sarjakuvaansa tekstiä tarvinnut vaan antoi pelkkien ilmeikkäitten kuviensa puhua. Silloin tällöin tosin saattoi puhekupla auttaa kerrontaa.


Sota-aikana Rymy-Eetua käytettiin propagandassa. Rymy-Eetu murskasi venäläiset vastustajansa tarinoissaan perusteellisesti. Moskovan välirauhan solmimisen jälkeen Suomen kustannusyhdistys lähetti kirjakaupoille pyynnön poistaa näytteiltä 288 teosta ja lopettaa niiden myynti. Näiden kirjojen joukossa olivat Rymy-Eetu ja Hymy-Freetu sekä Rymy-Eetun jymyvoitto[3]. Otava julkaisi 1999 kokooma-albumin Rymy-Eetu ryssän kauhu, jossa olivat mukana kaikki sodan aikana julkaistut neljä Rymy-Eetua.



Kunnianosoituksia |


Rymy-Eetusta julkaistiin vuonna 1996 postimerkki.[4]


Helsingissä avattiin tammikuussa 2008 baijerilaistyyppinen ravintola Rymy-Eetu, jossa on vaihtuva sarjakuvanäyttely nimihahmosta.[5]



Lähteet |



  1. ↑ abc Heikki Jokinen & Kalervo Pulkkinen (toim.): Suomalaisen sarjakuvan ensyklopedia, s. 102. Kemin sarjakuvakeskus, Kemi 1996.


  2. ↑ Legendaarinen Rymy-Eetu alkaa SK:ssa


  3. ↑ Kielletyt kirjat, kotimainen kirjasensuuri


  4. ↑ Vuonna 1996 julkaistut suomalaiset postimerkit Datafun.fi. Viitattu 27.4.2014.


  5. ↑ HS.fi - Oma kaupunki - ravintolat



Kirjallisuutta |


  • Erkki Tanttu: Rymy-Eetu uljaimmillaan (Keuruu 1984, Otava), ISBN 951-1-07696-5


Aiheesta muualla |


  • Rymy-Eetun isä - Erkki Tantun haastattelu - Kansan Kuvalehti 1/1951

  • Legendaarinen Rymy-Eetu alkaa SK:ssa 10/2007


-

Popular posts from this blog

Disable / Remove link to Product Items in Cart Planned maintenance scheduled April 23, 2019 at 23:30 UTC (7:30pm US/Eastern) Announcing the arrival of Valued Associate #679: Cesar Manara Unicorn Meta Zoo #1: Why another podcast?How can I limit products that can be bought / added to cart?Remove item from cartHide “Add to Cart” button if specific products are already in cart“Prettifying” the custom options in cart pageCreate link in cart sidebar to view all added items After limit reachedLink products together in checkout/cartHow to Get product from cart and add it againHide action-edit on cart page if simple productRemoving Cart items - ObserverRemove wishlist items when added to cart

Image
How were pictures turned from film to a big picture in a picture frame before digital scanning? Why is it faster to reheat something than it is to cook it? Has negative voting ever been officially implemented in elections, or seriously proposed, or even studied? Project Euler #1 in C++ What does 丫 mean? 丫是什么意思？ Do I really need to have a message in a novel to appeal to readers? Co-worker has annoying ringtone macOS: Name for app shortcut screen found by pinching with thumb and three fingers Amount of permutations on an NxNxN Rubik's Cube How does light 'choose' between wave and particle behaviour? What makes a man succeed? The test team as an enemy of development? And how can this be avoided? Should a wizard buy fine inks every time he want to copy spells into his spellbook? Most bit efficient text communication method? Do wooden building fires get hotter than 600°C? Is the IBM 5153 color display ...
Read more

Helsingin valtaus Sisällysluettelo Taustaa | Yleistä sotatoimista | Osapuolet | Taistelut Helsingin ympäristössä | Punaisten antautumissuunnitelma | Taistelujen kulku Helsingissä | Valtauksen jälkeen | Tappiot | Muistaminen | Kirjallisuutta | Lähteet | Aiheesta muualla | NavigointivalikkoTeoksen verkkoversioTeoksen verkkoversioGoogle BooksSisällissota Helsingissä päättyi tasan 95 vuotta sittenSaksalaisten ylivoima jyräsi punaisen HelsinginSuomalaiset kuvaavat sotien jälkiä kaupungeissa – katso kuvat ja tarinat tutuilta kulmiltaHelsingin valtaus 90 vuotta sittenSaksalaiset valtasivat HelsinginHyökkäys HelsinkiinHelsingin valtaus 12.–13.4. 1918Saksalaiset käyttivät ihmiskilpiä Helsingin valtauksessa 1918Teoksen verkkoversioTeoksen verkkoversioSaksalaiset hyökkäävät Etelä-SuomeenTaistelut LeppävaarassaSotilaat ja taistelutLeppävaara 1918 huhtikuussa. KapinatarinaHelsingin taistelut 1918Saksalaisten voitonparaati HelsingissäHelsingin valtausta juhlittiinSaksalaisten Helsinki vuonna 1918Helsingin taistelussa kaatuneet valkokaartilaisetHelsinkiin haudatut taisteluissa kaatuneet punaiset12.4.1918 Helsingin valtauksessa saksalaiset apujoukot vapauttavat kaupunginVapaussodan muistomerkkejä Helsingissä ja pääkaupunkiseudullaCrescendo / Vuoden 1918 Kansalaissodan uhrien muistomerkkim

Image
Saksalaisten taistelut Suomen sisällissodassaHelsingin historia Helsinki Saksan Itämeren-divisioona Saksan keisarikunnan laivasto valkoiset Helsingin punakaarti Rüdiger von der Goltz Hugo Meurer Carl Voss-Schrader F. E. Johansson Edvard NyqvistSuomen sisällissodanSaksan Itämeren-divisioonapunaistenHelsinginHangossavalkoisiavankileireilleRüdiger von der GoltzinEspoossaMannerheimintietäTöölönlahdenPasilastaSmolnaPitkänsillanSiltasaareenHakaniemeenTampereen taistelussaKymijoenMannerheimTilkanIlmalan mäelläKampissaTurun kasarmillaRuotsalaisella teatterillaHelsingin työväentalollaVesilinnanmäelläLasipalatsinTarkk’ampujankatuensimmäisen maailmansodanNeuvosto-VenäjänViaporinBrest-Litovskin rauhansopimukseenHangon sopimuksenVenäjän Itämeren-laivastooma evakuointiPunavuoressaKaartinkaupungissaUllanlinnassaRüdiger von der GoltzinHelsingin suojeluskunnanCarl Voss-SchraderKu...
Read more

Adjektiivitarina Tarinan tekeminen | Esimerkki: ennen | Esimerkki: jälkeen | Navigointivalikko

Sanaleikit adjektiivitsubstantiiviverbitarinoita Adjektiivitarina on seuraleikki, jossa leikkijät lisäävät etukäteen kirjoitettuun tarinaan adjektiivit tarinaa tuntematta. On olemassa myös substantiivi- ja verbitarinoita, jotka tehdään samalla periaatteella. Tarinan tekeminen | Ensin pitää tehdä tai hankkia tarina, josta jätetään adjektiivit pois. Sitten tarinan kirjoittaja kysyy muilta ihmisiltä adjektiiveja, taivuttaa ne oikeaan muotoon ja lisää tarinaan tyhjille paikoille. Kun kaikki paikat on täytetty, tarina luetaan ääneen. Esimerkki: ennen | Liisalla oli _______ synttärit. Hän täytti 18 ________ vuotta. Liisan _______ äiti oli ostanut hänelle ________ lautapelin, jota voi pelata _________ kavereiden kanssa. Liisan ________ isoäiti, Margaretta, oli ostanut Liisalle paljon ________ kukkia, koska ei tiennyt mistä _________ lapsenlapsensa piti. Es...
Read more