Rymy-Eetu Sisällysluettelo Hahmot | Ilmestyminen | Kunnianosoituksia | Lähteet | Kirjallisuutta | Aiheesta muualla | NavigointivalikkoLegendaarinen Rymy-Eetu alkaa SK:ssaKielletyt kirjat, kotimainen kirjasensuuriVuonna 1996 julkaistut suomalaiset postimerkitHS.fi - Oma kaupunki - ravintolatRymy-Eetun isä - Erkki Tantun haastattelu - Kansan Kuvalehti 1/1951Legendaarinen Rymy-Eetu alkaa SK:ssa 10/2007
Suomalaiset sarjakuvatSarjakuvahahmotSunnuntaistrippisarjakuva
Erkki TantunsarjakuvaNuoressa VoimassaKansan KuvalehtiIlmari TurjaPentti HaanpäänSuomen KuvalehtiHakkapeliittaRadiokuuntelija-AntenniKäytännön MaamiesTauno KarilasMoskovan välirauhanpoistaa näytteiltä
Rymy-Eetu oli Erkki Tantun piirtämä sarjakuva, joka ilmestyi vuosina 1930–1973.[1] Sarjakuvan päähenkilö Rymy-Eetu on väkevä, varreltaan vanttera mies, joka niin sodan kuin rauhan aikoina pystyi lähes yli-ihmismäisiin suorituksiin. Sarjassa ei pääsääntöisesti ollut lainkaan tekstiä.
Sisällysluettelo
1 Hahmot
2 Ilmestyminen
3 Kunnianosoituksia
4 Lähteet
5 Kirjallisuutta
6 Aiheesta muualla
Hahmot |
Rymy-Eetu sai nimensä väkevyytensä ja miehekkyytensä mukaan, vaikkei hän koskaan kova rymyäjä ollut. Välillä hän tuntuu hallitsevan luonnonvoimiakin. Tosin hänen uhitteleva luonteensa saattaa hänet joskus pulaan. Mutta tiukassakin paikassa piippu pysyy jämäkästi suupielessä. Rymy-Eetun vastapelurina on usein serkkupoika Kalle Kuikkaneva, lyhyenläntä silmälasipäinen veijari, joka nokkeluuttaan joskus pääsee Rymy-Eetusta voitolle.
Ilmestyminen |
Rymy-Eetu ilmestyi ensimmäisen kerran Nuoressa Voimassa vuonna 1930. Silloin hahmolla ei vielä ollut nimeä. Seuraavana vuonna sarjakuvaa alkoi julkaista Kansan Kuvalehti, jossa Ilmari Turja keksi nimen uudelle sankarille. Innoittajana saattoi olla Pentti Haanpään novellissa Hanuri-pelimannin elämäkerta (1927) esiintynyt Remu-Eemeli-niminen hahmo. Rymy-Eetu ilmestyi eri vuosikymmenillä eri lehdissä ja strippejä kertyi kaikkiaan noin 1900 kappaletta, kunnes sarja lakkasi kesällä 1973.[1] Kaikkiaan sarjakuva ilmestyi seuraavissa lehdissä: Nuori Voima (1930 ja 1935), Kansan Kuvalehti (1931–1935 ja 1945–1954), Suomen Kuvalehti (1934–1936) Hakkapeliitta (1936–1944), Radiokuuntelija-Antenni (1955–1968) ja Käytännön Maamies (1970-luku). Suomen Kuvalehti alkoi julkaista vuonna 2007 uudelleen Kansan Kuvalehdessä aikanaan ilmestyneitä väritettyjä Rymy-Eetuja[2].
Otava julkaisi 38 Rymy-Eetu-albumia vuosina 1938–1968. Tauno Karilas riimitteli niihin ruutujen alle tekstit, jollaisia ei alkuperäisissä sarjakuvissa ollut.[1] Tanttu ei sarjakuvaansa tekstiä tarvinnut vaan antoi pelkkien ilmeikkäitten kuviensa puhua. Silloin tällöin tosin saattoi puhekupla auttaa kerrontaa.
Sota-aikana Rymy-Eetua käytettiin propagandassa. Rymy-Eetu murskasi venäläiset vastustajansa tarinoissaan perusteellisesti. Moskovan välirauhan solmimisen jälkeen Suomen kustannusyhdistys lähetti kirjakaupoille pyynnön poistaa näytteiltä 288 teosta ja lopettaa niiden myynti. Näiden kirjojen joukossa olivat Rymy-Eetu ja Hymy-Freetu sekä Rymy-Eetun jymyvoitto[3]. Otava julkaisi 1999 kokooma-albumin Rymy-Eetu ryssän kauhu, jossa olivat mukana kaikki sodan aikana julkaistut neljä Rymy-Eetua.
Kunnianosoituksia |
Rymy-Eetusta julkaistiin vuonna 1996 postimerkki.[4]
Helsingissä avattiin tammikuussa 2008 baijerilaistyyppinen ravintola Rymy-Eetu, jossa on vaihtuva sarjakuvanäyttely nimihahmosta.[5]
Lähteet |
↑ abc Heikki Jokinen & Kalervo Pulkkinen (toim.): Suomalaisen sarjakuvan ensyklopedia, s. 102. Kemin sarjakuvakeskus, Kemi 1996.
↑ Legendaarinen Rymy-Eetu alkaa SK:ssa
↑ Kielletyt kirjat, kotimainen kirjasensuuri
↑ Vuonna 1996 julkaistut suomalaiset postimerkit Datafun.fi. Viitattu 27.4.2014.
↑ HS.fi - Oma kaupunki - ravintolat
Kirjallisuutta |
- Erkki Tanttu: Rymy-Eetu uljaimmillaan (Keuruu 1984, Otava), ISBN 951-1-07696-5
Aiheesta muualla |
- Rymy-Eetun isä - Erkki Tantun haastattelu - Kansan Kuvalehti 1/1951
- Legendaarinen Rymy-Eetu alkaa SK:ssa 10/2007